Heh, ja juuri kun kirjoitin, että en ehdi enää aamuisin lukea lehteä… ”Sano se ääneen, niin tilanne muuttuu välittömästi” -sääntö pätee siis muuallakin kuin vauvatekniikassa.
Tänään olikin sitten yhtä äkkiä aikaa aamupalapöydässä. Hetken puhistuani nappasin luettavaksi jotain pöydän lehtipinosta. Kappas, viikon vanha Kirkko & Kaupunki – okei, no menköön. Sitä paitsi kansi vaikutti kiinnostavammalta kuin vaihtoehto, Lidlin mainos…
Mikäs lehti tämä onkaan…?
Avasin puolihuolimattomasti ensimmäisen aukeaman ja yllättäen huomasin lukeneeni heti ensimmäisen jutun alusta loppuun asti.
Jutussa kerrottiin rauhan asteittaisesta rakentamisesta Somaliaan.
”No joo, hyvä alku – mutta seuraavalla aukeamalla ne jeesustelut jo varmaan pomppaavat silmill… OOOO, tossa on se Riku Sivosen kolumni, jota joku vasta linkkaili Facebookissa!”
…ja vieressä juttua Lähi-idän konflktista.
Lähi-itä-juttu jää kuitenkin lukematta, kun alakulmassa silmään osuu tuttu kasvo: ”Hei onks tuo Nanna Oisko tulta? -palstalta…?”
Hih, ne hiiret on päässeet vapauteen!
Sivun kääntö: avoimesti homoseksuaalinen eteläafrikkalainen pappi puhuu Afrikan seksuaalivähemmistöjen asemasta. Seuraava sivu: Itämeren tilanne, haastattelussa johtava tutkija Suomen Ympäristökeskuksesta.
Ja sitten – hei tossa on ihan meidän Bugikset!
…paitsi että meidän Bugiksissa ei vieläkään ole talvirenkaita – käytetään vaan heittoaisaa toisin päin.
Kappas, tuossa jutussa kerrotaankin just siitä, mistä Kalliossa asuva ystävä puhui maanantaina. Kalliossa on nimittäin lapsiperheiden määrä noussut viime vuosina ihan hurjasti: esimerkiksi päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut jopa 50 % vuodesta 2008 vuoteen 2012. ”Het-ki-nen – oiskohan sekin lukenut ton Kirkko & Kaupungista…? Mä oon kyllä aina ajatellut, ettei se kuulu kirkkoon…?”
Seuraavan aukeaman kohdalla ateisti-isi Joel tulee käymään keittiössä: ”Hei katso, täällä on aukeamallinen leffa- ja näyttelyarvosteluitakin”, minä näytän. ”Toi ”Beasts of the Southern Wild” -leffa meidän muuten täytyykin käydä katsomassa”, Joel vilkaisee selkäni takaa.
”Uudistukset tulevat kirkkoon, vaikka konservatiivit jarruttavat” -juttu jää lukematta karsean kuvituksen takia – ja koska aamupalaleivät on jo syöty. Mutta hyvä, kun tulevat. Onkohan tämä lehden numero tehty nyt sitä asiaa ajatellen, vai ovatko nämä aiheet aina tällaisia…?
Viimeisellä aukeamalla vielä juttua Hermannin diakoniatalon vähävaraisten toiminnasta – ai se on toi ruokatarjoilu, minkä takia siinä edessä joskus parveilee porukkaa, kun huristetaan sporalla ohi…
Mutta hei mitä tossa vieressä on?! Onks tää nyt enää tottakaan!?
Virkeyttä vauvaperheeseen -tapahtuma! Baby-pallomeri! Uni-infoa! Sosemaistajaiset! Muskari! Vaihtotori! Kantoliinaopastusta! Ja meni jo viikko sitten! Höh!
Olo on aika häkeltynyt. Tiedän, että monissa lehdissä mietitään nykyään tarkkaan niiden kuviteltu kohdelukija, tyyliin: ”Leena 50v, asuu Hiekkaharjussa, toimistotyössä, kärsii niskasäryistä ja harrastaa keppijumppaa. Perheeseen kuuluu myös kaksi lasta”.
Ehkä Kirkko & Kaupungissa on tehty samaa.
Kuviteltu kohdelukija: ”Krista 35v, asuu puutalossa, melkein-akateemisesti koulutettu ja ollut korviaan myöten työputkessa, mutta tällä hetkellä onnellisesti kotona vauvan kanssa ja perunut juuri Hesarin tilauksensa, kiinnostunut maailman tapahtumista. Kirkosta vieraantunut, mutta ei silti eronnut. Perheeseen kuuluu myös vauva ja ateistimies”
Myöntäkää pois, toimituskunta! :)
Meri-Anna
30.1.2013 at 13:40Ihana kirjoitus. Kiva kun löysit lukemista. Ehkä joku toimituskunnasta saattaisi vähän myöntääkin, että kohdennettuja juttuja on tehty ;). Mutta muuten ite tykkään että tuo lehti oikeasti rohkeasti seuraa aikaansa ja puhuu siitä, mikä on tärkeää. Siksi se myös tuntuu siltä, että tavoittaa lukijansa.
