Olen maininnut ohimennen Bugiksistamme (suomeksi siis: Bugaboo Cameleon -vaunuista) niin usein, että pelkästään jo oman omatuntoni takia on varmasti korkea aika kirjoittaa jonkinlainen käyttökokemusjuttu – ne kun eivät harmi kyllä ole pelkästään positiiviset.
Bugiksilla Kumpulan kyläjuhlassa toukokuun lopulla.
Ennen vauvaa vaunutietämyksemme oli tietysti tasan nolla, ja koko vaunujen ostamisprojekti tuntui aivan mahdottomalta suolta – miten ikinä saada selvää kaikista teknisistä ominaisuuksista ja härpäkkeistä. Yhtä äkkiä kaikki kaupungilla ohirullailevat vaunuhärvelit alkoivat kiinnostaa ja kurkimme kaula pitkällä muiden vauvallisten kärräyssysteemejä.
Mutta äh. Täysimittainen paneutuminen asiaan tuntui siinä vaiheessa aivan liian työläältä ja erilaisten mallien vertailu täysin mahdottomalta. Niinpä suorastaan hyökkäsin työkaverini vaununaisaan kiinni, kun lounastreffeillä näin hänen vauvallaan tosi toimivan näköiset vaunut: näppärästi kääntyilevät ja hauskasti farkkukankaiset. Täysin oudolta kuulostava merkki ei jäänyt kertakuulemalta mieleen, joten laitoin myöhemmin vielä Facebookin kautta kysymyksen: mitkäs ne vaunut olivatkaan? Bugaboo Cameleonit kuulemma.
Googlailin lyhyesti käyttäjäkokemuksia ja sen jälkeen päähänpinttymä oli vakava. Mikään muu ei enää kelvannut. Haluan nämä, piste.
Siinä vaiheessa myös odottavan äidin logiikka lähti omille radoilleen. Kävimme katsomassa tosi siistejä huuto.netissä myynnissä olevia käytettyjä Bugiksia, mutta… ”Hei mutta jos ostaa uudet nyt, niin niistähän saa n. 500-600 euroa eteenpäin myydessä. Eli TAVALLAAN pidemmällä aikavälillä uudet saa samaan hintaan kuin nyt käytetyt, jos käytetyt maksavat nyt 600 ja uudet tonnin ja sit jos ne myy jossain vaiheessa eteenpäin ja ja ja…”
Ja sitten vielä se kahden vuoden takuu jne jne. Totuus taisi olla se, että halusin oranssit.
Nyt vaunut ovat olleet käytössä reilut puoli vuotta ja alkaneet näyttää plussansa ja miinuksensa. Välillä niitä on kiitelty, välillä kirottu. Kyllä: näissä nettimaailman ylisuitsuttamissa trendirattaissa on myös miinuksensa. Silti en tiedä parempiakaan – jos nyt ostaisin rattaat, ostaisin todennäköisesti edelleen nämä.
Tykkäyksiä
Vaunuja miettiessämme totesimme, että ykköskriteerit meille ovat nämä: haluamme keveät, helposti kääntyilevät vaunut, jotka mahtuvat pieneen tilaan. Bugiksissa nämä kaikki toteutuvat mainiosti.
- Nostan päivittäin vaunuja eteisestämme pihaportaita pitkin ulos. Bugisten koppaosa irtoaa rungosta helposti ja osat ovat keveitä: nostan siis näppärästi ensin rungon, sitten koppaosan, ja kiinnitän ne yhteen naps vaan.
- Runko-osa taittuu parilla napsauksella tosi pieneen tilaan. Se mahtuu mainiosti maailman-ehkä-pienimmän Hyundaimme takakonttiin. Ja esimerkiksi muskariin/neuvolaan ym. (=paikkoihin, joihin ei saa mennä vaunuilla) mennessä saan rungon pieneen kasaan ja katoksen alle sateensuojaan, ja nappaan vain koppaosan mukaani.
