Jaahas. Olisikohan kenelläkään tarjota mitään hyvää ja halpaa maanrakoa, johon voisin juuri nyt vajota…?
Puhelin soi äsken: Yleltä päivää, anteeksi että soitetaan näin myöhään. Mutta sopiiko pieni radiohaastattelu bloggaamisesta?
”No mikäs siinä! Hetki vaan, kun tässä on vähän meteliä (Joel laittoi ruokaa ja Silva hihkui leikkejään); siirryn tuonne yläkertaan puhumaan, niin saan jutella rauhassa…”
(Eiiiiih, älä tee niin! Ei missään nimessä tämän mahan ja näiden supistusten kanssa portaisiin, siis MITÄ sä oikein ajattelet – EIIIIIIIH, ÄLÄ TEE SITÄ!!!!)
Kapusin portaat tajuten, että tämä oli ehkä huonoin idea ikinä. Toimittaja laittoi nauhan pyörimään. Huh nyt sitä mennään.
*******
Ensimmäinen kysymys: miten tämä bloggaaminen sai alkunsa?
”Noooh, mähän siis aloitin…. (supistus – PHUUUUUH) tuossa kaksi vuott (haukkoo henkeään hengästyksestä) a sitten, kun odot (supistus – phuuh huuh huuuh) in ensimmäistä lasta. (Phuuuh – hengästys). Joo.”
PISTE. En pystynyt sanomaan enempää. Olikohan tuossa jo vastaus? Pliis, riittääkö?
Kuinka paljon sulla on lukijoita?
”No niitä (phuuuh phuuh huuh – supistus) kaheks (uuuuh)an viikos… (uuuh) joo.”
Hiipivä paniikki. Apua mä en pysty puhumaan. Hätäratkaisu: seuraavaksi yhden sanan lauseita. Näppärää!
Kuinka paljon sulla menee aikaa blogin pitämiseen?
”(PHUUUH HUUUH) menee.”
Että paljonko menee?
”(HUUUUH) paljon men(UUUUH)ee.”
*******
Okei, voitte varmasti kuvitella haastattelun nolon lopun. Piinaavien (ja hyvin hyvin hengästyneiden) minuuttien jälkeen lopulta tuli valmista ja toimittaja kiitteli – ja minä purskahdin hysteeriseen nauruun.
”Apua mä olin niin hengästynyt, kun kiipesin nuo portaat tänne yläkertaan, että en saanut mitään sanottua!!!!”
(”Oho, sehän OSAA puhua”, toimittaja luultavasti ihmetteli)
”Ei se mitään, ei sitä paljon kuulunutkaan – ja eihän sitä voi tietää, miten ihmiset normaalisti puhuu”, toimittaja lohdutti.
Aaaaaaaaaaaaa en mä oikeasti puhu noin!!!!!
*******
Kyllähän se viime haastattelu sitten kai menikin ihan liian hyvin – kun olin kuulemma kuulostanut rauhalliselta ja uskottavalta ja vaikka mitä. Joo nyt en. Nyt kuulostin siltä niin kuin olisin ollut synnyttämässä jo. Mitä jos kerrottaisiin kaikille, että puhuin Kätilöopistolta kesken synnytyksen? Voisko se olla uskottava alibi – pliis? Ei kerrota kenellekään?
Aaaaaaaa mä häpeän niin paljon, että en pysty enää ikinä poistumaan kotoa!
Ai niin, paitsi että en mä pysty poistumaan täältä kotoa näiden supistusten takia muutenkaan.
Haastattelu tulee ilmeisesti YLEltä muutaman päivän sisällä. Laitan kaiken toivoni leikkaajaan. Pliiiis pliiiis pliiis tee musta edes vähän järkevä! Onkohan niillä jotain automaattista supistuksen- ja hengästyksenpoistotoimintoa siellä niiden miksauspöydässä…?
1
A. Sinivaara
27.2.2014 at 20:29:D Mulla on maanrako Kaliforniassa. Kelpaako?
Kristaliina
27.2.2014 at 20:31Pääseeks sinne jotenkin teleportaationa ilman, että poistuu kotoa…? TULEN! :)
Kristaliina
27.2.2014 at 20:32…ja kai siellä voi synnyttää…? :D
A. Sinivaara
27.2.2014 at 20:49Joo ja tulee vielä lapselle USA:n kansalaisuus kaupan päälle!
Kristaliina
27.2.2014 at 20:53Mä oon matkalla jo! Varaa kuuma vettä ja puhtaita pyyhkeitä! (vai mitä niissä vanhoissa leffoissa nyt synnytykseen tarvitttinkaan…?)
A. Sinivaara
27.2.2014 at 20:55Jos synnytät meidän jacuzzissa? Tosin se ei ehkä ois kauheen reilua meidän pool boyn kannalta, joka tulee seuraavalla viikolla putsaamaan altaan…
Kristaliina
27.2.2014 at 21:17”Hmmm tuota miks tää vesi on näin punaista…?”