Hemuli
30.1.2013 at 14:00Vaikka olen ite kirkon duunissa ja teologi, niin ennen kaikkea olen viestintäihminen ja olen jatkuvasti kiristelemässä hampaitani, koska suuri osa kirkollisista julkaisuista on niin huonoja. K&K on poikkeus, se on ollut hyvä hengellistä sisältöään myöten jo useita vuosia. Yleisönosasto on parhaimmillaan viihdettä. Ja veikkaan, ettei toi sun kohdepersoona menny yhtään pieleen. ;)
Vierailija (Ei varmistettu)
30.1.2013 at 14:16Hei!
Kiitos hienosta palautteesta. Kuten Hemuli yllä vakuuttikin, pyrimme lehdessä samanlaiseen lopputulokseen joka viikko. Mutta täytyy myöntää, että kohderyhmää ei ole ehkä niin tarkasti mietitty.
Tekijöissä tosin on monenikäistä ja monenlaisilla mieltymyksillä varustettuja toimittajia, joten sen takia stadilaiset löytävät lehdestä mieluista luettavaa. Lähtökohta on tehdä stadilaiselle ja kirkkoon kuuluvalle mielenkiintoista lehteä.
Kristaliina
30.1.2013 at 15:29Ohhoh, tunnin kuluessa postauksen tekemisestä tämä oli siis bongattu jo lehden toimituksessakin! :) Vau, aika poikkeuksellista nettimaailmassa hereillä oloa – kiitokset pikaisesti tulleista vastauksista lehteen & Meri-Annalle ja Hemulille!
Hih, aika hätkähdyttävän yllättävää kyllä huomata, että on sitten kai siirtynyt NYT-viikkoliitteen (juuri pari päivää sitten urputin, että en enää koe sisältöä omakseni, vaikka ”nuori kaupunkilainen” mukamas kuvittelen olevanikin) kohderyhmästä Kirkko & Kaupunkiin :D Huh huh sentään!
Liisa
30.1.2013 at 21:16Oho. Nolottaa myöntää, mutta meillä K&K menee suoraan paperinkeräykseen, koska olen aina luullut sen olevan ei-kiinnostava. Ja totta puhuen olen vähän loukkaantunut siitä, että vaikka olemme molemmat kirkon jäseniä, lehti tulee vain miehen nimellä. :D
Pitääpä kaivaa tuo viimeisin numero takaisin käsittelyyn, Lähi-idän konflikti on ikään kuin meitsin heiniä.
Liisa
30.1.2013 at 21:18P.S. Virallistin meidän suhteemme viime viikolla ja liityin lukijaksesi. Koeaikasi on ohi. (No ei vaiskaan, en vaan ollut noteerannut koko namikkaa aiemmin.)
Vierailija (Ei varmistettu)
30.1.2013 at 21:19Hah, niin samaa mieltä. Paitsi meillä minä ateisti olen se, joka lehden kahlaa joka keskiviikko tai viimeistään viikonloppuna. Ihan jo lehden puolesta mies saa mieluusti maksaa kirkollisverojaan ;). Unohdit mainita viimeisen sivun loppuhuipennuksen, kantaa ottava ajankohtainen kuva, joka taatusti löytyy seuraavan viikon keskusteluista :).
Vierailija (Ei varmistettu)
30.1.2013 at 21:20Liisa, lehti tulee talouden vanhimman nimellä ;). Meillä lehden saaja muuttui, kun erosin kirkosta.
Kristaliina
30.1.2013 at 23:20Hih joo tuosta ”lehti tulee miehen nimellä” -loukkaantumisesta… No siis minähän vetäisin joskus aikoinaan totaalihernarit nenääni juurikin tuosta samasta asiasta: olin asunut yksin ja silloinen poikaystävä muutti luokseni, ja yhtä äkkiä lehti siirtyikin HÄNEN nimelleen. Kirjoitin sinne tiukan palautteen aiheesta ”ei ole ihmekään että kirkko ei kiinnosta nuoria jos olette näin vanhoillisia bla bla bla”. Sieltä tuli aika pian oikein ystävällinen (joskin sen oloinen, että asiaa on jouduttu perustelemaan aika monesti aikaisemminkin) vastaus, että lehti tosiaan lähetetään talouden vanhemman henkilön nimellä – mutta että voivat toki siirtää sen minun nimiini :D
Uuups. Tuosta tulee ihan mieleen se kerta, kun couscousissani oli ötököitä ja soitin vauhkoontuneena kuluttajapalveluun ja… Mutta okei se onkin sit aika eri tarina :D
Tsihihi, Liisa, oi mikä helpotus kuulla, että läpäisin koeaikasi :D
Devika Rani (Ei varmistettu)
30.1.2013 at 23:53Meille vantaalaisille tulee Vantaan Lauri ja olen ilolla lukenut sitä monen vuoden ajan. Kirkko & Kaupunki -lehti kuulostaa juttujensa perusteella saman tyyliseltä. :) Tampereella asuessani ärsyynnyin sikäläiseen lehteen, jossa oltiin hyvin konservatiivisia.