- Vaunujen kääntyilylle arvosana 10+. Sporamatkat ovat juhlaa, kun Bugikset pyörivät miten tahansa lähes ajatuksen voimalla. Samoin kaupoissa kapeissa hyllyväleissä pyörittelen vaunuja yhdellä kädellä ylpeyshymy huulillani.
- Ainakin tällä hetkellä kuvittelemme pärjäävämme näillä yksillä rattailla. Matkarattaita tms. ei todennäköisesti tulla tarvitsemaan, koska jo nämä ovat niin näppärät ja pieneen tilaan taittuvat. Ratasosasta meillä ei kuitenkaan ole vielä kokemusta – olemme käyttäneet siis pelkkiä vaunuja.
- Auton turvakaukalon saa parilla napsauksella erikseen ostettavien adapterien avulla Bugisten ratasosaan. Yleisin yhdistelmä taitaa olla Bugikset & Maxi-Cosin kaukalo, mutta me tuijotimme hintalappuja ja ostimme Recaron Young Profi Plus -kaukalon. Viime kauden väri (!) oli rutkassa alennuksessa – vilkaisu hintalappuun ja ”okei toi on hyvä, kiva-kiitti-hei”.
- Plussaa myös väristä :) Mutta oikeasti: jälkikäteen (väri siis valittiin kyllä ihan muilla perusteilla) tulimme ajatelleeksi, että punertava kopan väri saattaa tuoda turvallisuutta vastasyntyneelle – sanotaan, että esim. ensisängyissä voisi käyttää punaista väriä, koska se muistuttaa turvallisen kohdun väristä… Tiedä näistä, mutta vauva on kyllä viihtynyt ihan superhyvin vaunuissa aivan minikeskosuudesta asti.
- Kahden vuoden takuu, kun ostaa uudet vaunut.
”Lisävarustellut” Bugiksemme.
Miinusmerkkejä
Nämäkään vaunut eivät siis mitenkään täydelliset ole. Miinusta siis näistä:
- Kokoamissysteemin käytettävyys: Ei se nyt niin helppoa ole. Rungon ja vaunukopan irrottaminen ja rungon kasaaminen ei käy vielä puolen vuoden treenaamisen jälkeenkään meiltä niin helposti kuin ohjevideot antavat ymmärtää. Jotkut osat (esim. kahva) ovat edelleen todella tiukat irrottaa. Ja esimerkiksi pohjoisen-mummin mielestä nämä ovat vaikeimmat rattaat, mihin hän on ikinä törmännyt.
- Kiinnitysosien kestävyys: Pakko myöntää, että näinkin kalliiden vaunujen osat vaikuttavat yllättävän heppoisilta, rikkimenemisen pelko leijailee jatkuvasti ilmassa. Vaunukopan ”alatukitanko” on tipahtanut pari kertaa – se on toki helposti takaisin laitettavissa. Luulin jo kerran myös eturenkaan menneen rikki; todellisuudessa renkaan lukko oli jotenkin löysä ja tipahtanut puoliksi päälle – se aiheutti renkaan jumittamisen peruuttaessa. Korjaukseen ei siis tällä kertaa tarvinnut akuutisti lähteä, mutta seurailemme, tipahteleeko lukko jatkossakin itsestään päälle.
- ”Jousituksen” puute: Vaunujen runko-osassa ei ole jousitusta niin kuin perinteisissä vaunuissa. Bugiksia ei siis voi ”kiikuttaa” vauvan rauhoittamiseksi. Eturenkaissa on jouset, mutta kiikuttaa niitäkään ei siis voi.
- Tavarakori: Aivan Mahdoton käyttää – tämän tiesinkin jo etukäteen. Tavarakoriin (vaunujen alla siis) periaatteessa saattaisi mahtuakin jotain, mutta sinne on mahdoton ujuttaa tavaraa vaunukopan ollessa kiinni. Jos sinne haluaa lastata esim. kauppaostokset, vaunukoppa pitää irrottaa paikoiltaan. Toimii kyllä niinkin, mutta aiheuttaa vaunuilijalla ylimääräisiä hikikarpaloita kassajonon päässä ähistessä – ja ahtaammissa kaupoissa tällaiselle operaatiolle ei monesti löydy tilaakaan.
