Ne Bugikset

Olen maininnut ohimennen Bugiksistamme (suomeksi siis: Bugaboo Cameleon -vaunuista) niin usein, että pelkästään jo oman omatuntoni takia on varmasti korkea aika kirjoittaa jonkinlainen käyttökokemusjuttu – ne kun eivät harmi kyllä ole pelkästään positiiviset.

Bugiksilla Kumpulan kyläjuhlassa toukokuun lopulla.

 

Ennen Silvaa vaunutietämyksemme oli tietysti tasan nolla, ja koko vaunujen ostamisprojekti tuntui aivan mahdottomalta suolta – miten ikinä saada selvää kaikista teknisistä ominaisuuksista ja härpäkkeistä. Yhtä äkkiä kaikki kaupungilla ohirullailevat vaunuhärvelit alkoivat kiinnostaa ja kurkimme kaula pitkällä muiden vauvallisten kärräyssysteemejä.

Mutta äh. Täysimittainen paneutuminen asiaan tuntui siinä vaiheessa aivan liian työläältä ja erilaisten mallien vertailu täysin mahdottomalta. Niinpä suorastaan hyökkäsin työkaverini vaununaisaan kiinni, kun lounastreffeillä näin hänen vauvallaan tosi toimivan näköiset vaunut: näppärästi kääntyilevät ja hauskasti farkkukankaiset. Täysin oudolta kuulostava merkki ei jäänyt kertakuulemalta mieleen, joten laitoin myöhemmin vielä Facebookin kautta kysymyksen: mitkäs ne vaunut olivatkaan? Bugaboo Cameleonit kuulemma.

Googlailin lyhyesti käyttäjäkokemuksia ja sen jälkeen päähänpinttymä oli vakava. Mikään muu ei enää kelvannut. Haluan nämä, piste.

Siinä vaiheessa myös odottavan äidin logiikka lähti omille radoilleen. Kävimme katsomassa tosi siistejä huuto.netissä myynnissä olevia käytettyjä Bugiksia, mutta… ”Hei mutta jos ostaa uudet nyt, niin niistähän saa n. 500-600 euroa eteenpäin myydessä. Eli TAVALLAAN pidemmällä aikavälillä uudet saa samaan hintaan kuin nyt käytetyt, jos käytetyt maksavat nyt 600 ja uudet tonnin ja sit jos ne myy jossain vaiheessa eteenpäin ja ja ja…”

Ja sitten vielä se kahden vuoden takuu jne jne. Totuus taisi olla se, että halusin oranssit.

Päikkäreillä potentiaalisessa vaaranpaikassa.

Nyt vaunut ovat olleet käytössä reilut puoli vuotta ja alkaneet näyttää plussansa ja miinuksensa. Välillä niitä on kiitelty, välillä kirottu. Kyllä: näissä nettimaailman ylisuitsuttamissa trendirattaissa on myös miinuksensa. Silti en tiedä parempiakaan – jos nyt ostaisin rattaat, ostaisin todennäköisesti edelleen nämä.

 

Tykkäyksiä

Vaunuja miettiessämme totesimme, että ykköskriteerit meille ovat nämä: haluamme keveät, helposti kääntyilevät vaunut, jotka mahtuvat pieneen tilaan. Bugiksissa nämä kaikki toteutuvat mainiosti.

  • Nostan päivittäin vaunuja eteisestämme pihaportaita pitkin ulos. Bugisten koppaosa irtoaa rungosta helposti ja osat ovat keveitä: nostan siis näppärästi ensin rungon, sitten koppaosan, ja kiinnitän ne yhteen naps vaan.

     

  • Runko-osa taittuu parilla napsauksella tosi pieneen tilaan. Se mahtuu mainiosti maailman-ehkä-pienimmän Hyundaimme takakonttiin. Ja esimerkiksi muskariin/neuvolaan ym. (=paikkoihin, joihin ei saa mennä vaunuilla) mennessä saan rungon pieneen kasaan ja katoksen alle sateensuojaan, ja nappaan vain koppaosan mukaani.

