Mitä pääsiäisenä tehdään?

”Mitä pääsiäisenä oikein kuuluu tehdä?”, ihmetteli ystävä Facebookissa. On tietysti munat, ruohot, virpomiset – joo. Mutta pitäiskös tässä vielä jotain muuta pääsiäsperinnettä olla jälkipolville siirtämässä…?

Itselleni tulee mieleen lapsuus-pääsiäisistä virpomiset (siellä muuten muistaakseni ei virvottu palmusunnuntaina vaan ihan pääsiäispäivinä), yllärimunat ja hiihtäminen. Kuusamon ja Kittilän huudeilla oli silloin parhaat hiihtokelit; joskus oli mahtava hanki, jolloin pystyi hiihtämään kaikkialla. Ja aurinkoiset säät! Pääsiäisenä pystyi hiihtämään ilman hanskoja ja keveissä tuulipuvuissa. Ja tietysti järvellä! Pillimehut ja makkarat pikkurepussa; ne pysähdyttiin sitten syömään johonkin.

Kittilän-mummilaan saapui myös pääsiäisenä aina hiihtäjät. Ne eivät (kai?) olleet kenellekään sukua tai muusta yhteydestä tuttuja; olivatpa vaan tavalla tai toisella päätyneet mummolan vintille nukkumaan ja siitä tuli tapa. Joka vuosi tulivat hiihtäjät, odotin heitä innolla. He olivat hurjan kivoja ja hiihtopäivien jälkeen pepsodent-hymyileviä ja onnellisen punaposkisia – joko lapsettomia pariskuntia tai (todennäköisemmin) heillä oli jo aikuiset lapset – ja liehuin huomiota hakien heidän ympärillään varmasti enemmän kuin tarpeeksi. Hiihtäjät, oi hiihtäjät!

Mutta en mä oikein muita pääsiäistapoja saa mieleeni.

pääsiäissää

Myös Helsingissä on tänä vuonna ollut sellainen idyllisen aurinkoinen pääsiäissää. Eli ei.

Ruoka on pääosassa monessa blogissa ainakin. Mämmi? Nou-nou-nou. Sitten mulla on hämärä mielikuva jostain, jonka nimi on pasha. Mitä ikinä onkaan. Karitsaa (bää?) kai jossain syödään; meillä on syöty tähän mennessä noutopitsaa ja soijachorizonakkikeittoa:

soijanakkikeitto 2

Pääsiäiskokon tiedän olevan tapana jossain päin Suomea. Itse oon käynyt sellaista kerran elämässäni katsomassa, Seurasaaressa. Hupsis – googlasin – se on just tällä hetkellä syttymässä! No, ei olla siellä… Jos nyt lähtis niin ehtiskö vielä…? Ehkä ei.

Heh viime sunnuntaina anoppilassa oli telkkariuutiset päällä. Siellä toimittaja kysyi ihmisiltä, että mikä pääsiäisessä on tärkeintä? ”Musiikki”, joku vastasi.

OMG mä oon just näin juntti. Sain mieleeni jotain ”noidat ne lentävät luudillaan, pääsiäismunia taskussaan, luudalla istuu kissa, niin tuimissa aatoksissa” -tyyppistä musiikkiskeneä, mutta olin aika varma, että sitä uutisklipin haastateltu ei tarkoittanut.
”Passiot!”, appiukko parahti.

Juu en tiedä. Ha ha, urpo-minä.

Mutta hei mä tiedän hiihtäjät.

Haltialan tilalla oli ainakin tänä vuonna pääsiäsiohjelmaa – Facebookista bongasin. Ehkä perinne? Ainakin ihmismäärästä päätellen. Siellä oli pienenpienet vastasyntyneet karitsanpoikaset yleisön ihasteltavissa; jos siis jaksoi massiiviset jonot lampolaan. Me ei jaksettu, joten yritetään joku toinen viikonloppu uudestaan.

Mutta poniratsastukselle jono oli sopiva; sinne!

4-vuotias ratsastaa

Silva ratsasti jo kuin kokenut ponityttö (varmaan jo kymmenisen kertaa ratsastanut), mutta nyt eka kertaa ratsaille pääsi myös meidän Seela Seeluskainen! Voi vau! Ei puhettakaan siitä, että olisi jännittänyt.
”Kopodi-JEE! Kopodi-JEE! Kopodi-JEE!”, Seela julisti.