- Vaunukopan kuumuus: Kesällä lämpö nousi helposti huimiin lukemiin. Tosin käsittääkseni monet muut vaunut ovat vieläkin kuumempia, Bugikset ovat kuitenkin suht ilmavat.
- Hyttysverkko ja sadesuoja: Hyttysverkkoa emme onnistuneet ikinä saamaan vaunuihin oikein (emme kyllä oikein jaksaneet yrittääkään). Sadesuoja menee (kun ensin vilkaisi käyttöopasta) päälle suurin piirtein, mutta se on kyllä ä-lyt-tö-män kokoinen roudata mukana; täyttää puolet jo entuudestaan pienestä tavarakorista.
- Vakaus: Lisäosina hankittuihin työntöaisan laukkukoukkuihin ei uskalla ripustaa kovin painavia kauppakasseja, koska vaunuilla tuntuu olevan ”kippausvaara”. Tämä tietysti johtuu siitä, että runko on niin kevyt (mikä tietysti on hyvä asia).
- Hinta: Tonni vaunuista. Oikeesti!
Ps. Tämä kirjoitus syntyi siis siksi, että mieleeni on jäänyt kummittelemaan, olenko antanut Bugiksista liiankin positiivisen kuvan. En ole siis ihan valmis toistamaan sitä samaa ylistyslaulua, mitä näistä trendirattaista joskus näkee. Toisaalta emme ole vaunuja vaihtamassakaan, sen verran tyytyväisiä olemme noihin plussakriteereihin, joilla vaunut valitsimmekin :)
Lisäkokemukset ja vastaväitteet ovat erittäin tervetulleita – samoin kokemukset muista vaunumerkeistä!
VierailijaAnna (Ei varmistettu)
22.10.2012 at 17:50Hemmetti, nyt kirjoitan tän kommenttilootan näköjään täyteen, hehheh. Katsoin vielä kuvan pussia ja siinähän näyttää olevan reiät vöille ja vetoketju edessä. Suosittelen siis kokeilemaan miten malli istuu ratasosaan (ehkä näyttää vähän hankalalta toi yläosa, mut kannattaa kokeilla), ehkä sillä voisi pärjätä! On ainakin ihanasti persoonallisempi kuin perus vaunupussukat!
No joo, kyllähän sitä oikeesti pärjää vaikka ilman pussiakin.. mutta itse olen vauvan kanssa huomannut, että haluan kaiken olevan niin käytännöllistä kuin mahdollista ja ettei tarvi sit hrmoja menettää pakkasella. Siksi olenkin ollut valmis vähän rahallisesti enemmän tiettyihin sioihin panostamaan.. :)
VierailijaRiina (Ei varmistettu)
22.10.2012 at 18:13Moikka! Oon lukenut sun ihanaa blogia jo pitkän aikaa, mutta nyt vasta tuli aihe johon oma kokemus on jätettävä :D
Olen ryhmäperhepäivähoitaja ammatiltani ja vuosien aikana on tullut kokeiltua jos minkälaisia rattaita, kun perheet kuskaavat lapsia rattailla hoitoon ja me sitten käytämme heidän rattaitaan välillä.
Oma mielipiteeni parhaasta merkistä on ehdottomasti Emmaljunga, menee kevyesti yli muiden. Kestävät, tilava ”kauppakassi”osasto, ei jää kiinni kuoppiin, ei lähde viettämään sivuille (niinkuin niissä rattaissa jossa pyörät pyörii kuin häkkyrät), lapsen suunnan saa vaihdettua siirtämällä työntökahvan toiselle puolelle (ei tarvitse alkaa pelaamaan kopan kanssa) ja muutenkin vaan erittäin mukavat ja pehmeät työntää.
Kiitos ihanista jutuista, jatka samaan malliin! :)
Kristaliina
22.10.2012 at 18:52Ooh, miten paljon hyviä kommentteja – kiitos kaikille!
