Manjana, manjana (eli nettiyhteys espanjalaisittain)

Lähtötilanne: jo syyskuun kohdalle tehtävälistallemme oli kirjattu lyhyesti ”nettiyhteys siellä”.

”Haluaisimme hoitaa jo etukäteen nettiyhteyden kuntoon, että pääsemme sitten heti saavuttuamme mahdollisimman tehokkaasti hommiin”, kirjoitimme eräässäkin Espanjaan lähetetyssä meilissämme.

tekemis-lista

Syyskuun tekemisiä.

Aaahahahaahahahahahahahahaha!
(kaikuu sellainen ontto nauru jossain käytävillä)

Päivä 1: saapuminen

Nyt asettaudutaan eka päivä – mutta aletaan sit hoitaa nettiasiaa (joka ei siis yrityksistä huolimatta ollut onnistunut etukäteen) heti huomenna.

Päivä 2: nettikaupassa

Joel jonottaa Seelan kanssa yli tunnin pienessä ja hikisessä suomalaisessa puhelin- ja nettikaupassa. Ystävällinen ja osaava palvelu. Tarvitaan vain espanjalainen pankkitili, tuore palkkakuitti ja espanjalainen puhelinliittymä – palatkaa uudestaan (jonottamaan), kun nämä on hoidettu!

Päivä 3 aamupäivä: pankissa

Minä jonotan lähes tunnin pienessä ja hyvin ilmastoidussa pankissa. Vihdoinkin tiskillä:

Pankkivirkailija: Tarvitaan palkkakuitti (elehtii: hush pois jonosta, tuo se huomenna).
Krista: No, se on minulla tässä, ole hyvä.
Pankkivirkailija: Tarvitaan skannaus passista – harmi vaan, että skanneri ei tänään toimi (elehtii: hush pois jonosta, tule huomenna uudestaan).
Krista: Voin ottaa valokuvan passistani tässä ja nyt, ja lähettää sen saman tien teille sähköpostiin.
Pankkivirkailija: Sopii, sopii, palataan asiaan, kun olemme saaneet sen perille (elehtii: hush pois jonosta).
Krista: Voin lähettää sen juuri tästä näin. Haluan hoitaa tämän tässä kerralla.

(pankkivirkailija elehtii jo ärtyneenä; tuo se ei lähde täältä millään)

Pankkivirkailija: Tarvitaan myös nämä-ja-nämä tiedot, lähetä ne sähköpostiin myös.
Krista: Saisinko osoitteen?
Pankkivirkailija: duisyfdhnwp391638@3hnsmlae.es (luetellen kirjaimet espanjaksi).
Krista: Voisitko kirjoittaa sen paperille?
(ei voi; sen sijaan virkailija ojentaa paperin ja kynän ja luettelee kirjaimet ja numerot uudelleen, uudelleen, uudelleen, uudelleen – yritän kirjata ja näyttää tuotoksiani, lopulta hyväksyy, oikein on)

Pankkivirkailija: Tule ensi viikon tiistaina (kolmen päivän päästä) uudestaan, hasta luego!
(elehtii raivokkaasti minua pois jonosta)

Päivä 3 iltapäivä: sähköpostin virheilmoitus

Muutamaa tuntia myöhemmin saan sähköpostiini virheilmoituksen: osoite virheellinen, viestiä ei toimitettu. Palaan puolen tunnin kävelymatkan päässä sijaitsevaan pankkiin uudestaan. Jonotan puoli tuntia.

Krista: Sähköpostiosoitteenne ei toiminut. (näyttää kännykältä osoitetta)
Pankkivirkailija: Osoite on ihan oikein.
Krista: Se ei kuitenkaan toiminut. Viesti tuli takaisin.
Pankkivirkailija: Osoite on ihan oikein.
(käy kysymässä kollegalta)

Pankkivirkailija: Loppusosa onkin .com eikä .es, kokeile sillä (elehtii: hush pois jonosta).
(siirryn vain pari askelta sivuun jonosta ja jään lähettämään viestiä siihen ja päästän vain yhden asiakkaan väliin – sitten kiilaan takaisin tiskille)

Krista: Viesti lähti nyt uudestaan, tuliko se perille?
Pankkivirkailija: Tuli! Tule ensi viikon tiistaina (kolmen päivän päästä) uudestaan, hasta luego!
(elehtii: madre de dios nyt pois jo siitä jonosta!)