2-vuotias ratsastaa

Vähän saatiin kyllä draamaakin siinä aikaan, kun Seela ei ensin oikein ymmärtänyt jonottamisen käsitettä – ja seuraava pettymys tuli siitä, että ratsastuskierros päättyi eikä lisää saanut. Mutta reippaat ponitytöt, kerrassaan!

Ja kyllä: syötiin (tytöt söivät) makkaraa ja pillimehua.

makkaraa nuotiolla

Ehkä tässä voisi olla meidän oma pääsiäisperinne?

 

 

PS. Googlasin ”pääsiäisen perinteet”. Wikipedia kertoi: ”Pohjanmaan pääsiäisperinteitä on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi.” 

Hmm. Muistin just, miksi perinteitä ei välttämättä tarvitsekaan aina jälkipolville välittää. Taidanpa syödä pitsanjämät.

35
Like

You Might Also Like

  • Devika Rani
    26.3.2016 at 19:27

    Ulvontanaurua tuolle pitkäperjantain piiskaamiselle. Eihän tuolle sais nauraa, mutta .. :D
    Me oltiin eilen Haltialan tilalla. Yhden lapsen ja kahden aikuisen voimin jonotukset oli helppoja kun voi delegoida jonottamisen toiselle vanhemmalle. Mutta meni siinäkin reissussa 2,5h + kotimatka. O_o

    Eipä meilläkään juuri ole pääsiäisperinteitä. Mummolassa käydään yleensä yhtenä päivänä. Lapsena äitini piilotti suklaamunia ympäri olohuonetta ja niitä piti metsästää. Se oli huippuhauskaa, mutta ehkä meidän tyttö on vielä vähän nuori moiseen. Mies suunnitteli että koristelisi pääsiäismunia. :)

    • krista
      26.3.2016 at 21:41

      Joo ihan sitä sellaista ”saisiko tälle edes nauraa” -kamaa :D

      Oi, tuo pääsiäismunien piilottaminen tuntuu hauskalta – sitä vois ehkä jonain vuonna myöhemmin kokeilla! :) Tänä vuonna meillä on ollut vähän ristiriitainen suhtautuminen noihin muniin, kun tytöthän ei mielellään syö suklaata. Silva on nyt tänä pääsiäisenä maistanut, Seela ei vielä. Äh, mä taidan kirjoittaa tästä kokonaisen bloggauksen :D

      Silva oli mummilassa maalaillut munia, mutta sitä voitais kyllä tehdä vielä täällä kotosallakin. Meillähän tuolla katossa edelleen roikkuu (ei niitä ole pois otettukaan) Silvan kaksi vuotta sitten maalaamat munat <3

  • Ebe
    26.3.2016 at 19:36

    Ja pah sanon minä, että parhaat hiihtosäät ja aurinkoa Kuusamossa pääsiäisen aikaan :D just tänään töistä lähtiessä, kun kastu sukat heti pihalla siihen loskap*skaan (anteeksi), sanoinkin työkaverille että tää ilima on niin pääsiäinen, en muista yhtään nättiä pääsiäistä :D penskanakin aina virpommaan lähtiessä piti vettää sadepöksyt jalakaan ja siltikkin kotia tultiin kamppeet märkinä. MUTTA pääsiäisen jälkeen tulee nätit ilmat, kuhan mää pääsen sillon vappaille, saan (toivottavasti) kelekan lainaan ja painun pilikille! :D

    • krista
      26.3.2016 at 21:32

      Hahaa akuuttia ”aika kultaa muistot” -meinikiä VOI siis olla ilmassa :D Mutta hei lapsuudessahan aina kesällä paistoi aurinkoa ja talvella oli puhtaat valkeat nietokset, oli oli! :)

      Sen sijaan Kuusamon vappusää – sitä ei oo aikakaan pystynyt kultaamaan :D :D :D

      • Ebe
        27.3.2016 at 00:15

        Osittain varmaan :D Voi kyllä olla, että mullaki jääny vaan nämä ”pahimmat” päällimmäisenä mieleen, tervesin nimimerkki Koskaaneioohyväsää :D
        Ja juu, kesä kesti ikuisuuden ja varjossakin oli liian kuuma!

        Totta, vappu vielä pahempi! :D ja jussinakin sattaa räntää!