Hih tuollaiset SiniJnsn:n mainitsemat 70-luvun retrovaunut eivät kuulosta muuten yhtään pöllömmiltä. Sellaisilla isopyöräisillä, jousitetuilla olisi varmasti kiva sunnuntaikävelyrullailla kylänraittia. Mutta sitten siinä tosiaan tulisi varmaan vastaan se, että niiden lisäksi pitäisi sitten hankkia kärrymalliset rattaat – ja meillä kun tosiaan linjana oli se, että vain yhdet rattaat ja niillä mennään koko Silvan vaunu/ratastarve ja ehkäpä mahdollisten seuraavienkin… :)
(joo ja en muuten tiennyt noista härpäkkeistä mäkään ennen kuin oli pakko ostaa jotkut – niinpä nää Bugikset kyllä valittiinkin ihan fiilispohjalta)
Ai niin, ja retrorattaista muuten tuli mieleen vielä yksi miinus Bugiksiin: mua ei itse asiassa kovinkaan paljon miellytä niiden ulkonäkö. Vaikka värit sai valita, mun mielestä tuon rungon musta-harmaa-valko-väritys ”sotkee” koko systeemin, olin itse asiassa vähän pettynyt siihen, miltä nuo näyttivät. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin varmaan valinnut yksiväriset oranssit enkä tuota ruskeaa väriä ollenkaan.
Esimerkiksi just noi Mutsyt näyttää mun silmään paljon kivemmilta… Hih ja nuo S-S:n mainitsemat Stokken Xploryt näyttää kyllä aika ufoilta. Ja ihan hyvässä mielessä siis – hauskan näköiset :) Hei miten tuossa alaosassa pysyy kassi, onko se siinä joku kiinnityssysteemi vai ovatko ne mahdolliset kantamukset ihan vaan tsägällä siinä mukana? …ja TOTTA KAI ne ohikulkijat tuijottavat suloista vauvaa & hehkeää äitiä, sehän nyt on itsestään selvää :)
Hih jännä lukea, että jotkut on tosiaan hankkineet vaunut jos toisetkin. Tuo ulkomaille halpisvaunujen hankkiminen & sinne lahjoittaminen kuulostaa kyllä aika hyvältä idealta!
VierailijaAnna: Joo, siinä pussissa tosiaan on tuollaiset aukot – en ole kylläkään testannut, että istuvatko ne mitenkään kärryihin. Ehkä mä katson sitä mahdollisen uuden pussukan ostoa siinä vaiheessa, kun kärryosan käyttöönotto tulee ajankohtaiseksi. Nyt mennään vielä vaunukopalla toistaiseksi :)
Hei kiva kuulla kokemuksia tuon kärryosan käytöstä – odotettavissa siis, että ainakin tavarakorin käyttö helpottuu! Talvirenkaatkin pitäisi laittaa hankintaan…
Ai niin, vähänkö naureskelin tuolle Junon kommentille sohvapöydän yli ajelemisesta – jotenkin voin ihan kuvitella sen :D
Kiitos myös kivoista palautteista, mm. VierailijaRiina ja Vierailija 14.20 (yhteinen tuttava, kuka, kuka? :) )
Kristaliina
22.10.2012 at 18:55Ai niin, ja Liisa: Meillä Silva ei ole päässyt vielä liikkeelle, vaikka kovaa yritystä on. Tällä hetkellä Silva yrittää liikkua lattialla uiden, parka on ihan kala kuivalla maalla. :)
Minkä kokoinen Ilo muuten nykyisin on? Musta tuntuu, että Silva ei ole kovin hyvin kasvanut viime aikoina, vaikka neuvolassa aina sanotaan, että joo joo hyvin kasvaa. Mutta verrattuna muihin samanikäisiin Silva on kyllä edelleen aika mini: 6 kk neuvolan (silloin ikää oli kyllä jo 6,5kk) mitat olivat 6840g ja 64,5 cm.
