No nyt! Terveiset nalletalolta!

Ikaalisissa *) edelleen – kiitos myöhäistyn check outin. Hoitui yhdellä sisäpuhelulla aulaan, ”joo, kyllä se onnistuu, ai kello 15 asti, sopii”. Olin aika yllättynyt; olin lähes satavarma, ettei onnistuisi. Nyt lapset sitten nukkuvat täällä vielä päiväunensa ja saatiin homma ajoitettua niin, että voidaan matkalla pysähtyä vielä tänne seudulle muuttaneen kaveriperheen luona leikkimässä. JA ehditiin käydä aamulla vielä viimeisen kerran kylpyläpolskimassa. Jee!

No, Silva nyt sitten taas vetelee unia tuolla pihalla ja Seela Maducassa. Joel on kuntosalilla. Minä koneella ja juon kahvia.

Perus.

Mutta viimeinen 24 tuntia täällä ei ole ollut perus. Se on ollut ihan huippu. Meillä on ollut tässä tirpan kanssa takana muutama ”vastustan”-vuorokausi takana, joten homman sujuminen ei ollut ihan itsestäänselvyys – mutta kaikki meni molempien lasten kanssa oikeastaan niin hyvin kuin kuvitella saattaa. Ja mä olen siitä niii-iiiin iloinen. Tirppa on rakastanut olla täällä.

Silvan Titi-nallefanius ei siis ole varmasti enää kenellekään mikään yllätys, ja konserteissahan tirppa on käynyt hihkumassa kahdesti aikaisemminkin. Nyt kuulkaas päästiin kuitenkin ihan nextille levelille, voi fanityttö sentään.

Se nalletalo oli ihan huippu. Todella. No, mullahan siis ei ole kokemusta vaikkapa Muumimaailmasta (varmaan jossain vaiheessa toki sielläkin käydään), mutta oon jotenkin ymmärtänyt, että vaikka se on lapsille kiva, aikuisille se voi olla todellinen hermoromahduspaikka. Tällä ennakkoajatuksella tämä Titi-nallen koti yllätti sellaisella… …rauhallisella herttaisuudellaan. Talovierailun isoin anti on niinkin yksinkertaista kuin nallejen halailu. Paikalla oli kuulemma noin sata lasta (okei kesäaikaan on varmasti hektisempää), mutta silti tunnelma oli sellainen kotoisa. Kaikki lapset saivat halailla sydämensä kyllyydestä – myös meidän ujo tirppa, joka helposti saattaa jäädä muiden jalkoihin. Mutta hyvin pääsi nallejen syliin istumaan, ei mitään ryysistunnelmaa.

Nalleilla ei muutenkaan tuntunut olevan kiire minnekään. Esimerkiksi tirppa piti Tau-nallea kädestä pitkät ajat ja kävelikin sen kanssa siellä huoneesta toiseen, suloisesti käsi kädssä. Ja istuskeli rauhassa milloin kenenkin sylissä. Tämä yllätti positiivisest – ja Silvalle se oli niii-iiiiiin ihanaa. No, edelleen: sesonkiaikaan saattaa tietysti olla isompi ryysis.

Ei siis mitään hipstertrendikkäitä megaspektaakkeleita, vaan leikkiä, lauluja ja halailuja. Noin kerran tuntiin oli tarjolla jotain aktivitieettia, tyyliin Trioli-nallen musiikkihetkeä ja Isovanhempien tarinatuokiota. Ja sitten vaan omaan tahtiin tutustuttiin ”tv:stä tuttuun” taloon. Tirppa taisi tykätä eniten Äiti-nallen taiteilijanhuoneesta, Ja siellä oli lattiassa se sama luukku, jonka äärellä lapset leikkivät pilven päällä! Uuuu! Seela puolestaan tutkiskeli innoissaan soitinhuonetta. Parintuntinen hujahti hetkessä – olisi viihtynyt pidempäänkin.

Tänne tullaan ihan satavarmasti uudelleenkin!

Lisää kuvia myöhemmin – täytyy vaan kotiin päästyä vähän blurrata ja rajailla kuvia, että ei tule yllärinä muita lapsia kuviin.

 

*) Ikaalisten kylpylä siis tarjosi majoituksemme.

 
Like

You Might Also Like

  • kao kao
    8.3.2015 at 16:47

    Mä juoksin lapsena Haisulia karkuun Muumimaailmassa :) Mut siellä on jokin hauskan salaperäinen tunnelma, ehkä siksi että satoi ja mentiin sadetta piiloon sellai käytävään.. Muistaakseni siellä oli jotain musiikkiakin. Musta se on ehkä taianomaisinta. Kesä, sade, musiikki (sellai tiukujen helinä) ja ne puiset kävelytiet..

    • Kristaliina
      8.3.2015 at 21:53

      Oi aika tunnelmalliselta kuulostaa! Lämpimässä kesäsateessa on tavallaan kyllä tunnelmaa <3

  • Kahvittelija
    8.3.2015 at 19:30

    Juuri noiden samojen fiilisten takia mekin ollaan käyty nalletalossa jo kahdesti. Kotoisaa, rauhallista, herttaista, lämminhenkistä…ja nalleja sai tosiaan molemmilla reissuilla halailla ihan rauhassa. Plussaa myös siitä yläkerran ”hiljaisesta huoneesta”, mä nukutin vauvaa repussa siellä viime käynnillä ja siellä tosiaan oli kiitettävän hiljaista, vaikka ympärillä lapset riekkuivatkin. 

    Meilläkin on hyvät kokemukset myös siitä kylpylästä, ekalla kerralla mekin kysyttiin myöhäisempää huoneenluovutusta päikkäreiden takia ja helposti onnistui, tokalla kerralla ei tarvetta ollutkaan. 

    Voin niin kuvitella Silvan ilon, sehän siinä just parasta onkin :)

     

    • Kristaliina
      8.3.2015 at 21:52

      Hei ja kiitos muuten sinne teille – mähän en edes tiennyt tällaisen talon olemassaolosta ennen kuin lukijat siitä täällä vinkkasivat ja sun tontilta luin teidän talovierailusta! Kiitos siis sekä sulle että muille lukijavinkkailijoille!

  • murina
    9.3.2015 at 13:33

    Meillä ei faniteta titi-nallea (ei taida lapset edes tietää ketä ne on), joten silmäilin tekstiä silleen toisella silmällä, kunnes Muumimaailma mainittiin…. 

    Muumimaailma on ihan maailmanparashuippupaikka!! Ihan tällänen melkein puolueeton mielipide, koska sen lisäksi että lapset rakastaa muumeja niin olen itsekin ihan lapsesta asti ollut megafani! Ei mulla muuta :) 

  • Riika V.
    12.3.2015 at 12:44

    Mukava kuulla, että oli miellyttävä paikka! Täytyy siis poiketa siellä jossain välissä ennen ruuhka-aikaa. :)