  • Paula
    26.3.2016 at 19:45

    Hihi ai karitsanpoikaset :D

    • krista
      26.3.2016 at 20:08

      Ahhahahaha kirjoitinks mä niin :D Näköjään! :D

    • EevaE
      26.3.2016 at 23:10

      ”Kestomuniin” voi jemmata ihan mitä vaan; roinaa tai jotain muuta namia kun suklaata :)

      Sun sirkustutuilla (tuk tuk -kundit) oli tänään muuten kiva sirkustunti ja -esitys Park hotellissa.

      • krista
        26.3.2016 at 23:15

        Joo, meillä tytöt sai virpomispalkkioina just sellaiset; tarroja ja tipuja! <3
        -
        Oi, mä missasin! Hitsi mä ikävöin niitä Juhon pitämiä sirkustunteja! Aloittaisin harrastuksen uudelleen HETI, jos kuulisin, että se opettaa jossain :)

  • Rosanna/Naiseudesta
    26.3.2016 at 21:23

    Hahaa, en malta lopettaa hihittelyä tuosta googletuloksesta :D Tai sitten se on tuo punaviinilasi, jonka just kaadoin itselleni lasten mentyä nukkumaan…

    • krista
      26.3.2016 at 21:26

      Ja vieläpä Pohjanmaalla; Kuusamohan on Pohjois-Pohjanmaalla. Aikamoinen pääsiäisperinne – tästä vitsaa, kun Jeesus kärsi! :)

  • Heidi
    26.3.2016 at 21:35

    Mä huudahdin nauruun tuohon vanhan kansanperinteelle :’D

    Keksin joskus itsellesi perinteen paastota pitkäperjantaina, eli ei saa auringonvalon aikaan syödä mitään. Vettä saa vetää niin paljon kuin lähtee. Mä valitettavasti UNOHDIN eilen kun kaverit pyysi mukaan leffaan ja sitten tultiin meille jatkoille, tänä aamuna sanoin jopa ääneen ”hups” kun tajusin virheeni :D Noh, ensi vuonna…

    • krista
      26.3.2016 at 21:48

      Joo, ne jotka sanoo, että suomalaiset vanhat perinteet pitää säilyttää, tarkoittaa varmaan että ”vanhat perinteet hyvin valikoiden” :D
      .
      Tuosta muuten tuli mieleen tuo trulliperinne. Jotenkin tosi-tosi hämärästi muistan mun Posion-mummin kertoneen, että trullit olivat ennen ilkeitä (ja aikuisia) ja niitä pelättiin. Ne tulivat pääsiäisen aikaan navettoihin ja esimerkiksi yrittivät katkaista lehmiltä häntiä. Joskus kai vasikoita oli kuollutkin siihen :( Aikamoiset perinteet.

      Sun paasto kuulostaa hyvältä idealta näihin verrattuna!

      • Sanjana
        27.3.2016 at 12:20

        Totta! Tosin Kainuusta olen, mutta vielä oman mummoni aikaan naapurin noidaksi haukuttu mummeli oli käynyt katkomassa isänsä kanssa lehmien häntiä naapurustossa ja laittaneet navetan katon reunaan niitä itselleen lypsyonnea tuomaan. Kerran kun tässä muutama vuosi sitten näin tätä mummelia, ei hän sen enempää noidalta vaikuttanut kuin muutkaan mummot :D vaikka oli alueen lapset, äitini mukaan lukien, kyllä pelänneet pienenä.

  • Amaalia
    26.3.2016 at 21:49

    Meillä pääsiäisenä tietenkin virvotaan ja tehdään paljon pääsiäiskoristeita. Perinteen mukaan laitoin myös suklaamunia koristeiksi ja niitä ei saa syödä ennen sunnuntaita (muistan tän kärsimyksen jo lapsuudesta :D). No onhan me vähän lipsuttu kun niitä kindereitä tulee vähän joka paikasta ;). Meillä lapsena kukko piilotti munia sunnuntaina ja niin on tehty omankin lapsen kans. Tehtiin lapsen kanssa pääsiäiskortteja (pääasiassa mummuille ja muille niitä arvostaville vanhemmille täti-ihmisille;)) ja maalattiin tietty munia. Sen muistan omastakin lapsuudesta ihanana perinteenä!

    Myös kukat kuuluu pääsiäiseen, narsissit ulos ruukkuihin ja sisään ja tietty keltaiset tulppaanit! Heti tulee keväinen fiilis kun saa pajunoksia sisälle. Usein tulee vaihdettua kevätverhotkin pääsiäisenä.