Ai niin, näitä toisessa keskustelussa kysyttiinkin – pitääpä käydä vastaamassa myös sinne :)
Vierailija (Ei varmistettu)
22.10.2012 at 20:03Meille on tulossa vauva maaliskuussa ja Bugaboo cameleonit on vahvasti harkinnan alla. Kyselisinkin, että onko ketään häirinnyt vaunujen mataluus, siis se, että vaunukoppa on suhteellisen matalalla verrattuna moniin muihin vaunumerkkeihin. Tämän takia siis tavarakoriakin on niin mahdoton täyttää, kun tilaa vaunukopan ja tavarakorin väliin ei juurikaan jää… Mietin asiaa jo ihan ergonomisestikin, kun mies on aika pitkä.
Kippuralla
22.10.2012 at 20:33Meillä minä nostelin vauvaa lyhyempänä työntäjänä.
Suosittelen kurkkaamaan tuo ozone cityt, vähän korkeammat ja omimaisuuksilta identtiset.
Meillä on myös ticketin pussi, sen saa niin kireälle yläosasta että vain kasvot näkyy-ihan superia talvella!
Liisa
22.10.2012 at 21:03Pakko myöntää, että kiinnostuin Mutsyissä turhamaisuuttani ensimmäiseksi juuri ulkonäöstä. Onneksi ne osoittautuivat myös todella laadukkaiksi vaunuiksi. Tuossa omassa runkovalinnassani Urban Riderissa on megakokoiset renkaat jotka tekevät niistä melkoiset hyökkäysvaunut, mutta toisaalta kääntyvä taka-akseli tekee niistä silti todella ketterät. Huono puoli on pienen puoleinen vaunukoppa (Ilo yltää kohta päästä päähän suorana pötkötellessään), ja siksi meillä siirrytään jo pian ratasosaan. Odotan vain tilaamani lämpöpussin saapumista (MISSÄ SE VIIPYY??). Uskon ratasosan helpottavan myös sitä, kun Ilo vetää joskus herneet nenään joutuessaan matkustamaan hereillä. Rattaista voi ihailla ainakin maisemia paremmin.
Piti oikein käydä hakemassa Ilon neuvolakortti muistin tueksi. 6 kk -neuvolassa käytiin 2 päivää synttärin jälkeen ja mitat olivat 6675 g ja 65,5 cm. Aika samoissa siis ovat. Painon kasvu on hidastunut hirmuisesti, mikä on huolestuttanut minua mutta ei terveydenhoitajaa. Kuulunee siis asiaan, ja on se käyrällänsä pysynytkin. Tuo lisääntynyt liikkuminen tietysti kuluttaa kaloreita. Tänään poika nousi ensimmäistä kertaa konttausasentoon polvien ja käsien varaan.
Laura S (Ei varmistettu)
22.10.2012 at 23:26Oi kiitos, että listasit nuo miinuspuolet hillitsemään vaunukuumettani! Nyt kun olen päästänyt itseni ihastumaan Bugaboon vaunuihin en ole keksinyt niistä mitään muuta vikaa, paitsi sen ettei meillä ole niitä :)
Hankimme odotusaikana Gessleinin F6 yhdistelmävaunut, kun hankintakriteereinä olivat pääasiassa vaihdettavat etupyörät ja heittoaisa. Olen kyllä ollut todella tyytyväinen valintaamme, vaunut ovat sopivan jämerät kun lenkeillä on mukana 23 kiloinen ympäriinsä poukkoileva koiruus… mutta juuri sen vuoksi olen myös alkanut kaipaamaan hieman kevyempiä ja ketterämpiä vaunuja. Miksi en omista vaunutallia, josta voisi sitten aina valita yhdet fiiliksen mukaan?!
Ja kiitos erinomaisista blogista ja jutuista! Oma tyttöni on reilut 6kk vanha, joten melko samanlaisia iloja ja ihmetyksiä on meidänkin arjessa :)
S-S (Ei varmistettu)
23.10.2012 at 09:06Aurinkoinen tervehdys harmaaseen aamuun!
Xploryissa kassi pysyy siellä alhaalla sellaisella rungon ympäri menevällä remmillä, jossa on klipsi. Kyseessä on siis vaunujen oma hoitolaukku, joka sivumennen sanoen on aika… eh, jännittävän näköinen olalla kannettuna. Näyttää pieneltä, mutta vetää aika vakuuttavan määrän ruokaostoksia sisäänsä. Mikään muu laukku ko. paikassa tuskin mukana kestäisikään. Xploryihin on kyllä saatavilla lisävarusteena vaikka mitä härpäkettä, mm. hoitolaukku, jonka saa klipseillä vaunujen alaosaan – työntöaisaan kun ei saa kiinnittää mitään.