     

  • Vaunujen kääntyilylle arvosana 10+. Sporamatkat ovat juhlaa, kun Bugikset pyörivät miten tahansa lähes ajatuksen voimalla. Samoin kaupoissa kapeissa hyllyväleissä pyörittelen vaunuja yhdellä kädellä ylpeyshymy huulillani.

     

  • Ainakin tällä hetkellä kuvittelemme pärjäävämme näillä yksillä rattailla. Matkarattaita tms. ei todennäköisesti tulla tarvitsemaan, koska jo nämä ovat niin näppärät ja pieneen tilaan taittuvat. Ratasosasta meillä ei kuitenkaan ole vielä kokemusta – olemme käyttäneet siis pelkkiä vaunuja.

     

  • Auton turvakaukalon saa parilla napsauksella erikseen ostettavien adapterien avulla Bugisten ratasosaan. Yleisin yhdistelmä taitaa olla Bugikset & Maxi-Cosin kaukalo, mutta me tuijotimme hintalappuja ja ostimme Recaron Young Profi Plus -kaukalon. Viime kauden väri (!) oli rutkassa alennuksessa – vilkaisu hintalappuun ja ”okei toi on hyvä, kiva-kiitti-hei”.

     

  • Plussaa myös väristä :) Mutta oikeasti: jälkikäteen (väri siis valittiin kyllä ihan muilla perusteilla) tulimme ajatelleeksi, että punertava kopan väri saattaa tuoda turvallisuutta vastasyntyneelle – sanotaan, että esim. ensisängyissä voisi käyttää punaista väriä, koska se muistuttaa turvallisen kohdun väristä… Tiedä näistä, mutta Silva on kyllä viihtynyt ihan superhyvin vaunuissa aivan minikeskosuudesta asti.

     

  • Kahden vuoden takuu, kun ostaa uudet vaunut.

”Lisävarustellut” Bugiksemme.

 

Miinusmerkkejä

Nämäkään vaunut eivät siis mitenkään täydelliset ole. Miinusta siis näistä:

  • Kokoamissysteemin käytettävyys: Ei se nyt niin helppoa ole. Rungon ja vaunukopan irrottaminen ja rungon kasaaminen ei käy vielä puolen vuoden treenaamisen jälkeenkään meiltä niin helposti kuin ohjevideot antavat ymmärtää. Jotkut osat (esim. kahva) ovat edelleen todella tiukat irrottaa. Ja esimerkiksi pohjoisen-mummin mielestä nämä ovat vaikeimmat rattaat, mihin hän on ikinä törmännyt.

     

  • Kiinnitysosien kestävyys: Pakko myöntää, että näinkin kalliiden vaunujen osat vaikuttavat yllättävän heppoisilta, rikkimenemisen pelko leijailee jatkuvasti ilmassa. Vaunukopan ”alatukitanko” on tipahtanut pari kertaa – se on toki helposti takaisin laitettavissa. Luulin jo kerran myös eturenkaan menneen rikki; todellisuudessa renkaan lukko oli jotenkin löysä ja tipahtanut puoliksi päälle – se aiheutti renkaan jumittamisen peruuttaessa. Korjaukseen ei siis tällä kertaa tarvinnut akuutisti lähteä, mutta seurailemme, tipahteleeko lukko jatkossakin itsestään päälle.

     

  • ”Jousituksen” puute: Vaunujen runko-osassa ei ole jousitusta niin kuin perinteisissä vaunuissa. Bugiksia ei siis voi ”kiikuttaa” vauvan rauhoittamiseksi. Eturenkaissa on jouset, mutta kiikuttaa niitäkään ei siis voi.