Päivä 7: pankissa ja nettikaupassa

Jonotan 45 minuuttia pienessä ja hyvin ilmastoidussa pankissa sillä aikaa, kun muu perhe jonottaa pienessä ja kuumassa puhelin- ja nettikaupassa (tai oikeastaan sen pihalla, kun sisään ei mahdu). Espanjalainen pankkitili on vastoin kaikkia ennakko-oletuksiamme valmis. Koko perhe jonottaa vielä yhdessä puoli tuntia puhelin- ja nettikaupassa (paikalle tarvitaan molemmat aikuiset kerralla, koska tili on toisen ja puhelinliittymä toisen hallussa). Vihdoin Joel pääsee hoitamaan asiaa ja minä yritän pitää kasassa kaikesta jonottamisesta herpaantuneita lapsia, jotka tekevät ihastuneena taputtavalle mummoyleisölle hurjia piruetteja kaatuillen päänhalkaisumeiningillä kiiltävälle kivilattialle.

Asia hoidettu, kaikki kunnossa, asentaja tulee ehkä jo tällä viikolla!

Päivä 13: puhelinjonotusta ja soittopyyntöä

Asentajasta ei ole kuulunut mitään. Joel jonottaa puoli tuntia puhelinpalveluun ja jättää soittopyynnön, johon ei koskaan vastata.

Päivä 15: asentajan soitto

Ystävällinen asentaja soittaa Joelille ja kertoo (espanjaksi), että ei pääse meille sisään. Kummallista – ei meidän ovella ole ketään. Käy ilmi, että asentaja on väärällä kadulla. Ja väärässä kaupungissa. ”Manjana!”, asentaja sanoo ja sulkee puhelimen.

Päivä 16: asentajan käynti

Ystävällinen asentaja tulee ovellemme. Puhuu paljon espanjaa, sanoo ”Manjana!”. Poistuu paikalta koskaan tulematta ulko-ovea pidemmälle.

Päivä 17: asentajan käynti

Ystävällinen asentaja tulee uudestaan, siirtää huonekaluja ja suristelee porakonetta. Puhuu paljon espanjaa, sanoo kolme sormea pystyssä ”Manjana, tres!” ja poistuu paikalta.

netti-pora

Päivä 18: asentajan soitto

Asentaja soittaa oveltamme – ei kello kolme, vaan kello yksitoista – ja puhuu paljon espanjaa. Olemme rannalla. ”Tres!”, Joel sanoo, ”Tres!”. Asentaja puhuu paljon espanjaa. ”No esta aqui”, Joel yrittää. ”Tres!” ”No no no no no no”, asentaja vastaa ja sulkee puhelimen.

Päivä 20: puhelinjonotusta ja soittopyyntöä

Joel jonottaa puhelinpalveluun ja jättää soittopyynnön. Tällä kertaa iltapäivällä soittopyyntöön vastataan: ”Manjana!”

Päivä 21: asentajan käynti

Ystävällinen asentaja saapuu meille, siirtelee huonekaluja ja suristelee porakonetta. Sanoo ”no es posible!” ja poistuu paikalta.netti-espanja

Päivä 22: puhelinsoitto nettikaupasta

Joelille soitetaan asiakaspalvelusta – netin asentaminen ei onnistukaan. Jotain on ”täynnä”. Eli kaikki tähän menessä tehty (pankkitilien avaamiset, jonottamiset, poransuristamiset, asentajakäynnit, puhelinliittymät jne.) on ollut täysin turhaa.

Soittaja suosittelee jotain erilaista pakettia, joka on paljon parempi kuin alkuperäinen paketti (mutta joka ei ollut tarjolla viimeksi) ja pyytää maksamaan 235 euron pantin reitittimestä, jotta hommaa voidaan edistää eteenpäin. Joel maksaa.

Päivä 25: asentajan yllätyskäynti

Ystävällinen asentaja soittaa oveltamme – vaikka siis asentamisen ei pitänyt olla mahdollista! – ja alkaa taas tarmokkaasti suristelemaan porakonettaan. ”No problem!”, asentaja iloisesti hymyilee, kun yritämme elekielellä viestittää, että olemme jo tilanneet erilaisen netin. Tunnin suristelun jälkeen meillä on netti. Se alkuperäinen, mikä piti alun perin ollakin.

OMG. MEILLÄ ON NETTI. Näin sujuvasti ja näppärästi heti 25 päivän jälkeen MEILLÄ ON NETTI.

netti-asennus-2

Jatko-osa: kuinka saamme takaisin sen 235 e, jonka maksoimme pantiksi saadaksemme sen toisen nettisysteemin, joka meille myytiin siksi, kun sen ensimmäisen nettisysteemin ei pitänyt onnistua, mutta se sen jälkeen onnistuikin.

