Okei okei, on varmaan tullut selväksi, että meillä on useimmiten (aina) melkoinen sotku – että ikään kuin siitä asti ei nyt varmasti tarvitse lähteä liikkeelle :)
Boheeminhuolettoman hyrskynmyrskyn ja hermoromahdustasoisen entropian raja on kuitenkin hiuksenhieno. Eli on meillä nähty sitten vastaavasti satunnaisia kaaoksentaltuttamisyrityksiäkin. (jotkut saattaisivat kutsua sitä siivoamiseksi – itse en ehkä menisi ihan niin pitkälle) Esimerkiksi kerran siivoamisproblematiikkaa yritettiin ratkaista matematiikan avulla; päädyttiin nauraahirnumaan yksi ilta, mutta siistiä täällä ei kyllä tullut.
Ja nyt viime viikolla sain uuden idean: ja niin käynnistyi operaatio ”huone kerrallaan”!
*******
Operaatio toimii näin: puutalon vallanneen kaaoksen kertataltuttaminen on psykofyysisesti mahdotonta, mutta huone kerrallaan se jopa saattaisi onnistua. Huone viikossa. Tällöin siivottaisiin viikon aikana yhteistyönä kyseinen huone kunnolla: aina lattialistojen pyyhkimisiä ja ovenkarmeja myöten. Niitä ei muuten olekaan pesty täällä asuessa… öööö kertakaan.
Ja täten kymmenen viikon kuluttua koko talo olisi ainakin kertaalleen siivottu. (Juu ei – meillä ei ole niin monta huonetta, laskin esimerkiksi portaikon erikseen. Eli järjestys menisi jokseenkin näin: pikkuveski, keittiö, olohuone, kirjasto, eteinen, portaikko, makuuhuone, kylpyhuone, sauna ja vaatehuone)
Sitä ei myöskään haluta ajatella, että totta kai ensimmäiset huoneet ovat jo uudelleen sotkuisia siinä vaiheessa, kun seuraavat valmistuvat. Paino siis sanoilla ainakin kertaalleen siivottu.
*******
Olin alun perin bloggaajantietäni aloitellessani ajatellut, että esittelen sitten puutalon jokaisen huoneen erikseen sitä mukaa kuin ne valmistuvat. HAHAHAHAHAHAHA! Joo, ei tule tapahtumaan. Siis mitään valmistumista. Ei tässä elämässä. Keskeneräisyys on nykyään osa elämää.
Mutta hei – tästäpä saadaan hyvin pieni lisäporkkana tälle meidän operaatiolle: esittelen sitten aina joka viikko ko. viikolla siivotun huoneen. Näin tulee pieniä paineita pysyä ruodussa!
(Hehe, ei oikeasti kyllä tule: voin hyvin ajatella jo itseni kirjoittamassa, että ”ei me siivottukaan ja koko projekti kaatui”. Mutta HEI – eipä ajatella sitäkään nyt tässä. Pieni todellisuudenkieltäminen voi joskus tehdä ihan hyvää)
*******
Eli saanko esitellä:
OPERAATIO ”HUONE KERRALLAAN”, osa 1: PIKKUVESKI
Alakerran pikkuveskin alkutilanne näkyy täällä – veskin tunnelma muuttui siis meidän jäljiltä melkoisesti!
Joel muuten asensi pikkuveskin lavuaarin ihan itse – ja mä olin niiii-iiin ylpeä. Siellä se möyrysi ahtaalla lattialla ja katseli YouTubesta asennusvideoita. Ja osasi! Oh mun kulta <3
Vessan kalusteissa oltiin alkuun aika epäonnisia: löydettiin mieleisemme (ja riittävän pienet) allas- ja peilikaappi Kodin Terrasta, ja nostettiin laatikot silloin remontin keskelle parempia aikoja odottamaan. Ja kun sitten monta-monta kuukautta myöhemmin alettiin asennushommiin ja avattiin laatikot, tajuttiin että oltiin otettu vahingossa valkoinen allaskaappi. Aaaargh!
Kaikki mahdolliset palautusajat olivat siis tietysti aikoja-aikoja sitten umpeutuneet eikä kuittiakaan missään. Kädet täristen ja itku kurkussa soitin Kodin Terraan.
”Hetkinen, tarkistetaan, että onko meillä vielä tuota sarjaa myynnissä… No onhan sitä! Onko tuote varmasti vielä myyntikuntoinen?”