     

  • Tavarakori: Aivan Mahdoton käyttää – tämän tiesinkin jo etukäteen. Tavarakoriin (vaunujen alla siis) periaatteessa saattaisi mahtuakin jotain, mutta sinne on mahdoton ujuttaa tavaraa vaunukopan ollessa kiinni. Jos sinne haluaa lastata esim. kauppaostokset, vaunukoppa pitää irrottaa paikoiltaan. Toimii kyllä niinkin, mutta aiheuttaa vaunuilijalla ylimääräisiä hikikarpaloita kassajonon päässä ähistessä – ja ahtaammissa kaupoissa tällaiselle operaatiolle ei monesti löydy tilaakaan.

     

  • Vaunukopan kuumuus: Kesällä lämpö nousi helposti huimiin lukemiin. Tosin käsittääkseni monet muut vaunut ovat vieläkin kuumempia, Bugikset ovat kuitenkin suht ilmavat.

     

  • Hyttysverkko ja sadesuoja: Hyttysverkkoa emme onnistuneet ikinä saamaan vaunuihin oikein (emme kyllä oikein jaksaneet yrittääkään). Sadesuoja menee (kun ensin vilkaisi käyttöopasta) päälle suurin piirtein, mutta se on kyllä ä-lyt-tö-män kokoinen roudata mukana; täyttää puolet jo entuudestaan pienestä tavarakorista.

     

  • Vakaus: Lisäosina hankittuihin työntöaisan laukkukoukkuihin ei uskalla ripustaa kovin painavia kauppakasseja, koska vaunuilla tuntuu olevan ”kippausvaara”. Tämä tietysti johtuu siitä, että runko on niin kevyt (mikä tietysti on hyvä asia).

     

  • Hinta: Tonni vaunuista. Oikeesti!

 

Ps. Tämä kirjoitus syntyi siis siksi, että mieleeni on jäänyt kummittelemaan, olenko antanut Bugiksista liiankin positiivisen kuvan. En ole siis ihan valmis toistamaan sitä samaa ylistyslaulua, mitä näistä trendirattaista joskus näkee. Toisaalta emme ole vaunuja vaihtamassakaan, sen verran tyytyväisiä olemme noihin plussakriteereihin, joilla vaunut valitsimmekin :)

Lisäkokemukset ja vastaväitteet ovat erittäin tervetulleita – samoin kokemukset muista vaunumerkeistä!

 
Like

You Might Also Like

  • Liisa
    21.10.2012 at 20:46

    Onko tuo vaunukopan poikki menevä kantokahva(?) kiinteä? Jos on, eikö se ole vähän hankala kun lasta ujuttaa kyytiin ja pois?

    Minun vaunupakkomielteeni kohdistui Mutsyn vankkureihin, malliksi valikoitui Urban Rider. Olen ollut erittäin tyytyväinen. Ainoa ennakkotoive mikä ei toteutunut on se, että mekin toivoimme näiden yksien yhdistelmien riittävän, mutta massaa ja hintaa on sittenkin niin paljon, että ostimme kevyemmät ja halvemmat matkikset reissukäyttöön. Ensi viikolla ne pääsevätkin ensimmäistä kertaa kuormaajien paiskottavaksi lentoreissulle, katsotaan tulevatko ehjänä perille.

    Joko Silvalla on kova pyrkimys liikkeelle, tai ryömiikö kenties jo täysillä? Ilo ryömii (ei tosin kovin sulavasti) jos motivaatio on kohdallaan. Eli läppäri, kännykkä tai kaukosäädin on saavutettavalla etäisyydellä.

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    21.10.2012 at 20:55

    Mielenkiintoista olisi kuulla lisää käyttökokemuksia, kun olette ehtineet käyttää ratasosaa. Ja kovasti kiinnostaa myös Bugisten toimivuus talvella. Eli miten liikkuvat lumessa ja sohjossa sekä miten lämmin ja suojaisa vauvan on niissä talvella nukkua.

  • juno (Ei varmistettu)
    21.10.2012 at 21:47

    meikän oli myös pakko saada mutsyt. me valittiin 4riderit. niitä ei ole vielä käytetty, mutta näyttävät tosi hyvältä olkkarissa ja mies demonstroi kuinka niillä voi ajaa jopa sohvapöydälle. varsin näppärää.