Ahhahahahahahahahahahahaha!
(kaikuu sellainen ontto nauru jossain käytävillä)

 

PS. Meillä kävi myös huoltomies korjaamassa ”löysiä” valokatkaisijoita. Erittäin mukava ja ystävällinen mies ahersi monta tuntia. Tulos: Kahden löysän (mutta toimivan) valokatkaisimen sijaan saimme kolme kokonaan toimimatonta. Viimeisen valokatkaisijan hän liimasi pikaliimalla. Eipä ole enää löysä. Ei liiku sit mihinkään, ei.

51

You Might Also Like

  • Ninnni
    1.12.2016 at 16:37

    Mithu huivi?

    • krista
      1.12.2016 at 16:41

      Jeeeeeee kyllä! Tuo ihana ihana villashaali <3 Hitsi että on ollut vaikea piilotella tätä, kun todellisuudessa oon käyttänyt tuota jo Suomesta asti KOKO AJAN :D Suomessa ensin kaulahuivina ja täällä kääriytynyt siihen aina, kun tulee koleampi - se on ollut sohvalla torkkupeittona (ja sieltä melkein näkynyt kuvassa) ja vaikka mitä :D Huh huh NYT kun sain sen bongaukseen, voin alkaa sitä vapaasti taas käyttää :D
      -
      Villashaali siis Mithun sivuilta täällä, ja mä haluan mainostaa tässä sen verran, että ne maksaa vaan 35 euroa, mikä on jotenkin ihan posketonta (100% villaa). Ja noi on IHANIA, sanoinko jo varmasti :D

      Ollaan siis yhteydessä, onneksi olkoon – ja tuolta nyt omaa lempparishaalikuviota valitsemaan ja varaamaan! (useita on vain 1 kpl tarjolla)

      • Ninnni
        1.12.2016 at 20:43

        Eikä! Iiiks, mahtavaa :) et uskokaan miten paljon tämä piristi päivää! Koko viikko on tuntunut ihan tervan juonnilta ja tänään vielä super väsyttävä päivä.. jotenkin oli sellainen fiilis että tänään voisi ilmestyä tänne jotain Mithua, Hih 😀 Se ensimmäinen meni niiiiiin läheltä, että kylläpäs nyt mieltä(kin) lämmittää tämä!

        • krista
          1.12.2016 at 21:01

          Iiiiiiiih eiku hitsi sullahan tosiaan oli minuuttista kiinni se eka – jee, kävipä hyvin! <3 Mäpäs hei laitankin sulle NYT viestin, niin pääset jo valitsemaan tuolta :) Sähköpostia tulossa!

  • essi
    1.12.2016 at 16:48

    Mithu shaali!

    • krista
      1.12.2016 at 16:49

      Kyllä – mutta muutaman minuutin Ninnni oli tällä kertaa nopeampi :)

  • Puumis
    1.12.2016 at 16:50

    Eeeeiihhhh mikä tarina!! :D Tuosta manjana-mentaliteetistä itsellä kokemuksia niiltä ajoilta, kun erehdyin SEURUSTELEMAAN espanjalaisen kanssa. Uijjui kun meni hermot hetkessä ja useasti! :D

    • krista
      1.12.2016 at 20:05

      Jännä on kyllä taas huomata, miten se ”manjana”-mentaliteeetti ei ole mikään urbaali legenda vaan se tosiaankin ON ihan oikea ja selvästi havaittava juttu! Tavallaan mä tykkään siitä :) Paitsi en esim. pankkiin jonottaessa :D

  • Heispi
    1.12.2016 at 17:13

    Mä en edes tajunnut katsoa kuvia, kun vaan repeilin täällä! Miten voi olla! 😂😂

    • krista
      1.12.2016 at 20:09

      No hei meitäkin on etupäässä naurattanut, kun tajuttiin, että kiirehtimällä me ei saada tätä asiaa käymään yhtään nopeammin :D Joelin ”heikko hetki” oli tuolloin, kun oltiin rannalla ja se asentaja oli meillä – meinasi lähteä juoksemalla takaisin kotiin (puolen tunnin matka), mun piti vakuuttaa, että ei se ole siellä enää puolen tunnin päästä ja sun rannaltalähtö ei yhtään tois sitä nettiä lähemmäs :D Toisaalta Joel oli sit ihmeen viilipytty sen puhelun aikana, kun todettiin että ”ei se onnistukaan”. Mä en ois pystynyt olemaan tyynenä. Mutta ei se sen soittajan vika tietysti ollut, että… …tää on tätä :D

  • Unaventurera
    1.12.2016 at 17:21

    Ah niin tuttua tuo mañana mañana touhu! Meksikossa oli sama meininki, mutta me saatiin netti jopa 2 viikossa :) Asentajasetä tuli oven taakse, porasi rei’än, iski piuhat seinään ja listo!