Mihinkään muuhun tarkoitukseen emme mielestäni toisia vaunuja tarvitse, mutta koska natiaisemme tykkää nukkua päikkärinsä ulkona, olen miettinyt ulkovaunujen hankkimista kirppikseltä.
Tämä siksi, että talven tullen voisin olla varma että piiiiiiitkien (toivottavasti edelleen!) vaunupäikkäreiden ajan vauvalla on varmasti tarpeeksi lämpimiä kerroksia ympärillä. Stokken oma vaunukoppa on aika pieni, joten puolivuotiasta suurempaa sinne kaikkine talvikerroksineen tuskin saa mahtumaan.
Celia
24.10.2012 at 17:05Vähän jälkijunassa liityn vielä vaunukeskusteluun :)
Mä olin raskausaikana ihan tosi ahdistunut vaunujen hankinnasta, kun merkkejä ja malleja oli niin miljoonasti. Mies ei jaksanut kiinnostua yhtään (koska ”onhan tässä vielä aikaa”) kun taas minä halusin tehdä päätöksen nopeasti, etten stressaisi asiasta kuukausitolkulla. Meidän vaunuvalintaan vaikutti eniten yksi seikka: asumme Punavuoressa. Piti siis saada pienet ja näppärät kaupunkivaunut, jotka mahtuisivat vanhaan minihissiin ja jotka olisi helppo tarvittaessa saada kasaan. Ehdottomat kriteerit mulle aluksi olivat kääntyvät etupyörät, jotka saisi vaihdettua talvimalleihin, heittoaisa, jotta voisi kulkea ne isot pyörät edellä tarvittaessa, ja kova erillinen vaunukoppa, jotta pelkän kopan voisi irrottaa ja runkoa säilyttää rappukäytävän komerossa (siis ei sellaista ratasosan päälle tulevaa kantokassia). Kaikki kriteerit täytti vain Bugikset.
Mutta sitten kerran pakotin miehen mukaan Stockan vaunuosastolle, jotta se päätös joskus saataisiin tehtyä. Kokeiltiin Cameleoneja: kummalliset hempulat. Kokeiltiin Emmaljungan Nitro Cityjä: takapainoiset, tukevat kärryt. Mies sanoi heti, että Bugikset on out of question. Onneksi olin pyöritellyt asialla jo pääni puhki ja itse käytännössä päätynyt jo niihin ;)
Lopulta ne Nitro Cityt oli niin hyvän tuntuiset, että kun toista kertaa käytiin niitä vähän tuuppimassa Lastentarvikkeessa, tehtiin päätös. Hetki mietittiin niiden ja Ozonen välillä, mutta Ozonen kuppi-istuin ei oikein innostanut. Runko näissä siis on sama. Kovan City-kopan kanssa käytettiin alkuun, nykyään kärrytellään jo ratasosalla. Heittoaisa jäi saamatta, talvipyöriä tuskin Nitroihin hommataan, ja lopulta sitä kovaa vaunukoppaakaan ei olisi säilytyksen kannalta edes tarvittu, mutta se nyt tuli hommattua kuitenkin. Mutta vaikka nämä tärkeimmät kriteerit eivät nyt ihan täyttyneetkään, olen ollut ihan huipputyytyväinen. Meillä on nyt pienet kevyet rattaat, joissa etupyörät kääntyvät eivätkä muuten töki kiviin. Ja ne mahtuvat minihissiin.
En tiedä, oliko ne Stockalla kokeiltavana olleet Bugikset jotenkin huonosti koottu tai käytössä löystyneet, mutta ne eivät kyllä vakuuttaneet (varsinkaan mun diplomi-insinöörismiestä). Emmaljungat vaikuttivat jotenkin paljon viimeistellymmiltä ja niissä ainakin näytti olevan vähemmän liikkuvia osia (lue: mahdollisesti rikkimeneviä osia).