  • Kippuralla
    21.10.2012 at 22:19

    Meillä on hyvin samankaltaiset emmaljungan ozonet.

    Mitat on miltei sentilleen samat, mutta ehkä tipan helppokäyttöisemmät. Ne kasaantuu yhdessä osassa, buggigset kahdessa. Istuinosan kääntö/irroitus on helpompaa, meillä on myös ollut buggigset niin tiedän sen.

    Isompi tavarakori, saa helpolla kauppakassin ja vaikka vaippapaketin siihen päälle (meillä on 5 perheenjäsentä+2 kissaa ja mulla ei oo ajokorttia).

    Kankaat on vähän topatummat kuin buggigsissa, mutta tylsää että niitä ei emmaljungissa voi vaihtaa..

    Buggigsiin saa ainakin maxi cosin ja cybexin kaukalon kiinni, emmaljungiin maxi cosin, emmaljungan ja britaxin (meillä oli tää, jo kolmatta omaa lasta käytössä putkeen)

    Heittoaisa on buggigsissa plussaa mutta emmaljungissa sitä ei ole-toisaalta emmaljungissa on säädettävä jalkatuki jota ei buggigsissa taas ole,

    Molempiin merkkeihin saa isot talvirenkaat eteen.

    Hinta on suunnilleen sama, molemmissa on kuppimallinen istuinosa.

    Tosin ozonen selkänoja on vähän pidempi ja kuomu korkeammalla, ts meidän 104cm 3v mahtui vielä tarvittaessa reissussa nukkumaan kuomun suojassa ja buggigsiin ei enää mahtunut samankokoisena.

    Tässä siis meidän valintaperusteet.. =)

  • Mustaa pitsiä
    22.10.2012 at 00:42

    Hinta oli syy miksi ite jätin moiset ostamatta. Jotenkin tonni vaunuihin tuntuu liialliselta, lähes pröystäilyltä. 

    Tiedän kuitenkin monen monta jotka näitä mainostaa, kokeilin lastentarvikeliikkeessä enkä huomannut mitään erikoisempaa ihastumista, hinta oli kaikke muuta kun ihana :)

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    22.10.2012 at 04:03

    Näin nuorena äitinä ostimme Oran vaunut ystävältä jotka olivat jo muutamalla lapsella olleet. Tyytyväinen olin isoihin renkaisiin ja alumiinirunkoon. Talvella pojan synnyttyä loskassa ja lumessa pääsi erittäin sulavasti. Miinuspuolena ollut se että eivät mene pieneen tilaan. Runko menee kyllä takakonttiin kun renkaat vaan irroittaa vaunukoppaineen.

    Sellaisen hauskan huomion tein kun mummolaan ostettiin kirpputorilta vanhat 90-luvun emmaljungan vaunut että kuinka kevyitä vaunut siihen aikaan ovat olleet. Jaksoin vaunut lapsen ollessa kyydissä nostaa sellaisinaan portaita ylös niin pääsi pienempiinkin kauppoihin helposti.

    Asia jota itse olen vaunumarkkinoilla kaipaamaan on värit. Mustaa,harmaata ja valkoista on paljon mutta juuri esim.oransseja vaunuja on vähän saatavilla.

  • Mustaa pitsiä
    22.10.2012 at 04:26

    Meillä Brio Sing, ruskeat upouudet ja maksoi vauvakoppa+ratas 399€. Eli mielestäni ihan halvat. Siistit ja kätevät.

    Menevät todella pieneen kokoon, kevyet ja helpot. Plussana myös iso tavarakori. Lastentarvikemyymälässä myyjä kehui vaunuja, ja kertoi monien ostavan niitä matkarattaina, pienen koon + kevyen olemuksen ansiosta. Nämä olivat meille sopivat vaunut. Jos olisi ylimääräistä niin tietysti ostaisi kalleinta. Näissä Brio Sing yhdistelmärattaissa on hintasuhde kohillaan. 