On, on! Onneksi olin avannut paketin siististi paperiveitsellä teipin kohdalta.
”No tulkaa vaan tänne vaihtamaan, ei siinä mitään ongelmaa ole!”
Voi kiitos! Kiitos! Kiitos! KIITOS! Voitte kuvitella, että oli pari tyytyväistä asiakasta. Niiden ei oikeasti tarvinnut joustaa noin paljon, mutta silti joustivat – ihan mahtavaa!
Siivoamisoperaation jälkeen jopa peilikaapin sisustasta uskaltaa ottaa kuvan.
Aika monta kynsilakkapulloa verrattuna siihen, että mä en nykyään koskaan lakkaa kynsiäni.
Omat Facebook-kaverini muistavat ehkä massiivisen ”maailman hienoin pöntönkansi” -projektin parin vuoden takaa. Huh, mikä operaatio sekin!
Olin nimittäin useampi vuosi aikaisemmin ostanut Stokkalta tällaisen… no: maailman hienoimman pöntönkannen. Kansi ehti olla minulla käytössä alle vuoden ennen Punavuorekadun putkiremonttia. Ja totta kai: remontin yhteydessä sitten kannen kiinnityssysteemit täydellisesti hävisivät. Punavuoren-kodissa tämä huono-onninen pöntönkansi ei siis koskaan enää uudestaan sijoittunut paikoilleen, mutta puutalon halusin sen. Halusin-halusin-HALUSIN.
Itse asiassa koko pikkuvessan väritys suunniteltiin kannen värien mukaan.
Eikä tällaisia kansia löydy Suomesta enää mistään. Kolusimme kaikki mahdolliset rautakaupat (kyllä: kantta mukana roudaten) ja yritimme henkilökunnan kanssa selvittää, että millaisilla osilla sen voisi kiinnittää. Ei, ei ja ei. Ei ole tuollaisia osia olemassakaan.
Täydellinen hippipönttö.
Soittelin ja meilittelin vanhat maahantuojat ja tehtiin yhdessä kaikki mahdolliset valistuneet arvaukset – olisimme olleet valmiita jopa ostamaan uuden samanlaisen, jotta saisimme kannen käyttöön. Mutta ei… Sitten, ihan randomina, soitin Kampissa sijaitsevaan Kylpyhuonekeskukseen ja:
”Joo, meillä on näitä! Haluatteko kokonaisen kannen vai tilataanko vaan kiinnitysosat?”
Ooooooh! Niin kuin lottovoitto!
Verhoa ei tarvita, koska buddhat suojelevat naapureiden katseilta.
Nämä monta-monta vuotta sitten Thaimaasta roudaamani lankunpalaset ovat Joelin mielestä aivan kamalia. Ei todellakaan noita meille mihinkään.
Niisk.
Mutta entä edes vessaan? Sille sain varauksellista vihreää valoa. Hetken mielijohteesta laitoin lankut ikkunalaudalle ja viritin pienen narun pitämään ne suht turvallisesti paikoillaan – ja siihen saivat jäädä! Jea!
Tässä näkyy ehkä parhaiten pikkuveskin väritystä: kolme keltaista seinää ja oranssi takaseinä. Lisäksi aiemmin siniharmaat kaakelit (näkyvät myös siellä vanhassa kuvassa) maalattiin kellertävällä kaakelimaalilla. Ilman kunnon kattolamppua eleltiin pitkään ennen kuin bongattiin ihan sattumalta Kodin Anttilasta tähän huoneeseen ihan täydellinen lamppu.
Pienemmissä yksityiskohdissa puutalon sisustaminen on vielä täysin kesken. Monet rakkaat (ja rakkaudella maailmalta roudatut) tavarat odottelevat vielä pehmusteiden sisällä laatikossa. Tämän hirviöpään kuitenkin tiesin haluavani vessaan:
Intiasta tuotu pelottava naamari vartioi vessapaperin käyttöä.
Myös vessapaperitelineen suhteen eleltiin pitkään niin, että vain odoteltiin ”sen oikean” osumista kohdalle – aiemmin veskeissäni oli ollut aina perus-Ikea-telineet, mutta tähän veskiin en sellaista halunnut. Ja kävelihän se oikea telin sitten lopulta vastaan: Punavuoren Perobassa.