    Leivon aina jotain pääsiäiseen tai kevääseen liittyvää, mangojuustokakkua on pakko saada ja myös usein tehdään lammasta tai muuta pitkään laitettavaa lihaa, tänä vuonna pulled porkia.

    Pitkänä perjantaina ollaan pääasiassa sisällä, eikä käydä ainakaan kylässä. Sitten sunnuntaina saatetaan kutsua jo kavereita pääsiäiskahveille.

    Noita nokinenää kuunneltiin aina lapsena radiosta pääsiäisenä, oma lapsi on vähän pieni vielä siihen, mutta sen aion siirtää eteenpäin myös perinteenä, jos vain radiosta vielä kuuluu :)

    Tulihan sitä aika monta asiaa näköjään mieleen, vaikka ajattelin, ettei meillä mitään erikoisia perinteitä ole :D

    • krista
      26.3.2016 at 21:56

      Oi, tosi monta perinnettä tai tapaa! Nohin muniin on kyllä kiva kytkeä joku tuollainen sopiva päivä/tapa. Meillä tosiaan tänä vuonna tuo homma ei mennyt ihan putkeen, siitä lisää myöhemmin :)

      Hitsi mä näin tänään Prismassa noita narsisseja, mutta en ehtinyt edes hintaa katsoa, kun oli muka joku härdelli siinä päällä. Tekisi kyllä mieli saada kotiin narsisseja, ne on niin ihania!

  • Päivi / Puolivälissä
    26.3.2016 at 22:01

    No siis pääsiäinenhän on kirkollista sesonkiaikaa, kirkonmenoja on kiirastorstaina, pitkäperjantaina, pääsiäisyönä, pääsiäisaamuna ja vielä toisena pääsiäispäivänäkin. Varsinkin pääsiäisyön messu on nykyisin tosi suosittu. Mutta ne ei ole sun juttuja, mä tiedän. Kirkoissa on kyllä pääsiäisen aikaan hienoja konsertteja (just ne passiot :-) ), mutta eipä juuri lapsille suunnattuja.

    Meilläkin lapsuudessani pääsiäisyönä kukko oli käynyt munimassa ja suklaakätköjä etsittiin valtavalla tohinalla. Niinpä kävin just piilottamassa suklaita lapseni lelujen joukkoon ja selitin sille pääsiäispupusta, joka on aamulla tuonut herkkuja. Täällä Saksassa munanjakelija siis on pupu eikä kukko. Pienihän tuo tyyppi vielä on (2,5-vuotias) mutta haluan silti jo aloittaa tämän perinteen.

    Pasha on muuten ainoa pääsiäisen vakkariruokatraditioni. Tai siis aika usein olen hankkinut myös lammasta, mutta nyt en jaksanut. Pashan sen sijaan väänsi (heh heh) tänään ja kirjoitin reseptinkin blogiin: https://puolivalissa.wordpress.com/2016/03/26/pashaa-ah/ Se on nimittäin ihan sikahelppo valmistaa. Mutta jos ei jaksa vaivautua, niin kaupasta saa toki ostettua valmista pashaa semmoisissa pienissä jogurttipurkin näköisissä rasioissa. Ei ole yhtä hyvää, tietenkään…

    • krista
      27.3.2016 at 09:36

      Tuo munanpiilotus kuulostaa kyllä kivalta! Meillä lapsena niitä ei piilotettu, saatiin vaan – ja jotenkin mä tykkään tuosta piilottamisideasta enemmän. Ja siinä tulee vähän myös se, että määrä on rajattu eikä niitä osteta vaan lisää ja lisää :)

      Hauskaa, pupu tuo munat! Eihän se kukkokaan sen kummemmin muni kuin pupu; miksiköhän se on muuten kukko täällä eikä kanat; jännä :)

  • Jenskis
    27.3.2016 at 00:59

    Mä muistan lapsuuden pääsiäisistä kanssa lähinnä ne ”kestomunat”. Varmaan niissä jotain karkkia oli sisällä, mutta mieleen on jäänyt vaan se etsiminen ja löytämisen riemu! Vaikein paikka mulle oli autotallissa olevan auton jalkatilassa…. Isovanhemmat kehotti miettimään mistä se kukko olisi voinut päästä sisään :P