    Ps. aivan ihania nuo Mithun shaalit ja hinta-laatu vaikuttais olevan kohdillaan. Sorruin ehkä tilaamaan yhden…

    • krista
      1.12.2016 at 20:12

      Kaksi viikkoa kuulostaa kyllä huippunopealta meksikolaisittain! :) Nyt jo naurattaa, että me suomalaisina kuviteltiin, että asian ois voinut hoitaa ETUKÄTEEN :D

      Ja kyllä, ehdottomasti on nyt hinta/laatusuhde kohdallaan! Mä hypistelin varmaan viittä ennen kuin päädyin tähän kuvioon, siellä oli paljon ihania! En ole kyllä ennen nähnyt että villashaalia (ja eettisesti tuotettua, josta tekijätkin on saaneet asiamukaiset korvaukset) saisi tällaiseen hintaan!

  • Cpop
    1.12.2016 at 17:28

    Ayayay! Dios mio! 😂 Hasta mañana vaan nii. Tuo sana mañana on muuten mielenkiintonen kun se tarkottaa aamua ja huomista.. oon monesti miettiny että mistä ne tietää puhuessa että tarkoitetaanko tätä aamua, vai huomista aamua vai ylipäänsä huomista, kun oon kuunnellu miehen jutustelua, mut en vielä oo hoksannu että mikä se on se kieliopillinen juttu millä ne eroaa 😁

    • Unaventurera
      1.12.2016 at 17:47

      Se on vaan sellainen epämääräinen sanonta, voi viitata siis huomiseen tai jonnekin kaukaiseen tulevaisuuteen. Mutta jos haluaa tarkka olla niin: huomenna aamulla = mañana en la mañana, tänä aamuna = esta mañana :)

    • krista
      1.12.2016 at 20:16

      Mä oon aina mielessäni kääntänyt sen tyyliin ”myöhemmin”, eli vähän silleen ”joo-joo-huomenna-tai-joskus-tässä”. Mutta jos sit tosiaan OIKEASTI haluaisi sanoa huomisaamuna, niin miten se vastapuoli voi tietää, että se on tarkka aika eikä ”joskus tässä” :) En tiedä :D

      • Anna
        2.12.2016 at 11:26

        Sillon sanotaan ”Mañana por la mañana”. Se aamukin voi tarkottaa toisaalta mitä vaan 7-16 välillä. Meillä käytiin myös porailemassa muutama reikä eteisen seinään, kun asentaja ei tiennyt missä ne piuhat kulkee..Sitten tulikin tuo kuuluisa ”ei pystykään”. Sit taas huomenna , huomenna…Lopulta saatiin netti ja kaupan päälle reikiä eteisen seinään ja jopa rappukäytävään. Kaikkeen tottuu (syvä huokaus).

  • viv
    1.12.2016 at 18:01

    Omg! Turvallisuushakuinen, lyhytpinnainen, jämptiyden nimeen vannova suomalainen täällä meinää pyörtyä espanjalaiseen suurpiirteisyyteen pelkästä lukemisesta! x)

    • krista
      1.12.2016 at 20:18

      Joo mä voin hyvin kuvitella, että aika monelle tarkalle ihmiselle vaikkapa arkielo täällä voi olla aika… …piinaavaa :D Toisaalta kaikkeen tottuu! Itselläkin joskus hermostuttaa, useimmiten huvittaa. Ja tietty esim. aikoinaan Intiassa ”as soon as not possible” -meininki oli vielä potenssiin tuhat :D

  • Nobody
    1.12.2016 at 18:38

    Toi shaali näyttää tosi hyvältä. Minkälainen se on kaulahuivina? Onko mahdollista laittaa kuvaa kaulalla vaikka instagramiin? Hyvä lahjaidea :)

    • krista
      1.12.2016 at 18:46

      Joo, laitan! Ja täällä (linkki Facebookiin, toivottavasti toimii) kuva Heidistä itsestään huivi kaulassa :)

    • krista
      1.12.2016 at 18:57

      Nyt Instassa täällä kaulan ympärillä :) (alapalkissa näkyy myös!)

  • Nnu
    1.12.2016 at 19:19

    Hei tosta villashaalista. Onks se semmosta kutittavaa villaa?