Heh no siinäpä aika monta kuvaa parin neliön tilasta :)
Miltäs näyttää?
Mindeka
10.10.2013 at 13:49Näyttää ihan teidänlaiselta! Mä niin arvostan sitä, että sisustus yltää ihan oikeasti jokaiseen talon kolkkaan ja nurkkaan. Pienet (oranssit) yksityiskohdat tekee tästä niin tunnistettavan, että voisin vannoa sen kuuluvan Puutaloon, vaikken paremmin tietäisikään :)
Muita huoneita odotellessa ;)
Kristaliina
10.10.2013 at 18:27Kiitos! :) Joo, meidän ajatuksena on ihan koko ajan ollut, että kaikesta tehdään nyt meidän näköistä – jee kiva, jos sen huomaa!
kao kao
10.10.2013 at 21:34Bongasin hullujen päivien luettelosta lasten keltaisen sadeasun (katsoin kummitytölle, unelmissa ei ole pienenpieniä uutisia) ja siellä hinnan alla oli pieni teksti ”saatavana myös oranssina”. Tuli Krista heti mieleen :)
Tuulie
10.10.2013 at 14:14Mahtava vessa!
Nyt vaan sitten hirveä itsekuri peliin ja pitämään niitä huoneita siistinä jotka saatte siivottua :) Tiedän ettei ole helppoa, koska olen itsekin hirveä sotkemaan. Kauhulla ajattelen että jos mulla olisi joskus kokonainen talo sotkettavana kaksion sijaan…
Kristaliina
10.10.2013 at 18:28Tsihihi ei meillä tuollaista itsekuria ole :D On vaan liian paljon neliöitä sotkettavaksi – tai siis siivottavaksi… :)
Mut joo oishan se ihanaa, jos olisi siistiä… Mutta meidän tapauksessa aikamoista utopiaa :D
Vierailija (Ei varmistettu)
10.10.2013 at 14:40Hei missä Tiikeri kisu on? Tuli vaan tuosta punavuoren postauksesta :)
Kristaliina
10.10.2013 at 18:26Tuolla se taitaa nukkua yläkerrassa meidän sängyssä <3
Hih eikös Tikru olekaan linssiluteillut viime aikoina – tavallisestihan se tuppautuu kyllä aika ahkerasti kuviin mukaan… Hmm. No hei joo olihan se täällä:
http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/mita-minulle-oikeasti-kuuluu
…ai niin ja täällä myös:
http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/bloggaajat-elavat-aarimmaisen-kiehtovaa-ja-hohdokasta-elamaa
:D
Marsikka
10.10.2013 at 18:40Aivan ihana! :) Ja tuo pöntönkansi, voi hitsi! Munkin suosikkiväri on ehdottomasti oranssi ja tuollainen vessa kyllä kelpaisi mullekin.
Kristaliina
10.10.2013 at 21:56Oi, kiitos! Voi kunpa pääsisi sisustamaan tuon yläkerran isomman kylppärinkin mieleisekseen… Oh, mulla on välillä aivan ikävä mun Punavuorenkadun-kodin kylppäriä: putkirempan yhteydessä kun pääsi valitsemaan kaikki kaakelit ja kalusteet uusiksi… Oranssin ystävänä sä oisit varmaan niiiin tykännyt siitä(kin) – täytyypä joskus kaivaa, oisko jossain kuvaa! Siellä oli suihkunurkkauksessa sellaista bambutyyppistä fiilistä, ja sitten pidemmällä seinällä sellaista tosi hehkeää oranssisävyistä orkidean(?)kukkaa. Oh!
Mä haaveilen, että kun yläkerran kylppärin remontti joskus on ajankohtainen, tuota samaa kaakelia löytyisi vielä. Joelkin siitä tykkäsi – ehdotti jopa silloin, että pitäiskö ostaa sitä etukäteen varastoon :)
JonnaH. (Ei varmistettu)
10.10.2013 at 21:01On ainakin persoonallinen, sanoisin tätä blogia seuranneena ihan teidän näköinen! Noi Budhat on aavistuksen pelottavan näköisiä, joten ymmärrän Joelin nihkeyden niitä kohtaan. :D
Kristaliina
10.10.2013 at 21:57Hihi Joelin mielestä ne on kamalaa toritaidetta – ja onhan ne, mutta hei: buddhia! :)
Muovikuu
10.10.2013 at 22:18Miten ihana pöntönkansi!!! Mitä mitä .miatä noita saa? Sieltä kampista?