Liisa
31.1.2013 at 11:47No niin, hyvä että tähän kenen nimellä lehti tulee -asiaan tuli selvyys. Voin hyvillä mielin lukea tästä lähin. :)
Hemuli
31.1.2013 at 11:55Word, Vantaan Lauri on toinen hyvä kirkollinen julkaisu, se ja K&K on mun suosikkeja seurakuntayhtymien julkaisuista.
Kotimaa-printtilehti on myös hyvä, siellä on tosin joukossa enemmän kirkon sisäisiä juttuja, jotka ei välttämättä kiinnosta kirkosta vieraantunutta. Mut kannattaa vilkaista, jos jossain törmää.
Kotimaa24.fi puolestaan on kirkollinen keltainen lehdistö. :) Provosoivia otsikoita ja verkkokeskustelu sellasta ihanaa suomalaista, jossa paheksutaan, taivastellaan ja tuomitaan toisia helvettiin. Tosin sielläkin on vähän saatu aisoihin keskustelukulttuuria. Mutta seilläkin voi viihtyä, jos pystyy suhtautumaan änkyrämielipiteisiin hyvänä campina. Ja ainakin uutsoinnissa siellä kirjoitetaan kirkkoa puhuttavista asioista kansantajuisesti eikä niin haudanvakavasti.
Vierailija (Ei varmistettu)
31.1.2013 at 15:31Kiva, että teit kirjoituksen aiheesta. Mielestäni K&K on ihan huippulehti, vaikka uskonasiat eivät itsessään kiinnostaisi. Ihmisläheisiä, monenlaisista asioista tehtyjä juttuja erilaisista näkökulmista. Lehti on myös ikkuna sellaiseen avarakatseisempaan, armolliseen ja erilaiset ihmiset hyväksyvään kirkkoon, josta julkisuudessa ei pahemmin huudella. Tiedän että on myös toinen puoli, mutta onneksi se ei ole koko totuus.
Papuliina (Ei varmistettu)
31.1.2013 at 21:15Olen miettinyt, että mitä alaa olet yliopistossa opiskellut, kertoisitko? Olen paljon merkintöjäsi lukenut, mutta en ole tätä tietoa bongannut. Vaikutat kanssahumanistilta!
Kristaliina
31.1.2013 at 21:42Hih hih, Papuliina, melkein. Pääsin nimittäin aikoinaan yhtä aikaa lukemaan kirjallisuustiedettä ja viestintää – ja kun ei saanut ottaa kuin yhden opinto-oikeuden kerralla, valitsin viestinnän. Melkein siis humanisti, mutta kuitenkin sitten lopulta melkein-valtiotieteilijä :)
HelloAochi
31.1.2013 at 21:50Meille tulee kanssa jostain kumman syystä tuo Vantaan Lauri – erikoista, sillä me ei kuuluta ev.lut kirkkoon (tulee meille Ortodoksilehtikin, minun nimelläni, heh).
Papuliina (Ei varmistettu)
1.2.2013 at 12:01Oi, olen itse kirjallisuustieteilijä ja pohdin, että tunnut samanmoiselta. Olen myös (ollut) kaimasi. ;) Huvitan itseäni, kun yleensä ihastuttuani johonkin blogiin alan huomata, että lopulta sitä vain nyökyttelen itselleni.
supersociale (Ei varmistettu)
1.2.2013 at 13:21Oi, K&K on ihan paras! Itse näin vannoutuneena ateistina ja toisen samanlaisen kanssa asuessa en saa sitä kotiin, mutta välillä dyykkaan lehtiroskiksesta tai luen vanhempien luona käydessä. Todellakin paljon mielenkiintoista sisältöä :) Lehden pisteitä nosti vielä se, kun joskus oli kauheat kohut niistä pilapiirroksista ja toimitus perusteli hienosti miksi niitä julkaistaan ja että tarkoitus on provosoidakin.
Vierailija (Ei varmistettu)
2.2.2013 at 16:11HelloAochille tiedoksi, että Vantaan Lauri tulee niihin talouksiin Vantaalla, joissa ei ole mainoskieltoa. Kirkkoon kuulumisella tai kuulumattomuudella ei siis ole merkitystä.
HelloAochi
2.2.2013 at 16:16Ahaa, kiitos selvityksestä!