Vierailija (Ei varmistettu)
24.10.2012 at 22:15Joku jo mainitsikin Brio Singeistä, mutta olisiko muilla kokemuksia? Nehän on myös kevyet ja ketterät mutta varsinkin tuo talvikäyttö vähän mietityttää pienten eturenkaiden takia. Mulle on vaan muodostunu niihin pakkomielle ja järki yrittää kolkuttaa että ehkä ne ei kuitenkaan ole näppärimmät varsinkaan taajamassa asuessa… Sanokaa nyt joku että ne oikeesti toimii myös loskassa ja lumessa! :D
Kippuralla
24.10.2012 at 23:24ei ne singit oo pienet, ne on 67cm :D niistä on tulossa identtiset, mutta 10cm kapeammat eli 57cm smilet alkuvuodesta. sitten ne mahtuu vanhoihin ratikoihin jne, ja ilmakumipyörät mukavammat työntää
Tinttinen
29.10.2012 at 21:03Meillä on Bugikset olleet nyt reilun vuoden käytössä ja ollaan oltu todella tyytyväisiä. Matkarattaatkin hankittiin samalta merkiltä. Bugabuihin saa lämpöpussin talveksi, sama lämpöpussi menee myös matkarattaisiin. Olemme hankkineet lisävarusteina juomatelineen, talvipyörät, lämpöpussin, istuinsuojan kesäksi ja sateenvarjon. Kaikki lisäosat varjoa lukuunottamatta ovat olleet käytössä ja eivät ollenkaan turhia ostoksia.
Varjo hankittiin etelän reissua varten kun luvassa oli 38 asteen kuumuutta ja aurinkoa. Kyllä se siellä ajoi asiansa mutta Suomessa jäi vähälle käytölle.
Talvipyörät on siitä inhottavat että niissä ei ole kääntyvää ominaisuutta mutta lumisena talvena ne ovat ehdottomat. Pienet etupyörät on näppärät ja kääntyvät ihanan helposti mutta ei niillä talvella pääse minnekään jos on lunta. Tämän kyllä tiesin jo vaunuja hankkiessa. Tiesin myös että tavarakoriin on vaikea päästä silloin kun vaunuissa on vaunukoppa kiinni. Kun siirrytty vaunukopasta ratasistuimeen tavarakoriin pääsy helpottuu huomattavasti.
Pienet pyörät tietenkin tökkivät helposti kivetykseen mutta opin nopeasti työntämään rattaita vähän enemmän takapainossa silloin kun maa on mukulainen tai täytyy ylittää tietä ja kivetyksiä.
Me liikumme paljon julkisilla ja pyörimme Helsingin keskustassa, olen kokenut rattaat todella käteviksi työntää ja ohjata yhdellä kädellä. Ihmiset kun harvoin auttavat ovien kanssa niin näillä rattailla pääsee onneksi yksinkin.
Miinuksena kallis hinta mutta toisaalta bugisten jälleenmyyntiarvo on myös hyvä. Hyvänä puolena näen myös sen että lisävarusteita saa monenlaisia.
Käyttökokemuksena voin sanoa että se tanko siinä kantokopan päällä löystyy ajan kanssa. Meilläkin se oli alkuun todella vaikea saada laitettua paikoilleen etenkin sen jälkeen kun ratasistuin otettiin käyttöön. Runko antaa kai kuitenkin ajan kanssa sen verran periksi että tangon laittaminen helpottuu. Samoin sadesuojan kanssa sai alkuun taistella mutta sekin antoi periksi pienen käytön jälkeen.
Ostaisin kyllä edelleen samat vaunut jos nyt olisin vaunuja hankkimassa.
Tinttinen
29.10.2012 at 21:05Niin ja se unohtui vielä sanoa että silloin kun vaunuja katseltiin niin huomasin että melkein kaikki hyvät vaunut maksoivat lähemmäs tonnin. Eroja hinnoissa oli ehkä satanen suuntaan tai toiseen.