Wau!:)
T.ruma musta muovinen 70-luvun pöntönkansi.. joka rusahtaa ärsyttävästi kun siihen istuu..
Kristaliina
11.10.2013 at 23:07Joo, siellä Kampissa oli ainakin silloin vuosi sitten tuolta samalta valmistajalta muita malleja – just tuota ei ollut, mutta muita oli… Olfa on tuon merkki näköjään, ja google-kuvahaulla löytyi mallikin: oriental (http://www.ukbathrooms.com/shop/toilets/toilet_seats_2/products/olfa_oriental_toilet_seat.html)
Mutta ihan tavallisissa rautakaupoissakin on jonkin verran kansimalleja! Mulla on ollut tapana ostaa oikeastaan jokaiseen asuntooni ”oma” kansi, vaikka olisi ollut vuokra-asuntokin – jotenkin vaan kivempi tunne istahtaa :D Sellaisia muovisia saa ihan halvallakin! Yläkerran kylppäriin me ostettiin toistaiseksi sellainen keraaminen valkoinen perusmalli, mutta haaveilen sinnekin tuollaisest Olfasta – siellä oli sellainen tosi ihana bambumalli ainakin silloin vuosi sitten myynnissä… :)
Kristaliina
11.10.2013 at 23:08Tällainen se bambu :) http://www.ukbathrooms.com/shop/toilets/toilet_seats_2/products/olfa_bamboo_toilet_seat.html
…mutta on niitä muilla valmistajilla siis sellaisia hillitympiäkin! :)
Muovikuu
15.10.2013 at 22:19Ihania ihania :) hihi- minä aina kyllä hiplainen nuita erilaisia wcpöntön kansia, mutta tuollaisia printtikansia ei kauheasti ole tarjolla paitsi –>( läpinäkyvää kantta jossa kaloja)
Ja ne on niin hintavia… no ensi asuntoon sitten, missä on 2 wc ..jess:)
Nannannaa
10.10.2013 at 22:18Hoho, nerokasta! Mäkin joudun ehkä tekemään tällasta huone kerrallaan meininkiä! Kiitti ideasta.
(Huomenna tää ajatus tuntuu musta varmaan ihan hirveen vaikeelta. Ehkä mä alotan ens viikolla…? Or not. :D )
Hirveen kiva vessa! Toi pöntönkansi on ihan mahtava!
Kristaliina
11.10.2013 at 23:10”Ensi viikko” on kyllä aina paras mahdollinen aloitusaika! :)
Janisa (Ei varmistettu)
10.10.2013 at 22:27Haha! Toi liittyy kyllä nyt varmasti siihen kuuluisaan raskauden ”pesänrakennus-vaiheeseen” kun saa sen siivousbuustin ja kaikki nurkat pitää saada kuntoon. ;)
Ehkä sun vaan pitää tasaisin väliajoin tästä(kin) eteenpäin pamahtaa paksuksi, että saatte huushollin (ainakin hetkeksi) kuntoon. :D
Kristaliina
11.10.2013 at 23:11Hihii, voi olla! Mä en ole kyllä ihan varma, onko musta ihan talonsiisteyden takia kuitenkaan pamahtelemaan kahden vuoden välein :D
Vierailija (Ei varmistettu)
10.10.2013 at 22:34Mä niin ihailen teidän elämänasetta! Kuvittelin juuri jotain huone päivässä siivousta, mutta huone viikossa kuulostaa niin paljon paremmalta! Tuohon mun täytyy kyllä pyrkiä. En tiedä miten musta on tullut näin kiukkuinen mutsi, joka on koko ajan siivoamassa (ja tuskastelemassa kun ei se siivousjälki edes missään näy). Niin ja ihana vessa.
Maarit
Kristaliina
11.10.2013 at 23:12Hui joo huone päivässä ois vähän liian rankkaa – meille ainakin! :) Tämäkin tahti tekee tiukkaa, mutta katsotaan, mitä tulee… :)
Melina G
11.10.2013 at 00:21Hih hih, jotenkin niin ei-todellakaan-meidän-tyyliä, ja niin täysin teidän näköinen vessa! Onpa hauska päästä ”kurkkimaan” tällaiseen ihan erilaiseen sisustukseen. :-)
Meidän remppa se vaan venyy ja venyy. Onneksi en ole raskaana.