    • krista
      27.3.2016 at 09:38

      Joo me ostettiin nyt niitä! Tai siis viime vuonna parit ja nyt parit lisää. Ne on kivat senkin takia, kun niillä voi leikkiä vähän pidempäänkin. No, toisaalta leikin mä niillä suklaamunan sisällä olevilla pienillä ”munillakin”, niillä suojakuorilla siis :)

      Mahtavaa, että noin tarkasti on jäänyt sijaintikin mieleen! :)

  • a
    27.3.2016 at 08:13

    Pääsiäisenä meillä askarrellaan tipuja ja kestorisuihin uudet koristeet ja kasvatetaan rairuoho. Uskonnottomassa perheessä pääsiäisen tarinan kertominen nelivuotiaalle on mahdotonta (siis joulun jeesus-tarinan pystyn sensuroimaan lapselle sopivaksi, mutta pääsiäinen on aika paha nakki, jossain vaiheessa myöhemmin sit). Ladataan akkuja pitkän talven jälkeen, minä syön mämmiä ja lapsi saa pari pääsiäismunaa (koska ne on sesonkiherkkuja). Lapsuudenkodissa muistan pääsiäisen maailman tylsimpänä ”juhlana” (pitkäperjantai erityisesti, ei voinut tehdä mitään), vaikka ei meillä mitään uskonnollisia elementtejä sisältänyt, lähinnä vaan siksi kun maailma oli totaalisen kiinni (kaupat ravintolat kahvilat jne). Ihan siitä ilosta että tämä on nyt murtunut piti käydä tänä vuonna (yksin, lapsi ja mies oli päiväunilla :D) Stokkalla :)

    • krista
      27.3.2016 at 09:41

      Auts, pääsiäistarina… Joo ei; ei me kyllä kerrottu joulun uskonnollista tarinaakaan, vaikka se kyllä tosaan helpompi onkin :)

      Me kans käytiin Silvan kaa eilen Prismassa :D Ja ruokakaupassa käytiin pitkääperjantainakin! Jea, vapaat aukioloajat – tykkään. Ei tarvinnut ryysiä koko maan kanssa ruokakaupassa torstaina pyhiä varten.

  • Lilah
    27.3.2016 at 08:57

    Meillä tokaluokkalainen just valitti, että oli noloa kun hän ei osannut koulussa kertoa mielipidettään mämmistä ja minkä kanssa sitä mieluiten syö, koska hänelle ei ole koskaan tarjottu moista 😁

    • krista
      27.3.2016 at 09:42

      Hihihii, pieni tragedia siinäkin :) Mun täytyy sanoa, että mullakaan ei ole vahvaa mielikuvaa sen maistamisesta; luultavasti silti joskus lapsena oon maistanut. Ei oo ihan tarkkaa muistoa siitä, että miltä se maistuu :)

    • TuijaJ
      27.3.2016 at 10:51

      Tällä viikolla juteltiin muskarissa, onko lapset maistaneet mämmiä (kyseessä siis viime vuonna syntyneiden ryhmä, osa ehtinyt jo täyttää yhden vuoden). Yksi isä kommentoi että ei, hän itsekin söi vasta viime vuonna mämmiä ekaa kertaa :)

  • Camilla / Kaksin kaunihimpi
    27.3.2016 at 09:55

    Meillä oli pienenä niin kivoja juttuja pääsiäisenä, että osa niistä oli kyllä pakko opettaa omallekin! :D Rairuoho pitää kasvattaa, ja kissoille ohra. Palmusunnuntaina virvotaaan. Kiirastorstaina siivotaan. Tänä vuonna virvottiin kyllä lankalauantainakin, kun mimmu ei ollut kotona edellisenä sunnuntaina. Sitten on koivunoksat sisällä lämpimässä vedessä, sanovat että hiirenkorvat ilmestyy ulkona puihin niin monen viikon päästä kuinka monta päivää siihen menee sisällä. Toivon, ettei pidä tänä vuonna paikkaansa. Tänään oli pääsiäiskukko käynyt munimassa pitkin asuntoa, ja likka metsästeli niitä. Kohta syödään aamupalaa pitkän kaavan mukaan, kunhan munat on maalattu. :)

    Ja mitä tulee uskontoon, kävin yksin kirkossa. Mies ei usko mihinkään, ja ollaan yhdessä sovittu, että meillä kotona ei korosteta juhlapyhien kristillisiä puolia. Pakanajuttuja sit senkin edestä. :D Lapsi saa sitten isompana päättää oman näkökulmansa ilman meidän uskomusten painolastia.