    • krista
      1.12.2016 at 19:28

      Mä oon kutisevaa tyyppiä (joitain villapaitoja en voi pitää ollenkaan), ja mulla tää kutittaa ihan miniministi muttei häiritsevästi, hmm ehkä saman verran kuin jotkut merinovillakerrastot – ja merinovillapöksyillä just nukuinkin :) Mutta vaikka olen kutiseva, pystyn pitämään tuota kaulalla paljaalla iholla ihan ilman ongelmia; kuitenkin ikään kuin ”tunnen”, että villaa on. Osasinkohan yhtään selittää :D

      • Nnu
        1.12.2016 at 20:13

        Juu osasit, tajusin. Hyvä kuulla. Pitää laittaa hankintalistalle :)
        Kiitoksia nopeesti vastauksesta!

  • Ninnni
    2.12.2016 at 09:51

    Voi apua, nyt vasta oli kunnolla aikaa lukea tämä itse kirjoitus ja ai hyvänen aika miten turhauttavaa tuo voikaan olla! 😀

    • krista
      2.12.2016 at 20:20

      Haha, totta! Onneksi suurimmaksi osaksi suhtauduttiin huumorilla :D

  • Anneli
    2.12.2016 at 10:03

    En ajatellut olevani Mithu-kohderyhmää, mutta siis miten ihana huivi! Ja mikä toi hinta on…? Keinokuituhöpönlöpöt maksavat melkeen saman verran.
    Lähtee tilaukseen samantien ennen kuin nostavat hintaa :D

    • krista
      2.12.2016 at 20:22

      No todellakin! Mä kans ihastelin sekä huivia että hintaa – toivottavasti Heidi pystyy pitämään hinnan tuolla kohdalla jatkossakin! :)

  • Jasmina
    2.12.2016 at 18:08

    Siis sinä se osaat kirjoittaa niin innostavalla tavalla! Ihan kuin oisin jotain kirjaa lukenut, oli niin kiinnostava tarina ja dialogit ja kaikki… :D Hei kiitti kun kerroit omista kokemuksistasi nettiyhteyden saamiseen. Olitteko muuten lomalla Espanjassa, vai onko jokin vuokrattu oma talo siellä? Ajattelin vain, kun monta päivää olitte, ja piti nettiyhteys teille asentaa. Mutta kiitos hauskasta postauksesta (täälläpäin naurettiin ihan hirveesti, siis voiko noin oikeesti käydä??) :D

    • krista
      2.12.2016 at 21:11

      Oi, kiitos! :)

      Ja siis täällä Espanjassahan me ollaan edelleen – huhtikuuhun asti eli 5 kk. Asunto on vuokrattu täältä, ja meidän puutalossa Suomessa vuokralaiset :)

  • Mervi
    4.12.2016 at 09:09

    Hihi, espanjalaisen miehen vaimo ja espanjanope täällä moi 😋 Asuttiin viitisen vuotts Espanjassa ennen Suomeen muuttoamme, ja vieläkin nauramme sille byrokratialle (mieskin jo ulkoespanjalaisen silmin). Joka hemmetin paikkaan on toimitettava kopio passista ja asiakaspalvelu on usein juurikin tuota poisnytmuntieltäetsätajuumähaluuntauolleniinmitässäteitkäänviikonloppunacarmen. Kun lennätettiin koira Espanjasta Suomeen ensin piti käydä eläinlääkärissä hakemassa koiralle passi. Sitten siihen passiin piti hakea leima (espanjalaiset rakastavat leimoja!) jostain mistälieministeriöstä. Sen jälkeen koira ja passi piti viekä kiikuttaa näytille ja hyväksyttäviksi lentokentälle päiviä ennen lentoa. Itse lentopäivänä kukaan ei kysynyt mitään papereita eivätkä edes tienneet kuinka paljon koiran lippu maksaa ”no vaikka 200” (Suomesta Espanjaan päin maksetiin lähes tonni isosta koirasta). Ay España! 😂

  • Minttu MAMI GO GO
    4.12.2016 at 19:18

    Hahahah kuulostaa tutulta. Kun mun isä aikoinaan muutti Espanjaan oli sama säätö. Paitsi että sitten ihan lopuksi, viikkojen säätämiseen jälkeen selvisi, että talossa ei edes ollut noita puhelinpiuhoja, pistokkeet oli kyllä asennettu seinään, mutta niiden takana ei ollut mitään :D
    Byrokratiassa puhelinlinjan vetämiseen ja sen saaminen lopulta taisi kestää vielä viisi viikkoa :D