Kristaliina
11.10.2013 at 23:19Joo, raskaana oleminen aiheutti kyllä meidän remppaan aikamoisen deadlinen. Ja muuten juuri kun saatiin se suht valmiiseen pisteeseen, niin lapsivedet lorahti. Sisustamiset jäi sitten odottelemaan parempia aikoja :)
ekoemo
11.10.2013 at 09:54Meillä on kyllä tosi samanlainen maku. Nimim. Enpä kuvitellut, että olisin joskus jollekulle kateellinen wc-pöntön kannesta! Tai no, en pelkästään kateellinen, oon iloinen että teillä on sellainen – mutta haluisin kyllä sellasen itekin ;)
Kristaliina
11.10.2013 at 23:14Pönttökateus! :D
Mäkään en ois koskaan kuvitellut, että kehittäisin noin intohimoisia tunteita vessanpöntönkantta kohtaan – oisitte nähneet sen mun tarmon, jolla niitä kiinnitysosia silloin etsin… :) Soittelin randomina varmaan viiteenkymmeneen eri paikkaan; mutta sellaisella random-soitolla tuo sitten tärppäsi, että kannatti soitella!
Vierailija (Ei varmistettu)
11.10.2013 at 10:48Sitte kun teille uus vauva tulee ja miksei aikaisemminkin, älä ota stressiä siitä että koti pitää saada järjestykseen, vaan tilaa ihan suosiolla siivousfirma joka siivoaa ja järjestää teillä tavaratkin jos niin haluat. Se on ihan hyväksyttävää hommata semmonen palvelu ja saahan sen kotitalousvähennykseenkin.
Ite tässä mietin että jos ikkunanpesun tilais joltaki. meillä on neljä ikkunaa kerrostalossa joista kolme on ihan sameita, olohuoneen ikkuna on parvekkeelle, eikä niin likainen koska siellä on lasitukset ja lasitukset anoppi on kyllä pessy.. Minä tai mies ei saada aikaiseksi ja minä olen viikot työmatkalla ja mies käy kotoa töissä, mutta eihän sitä jaksa, ja viikonloppuna on tehtävä kaikkea muuta..(Seliseli :D)
Mutta ainakin nyt koittakaapa pysyä tässä projektissa! Tsemppiä!
Kristaliina
11.10.2013 at 23:17Mä kans periaatteessa kannatan noita siivouspalveluita – mutta meillä se ongelma tosiaan on eniten se, että tavarat kertyy röykkiöiksi eikä niille ole omia paikkoja. Päätyisin kuitenkin ensin siivoamaan siivoajaa varten, ja se ei ole kovin toivottava olotila (kun joutuisi siivoamaan) :)
MUTTA just ikkunanpesuun tuollainen voisi olla tosi hyvä! Meillä onkin noita ikkunoita UHH niin paljon, kun on tuollaiset vanhat pienet ruudut. Tähän mennessä mun äiti on pessyt nämä kerran vuodessa :D En ole kyllä mitenkään pyytänyt pesemään, mutta se vaan haluaa. Se on sitä ihmistyyppiä, joka ei osaa olla toimettomana :) Mutta jos noi ikkunat ulkoistaisi siivouspalveluun, niin ehkä se mun äiti voisi suunnata tarmonsa vaikka…. no johonkin muuhun :)
Vierailija (Ei varmistettu)
11.10.2013 at 10:55Hei miten tää teidän kuvaushommeli päätty? Mistä voi käydä kattomassa kuvia :D
http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/huippumallit-hakusessa
Kristaliina
11.10.2013 at 11:38Hih sen kun tietäis! Ei olla itsekään edes nähty yhtä ainutta kuvaa, niisk… Harmittaa aika lailla, kun meidän piti saada niitä kuvia itsellekin. Kuvien piti tulla HUS:n uusille nettisivuille. Nyt ne on julkaistu (viime talvena), mutta en mä ainakaan nähnyt yhtään kuvaa meistä. Ehkä meidät diskattiin :D
…että sellainen huippumallinura :D :D :D
NiinaS (Ei varmistettu)
21.10.2013 at 14:12Mulla on sama lamppu samanvärisenä keittiössä! Se sopisi ehkä puutaloonkin, kun on appelsiininoranssit seinät (tai no, se yksi seinä, joka on ollut mahdollista maalata) ;)
-Niina