  • rinkeli
    27.3.2016 at 11:31

    Meidän perheessä on yksi ainoa pääsiäisperinne jonka muistan. Kun heräsi pääsiäisaamuna (en nyt muista mikä se näistä lankalauantaista jne on) oli sängyn alle käynyt pääsiäiskukko munimassa hattuun pääsiäismunia ja muuta pääsiäiskarkkia.
    Ja sitä jatkui siis ihan niin kauan, kun kotona asuttiin :D Ja itseasiassa nytkin, kun käytiin mökillä vanhempieni luona, oli äiti ostanut meille pussillisen kindereitä.
    Kai me pienempänä ollaan jotain muniakin maalattu, mutta jännästi tämä karkkiin liittyvä on jäänyt mieleen. ;D

  • Jenni
    27.3.2016 at 13:12

    Meillä oli pääsiäisenä aina aarteenmetsästystä. Iskä oli askarrellut hienot kartat tai arvoitukset, jotka selvittämällä pääsi aina vähän eteenpäin kohti isoa aarretta. Aarteena oli usein värityskirjaa tai muuta puuhaa. Hauskinta oli, että iskä oli jaksanut tehdä jokaisen kolmen lapsen ikätasoon sopivat kartat. Pienemällä oli kuvavihjeitä ja etsintäalueena ihan vaan pari huonetta mutta vanhimpana sain etsiä pitkin pihaa, joskus jopa englannin kielisten arvoitusten kanssa. Oli kyllä hauska juosta vihjeeltä vihjeelle ja välillä pohdittiin yhdessä, että missä se seuraava vihje onkaan. Samalla tuli saatua liikuntaakin.

    Herkkuja saatiin virpomalla, osasta paikasta palkat haettiin pääsiäissunnuntaina ja toki kukko oli käynyt piilottamassa munia sängyn alle laitettuihin hattuihin. Pääsiäisaktiviteetit tehtiin aina iskän kanssa. Iskä maalasi pikkunoitien naamat ja vei virpomaan.

    Äiti leipoi yleensä rahkapullia ja uunissa paistettavan persikkajuustokakun. Mämmiä syötiin äidin kanssa aina pari tuokollista. Varsinaisia pääsiäisruokia meillä ei tainnut olla. Karkkeina olo aina virvon varvon -patukoita ja Pupuneidin rakeita.

    Joskus askarreltiin maitopurkista rairuoholle pupuastiat. Jos oikein muistan niin silloin maitopurkeissa oli ihan ääriviivat ja ohjeet valmiina. Muniakin maalattiin ahkerasti. Tänä vuonna värjäsin kananmunien keitinveden ja sain sillä tavalla hienot koristeet.

    • stev
      27.3.2016 at 13:49

      Siis aivan mieletön iskä sulla! Ihan huippua tuo karttajuttu..Voi miten ihanat muistot olet pääsiäisen vietosta saanut.

  • jannamaria
    27.3.2016 at 13:32

    Munien etsiminen ja pitkät kävelyretket koko perheen voimin kuului meillä lapsuudessa pääsiäiseen. Ja ilmeisesti meillä on ollut melko spesiaalina perinteenä ”munasota” :) eli silloin kun pääsiäismunissa vielä oli sisällä sellainen kahteen osaan menevä muovimuna, niin sen toisen osan sai ammuttua puristamalla perheenjäseniä päin. Pääsiäiseen kuului olennaisena osana spontaanit ammuskelut. Tuota perinnettä ei vaan pysty enää omille lapsille siirtämään, kun ne kahteen osaan menevät on korvattu noilla saranoiduilla malleilla :(

    • viv
      27.3.2016 at 14:25

      Pääsiäisessä on omalaatuista just tää että perheillä on ihan omia perinteitä (kun kulttuurin yhteisiä ei niin hirveästi ole) ja toi teidän munasota kuulostaa aivan hilittömän hauskalta! xD Muistan että olen itsekin joskus noita munan sisuksia ammuskellut. Kai noi nykyajan saranat on joku turvallisuusjuttu. Turvallista mutta vähän tylsempää.