”No problem, se on ihan tavallista verta vaan! Ja ton istukan saat varmaan hyvin siihen sun haaviin napattua!”
A. Sinivaara
27.2.2014 at 21:23Mä en oikein tiedä mitä ajatella tästä yllättävästä suunnasta, jonka tämä keskustelu on ottanut :D
Kristaliina
27.2.2014 at 21:58Kannattaa AINA olla varautunut siihen, että keskustelu voi kääntyä istukoihin uima-altaassa. Perus.
:D :D :D
A. Sinivaara
27.2.2014 at 20:56Pitäisköhän alkaa järjestämään synnytysmatkoja Kaliforniaan?
Sunnny
27.2.2014 at 20:37Mitä? :D kaheksan lukijaa viikossa? Kai meitä nyt enemmän on :D
mun mielestä haastattelu meni varmasti ihan hyvin siihen verrattuna että toimittaja vaan soitti ja alkoi haastatella, että ei mitään varoitusaikaa antanut.
Niin älä nyt liikaa siellä nolostele :)
Kristaliina
27.2.2014 at 20:46Tän jälkeen teitä on todennäköisesti enää kahdeksan :D
Totuus: koko vastailu meni jotenkin sumussa (kun tietysti itsekin kauhistuin sitä, että oi ei mä en voi puhua kunnolla), eli en edes kunnolla muista, että mitä tuli sanottua. Ehkä kahdeksan. Ehkä kahdeksan sataa. Tai kahdeksan tuhatta (mikä on siis se oikea). Saattaa siellä ehkä olla joitain kokonaisia lauseitakin – sellaisia, joissa ääni vaan värisee eikä varsinaisesti katkea. En ole kyllä ikinä vastannut mihinkään noin lyhyesti; voih, pahoitteluni toimittajalle!
Mutta hei vastaahan ihmiset näihin autoissa ja ööö vaikka missä – eikö niin? Ehkä ne tosiaan poimii vaan suht käyttökelpoiset kohdat…?
Sunnny
27.2.2014 at 21:04No mut hei, me kahdeksan tuhatta (älytön määrä! Huhhuh!) tiedetään että sun pitäis olla sohvalla eikä kiipeillä rappusissa, joten tuommoiset hengästymiset kuuluu asiaan :)
Kristaliina
27.2.2014 at 21:14Kiitos <3
Ja joo, miten älyttömän typerästi ylipäänsä, että lähdin niihin portaisiin tässä tilassa – siinä tilanteessa vaan sitä ei jotenkin taas tajunnut. Mä oon muuten pystynyt jo pidemmän aikaa olemaan niin, että kuljen ne portaat vaan kerran päivässä (aamulla alas ja illalla takaisin ylös), mutta nyt tuo tilanne tuli vaan jotenkin niin äkkiä päälle, että ei aivot toimineet. Onneksi supistukset meni taas heti ohi, kun tulin taas takaisin tähän sohvalle pötköttelemään…
Jullu
27.2.2014 at 21:20Älä huoli. Tälläset pikkujutut tekee susta ihanan inhimillisen bloggaajan! Lukijat voi samaistua kun kaikki ei oo täydellistä ;)
Mary-Jane
27.2.2014 at 22:44Haha, voi ei. :DD Kiitos päivän piristyksestä!
Susuliini (Ei varmistettu)
28.2.2014 at 06:07Halusin vaan sanoa, että olet ihana! Pidä lippu korkealla ja jatka samaan malliin! Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi! :)
Jenni Haga (Ei varmistettu)
28.2.2014 at 06:30Sinetöit juuri paikkasi lempibloginani x) En malta odottaa milloin tää tulee ulos ;D
murina
28.2.2014 at 08:46Just nää tälläset postaukset on se syy, miksi puutalobaby on mun lemppariblogi :D
Vierailija (Ei varmistettu)
28.2.2014 at 10:36Apua, mä nauroin ääneen tälle! Oot ihana.
Marsikka
28.2.2014 at 10:49Tämä täytyy kyllä ehdottomasti kuulla! ;)
possu
28.2.2014 at 12:11Kiitos! Ei yhtään valkosia kukkia tai kivasti sisustettua huonetta, vaan ihan oikeeta elämää! Ja sinne Ameriikkaan: jos synnytykset on liikaa pool boylle, mää voin tulla tuuraamaan!
kata_eric
28.2.2014 at 13:26Muakin hävettää vieläkin kun olin lyhyessä radiohaastattelussa pari kuukautta sitten ja huomasin vasta jälkeenpäin että HIHITÄN joka ikisessä vastauksessani, mitä ihmettä :D
Anneg (Ei varmistettu)
3.3.2014 at 12:03Hehehe, mä käyn täällä varmaan 8 kertaa viikossa lukemassa ja kyllä meitä enempi on!!! :D Aivan ihana postaus. :)