  • Niina
    27.3.2016 at 13:42

    Pääsiäisenä ollaan mökillä tai joskus harvoin (kuten tänä vuonna) kotona, hiihdetään, pilkitään, kelkkaillaan, tulistellaan, ollaan rennosti ja nautitaan pitkistä vapaista sekä syödään suklaamunia. :) Pääsiäissunnuntaina katetaan pääsiäisateria, vähän parempaa evästä siis. Tänään hirven ulkofilepihvejä, lohkoperunoita, uunijuureksia ja aurajuustokastiketta + suklaakakkua, jonka välissä on mango- ja mansikkatäytteet, päällä suklaakuorrute ja pieniä pääsiäismunia.

    Täällä on juurikin hiihto- ja pilkkikelit parhaimmillaan! Tänään on vähän plussan puolella, mutta huomenna pitäis olla taas pakkasta. Aurinko paistaa, kantohanki, jäällä ei ole yhtään vettä ja muutenkin elämä hymyilee. Kevättalvi on kyllä mun lempparivuodenaika ehdottomasti.

  • viv
    27.3.2016 at 14:20

    Mun lapsuudenkodissa pääsiäisperinteinä oli munien maalaaminen ja rairuoho. Tässä nykyperhessä on tuo rairuoho edelleen, lapsille ilmestyy jotain pientä herkkua sängyn vieressä oleviin velhonhattuihin, kertoivat lapset pari päivää sitten (??!) ja lisäksi me tehdään jotain sesonkiin liittyvää ruokaa. Nuo velhonhatut on poikien oma keksintö, ollaan kulemma tehty niin ”aina ennenkin”. Joo ollaan me saatettu viime vuonna niin tehdäkin, ei vaan ole mun aktiivisessa muistissa. x) Mutta hatuissa oli herkkuja tänä aamuna. Palmusunnuntaina virvottiin.

    Pääsiäisen ruuat vaihtelevat, yleensä jotain yrttistä lammasta, joskus jotain muuta keväistä ja hyvää. Nyt meillä on lampaan ulkofilet marinoitumassa.

    Areenasta katsoin yöllä Vatikaanin pääsiäisyön messua – en ole ole tosiaan katolinen mutta on tuossa rituaalissa jotain hienoa josta tykkään. Muutamana vuonna olen tuota seurannut joten kai siitä on mulle jonkinlainen jos ei nyt perinne niin ainakin tapa tullut. Myös passioita tulee kunneltua, niitäkin Areenasta. Yle Areenalla on näköjään iso vaikutus mun omiin pääsiäistapoihin. x)

    Mä olin itse lapsena seurakunnan päiväkerhossa joten sieltä tuli tutuksi näiden kristilisten pyhäpäivien taustat. Omat lapset ovat päiväkodissa jossa uskontoja ei näy eikä kuulu virallisessa ohjelmassa ollenkaan. Jouluna ja pääsäisenä olenkin kotona lukenut lapsille Lasten Raamatusta ne ajankohdan jutut – musta on mukavaa että pojat oppivat miksi meillä näitä vapaapäiviä on – pojat myös mielellään kuuntelevat noita tarinoita. :) Myös muista kuin kristillisistä juhlapyhiin liityvistä tavoista etsitään yhdessä tietoa.

    Pääsiäiseen taitaa liityä lopulta aika vähän semmoisia kaikille yhteisiä tapoja. Ne tavat missä lapset saavat jotain herkkua tai tavaraa (joululahjat, virpominen) ovat ne yleisimmät yhteiset jutut. Pääsiäisen aikaan kyllä mahtuisi vaikka mitä; pääsiäisen aikaan on paljon vapaapäiviäkin. Jos tässä lähellä ois paikka jossa passioita esitettäis ihan livenä, saattaisin käydä katsomassa ja kuuntelemassa.

  • LauraEm
    27.3.2016 at 14:23

    Meillä on edelleen mummulassa munanpiilotus :D Ja kaikille piilotetaan, ei pikkulapsia (n. 10v tai alle) oo tällä hetkellä kun muutama, mut mummu laittaa silti reilun 20 kinderiä eri paikkoihin ja kaikki aikuisetkin saa etsiä :) nykyään jo huvittaa kun pääsiäiskahvilla kaikki alkaa vilkuilla kukkaruukkujen taakse ja muihin oveliin paikkoihin heti sisään tullessaan :D

  • Poppisliini
    28.3.2016 at 10:15

    Aikkamala, meni omat syljet väärään kurkkuun ku luin ton peeässän 😱😂