     

    Jos ja kun matkarattaita etsitte niin ehdottomasti briot :)

  • Tommi K
    22.10.2012 at 07:35

    Miinuspuolelle laittaisin vielä yhden tai oikeastaan kaksi: pienet etupyörät tekevät vaunuista helposti kääntyvän, mutta ne pienet pyörät tökkäävät to-del-la pahasti jokaiseen kuoppaan ja asfaltissa tai katukiveyksessä olevaan rakoon. Ei tarvitse lähteä edes maastoon, vaan olen ihan kaupungin keskustassa meinannut pari kertaa kaatua vaunujen kanssa.

    Toinen pieniin ja pyöriviin etupyöriin liittyvä ongelma on, että vaunuilla ei voi ottaa yhtään juoksuaskelta, sillä pyörät alkavat välittömästä väpättää puolelta toiselle.

    Etupyörät saa toki vaihdettua isompiin talvi-/maastorenkaisiin, mutta ketteryys kärsii.

    Meille pieni koko oli tärkein syy Bugiksien ostamiseen, ja painaa edelleen kupissa enemmän kuin kaikki miinukset yhteensä.

  • Kippuralla
    22.10.2012 at 08:20

    Joo meillä kanssa oli leveys tärkeä, ozonet on 57cm ja mahtuu mihin vaan.
    Talvirenkailla käytettävyys kärsii kyllä mutta ne on täällä maalla ehdottomat.
    Aura nimittäin käy klo 23 tai klo 03, ja lopun aikaakin on kuljettava jotenkin myös talvella sillä esikoisen eskari alkaa 8:00 1.5km päässä jonne kävellään..

  • Hertta
    22.10.2012 at 09:43

    Meidän käytössä (keskikaupungilla, liikuttiin julkisilla ja omalla autolla) Bugikset toimi hurjan hyvin; ei rikkoontumisia tai jäykkiä osia tms. MUTTA meillä oli heti hankittaessa rungossa valmistusvirhe, ja uutta odotettiinkin sitten tosi pitkään. Lasta sain kyllä ”heijattua” näissäkin uneen. Talvirenkailla jyrääminen oli niin turhauttavaa, että kun lumet taas suli, arvosti kääntyviä pikkupyöriä vielä enemmän :)

    Talveksi suosittelen todella lämpimästi hankkimaan untuvapussin (esim. Ticket to Heaven), siinä on lapsi kuin pesässä. Omat isot plussani annan Bugille koosta, keveydestä, ketteryydestä, monipuolisuudesta, ulkonäöstä, varusteiden laadusta (etenkin matkustaessa). Iso Miinus: hinta (olivat jo neljä vuotta sitten sikakalliit, ja sen jälkeen vielä nousseet pari sataa!)

     

    PS: Liisalle, vaunukopan kahvan saa irti -meillä kun oli keskosvauva, oli hassua, kun hänet pystyi ihan helposti ”sujauttamaan” sen alta :)

  • S-S (Ei varmistettu)
    22.10.2012 at 09:54

    Meillä on Stokken Xploryt, ja yllättäen todella moni noiden Bugisten plussista ja miinuksista ovat Xploryissa samat.
    Ketterät ovat, kätevät ja kevyet, muuntautumiskykyiset ja kauniit, mutta sitten taas esim. jousitus puuttuu näistäkin kokonaan. Ja Tommin kommentoima etupyörien ”tökkäily” on myös meillä havaittu ilmiö. Xploryihin ei muuten edes saa vaihtopyöriä eteen, joten täytyy yrittää suhtautua tökkimiseen vain ominaisuutena, ei vikana.

    Silti… Mitään muita vaunuja meillä ei edes harkittu, sillä nämä menivät kategoriaan äiti JA isi HALUU (sama kun teillä se Stokken Newborn set, joka sivumennen sanoen löytyy meiltäkin).
    Ovat ihanan modernit ja epämammaliigamaiset (excuse my french) ja meidän tarpeisiimme omasta mielestämme parhaat mahdolliset.

    Jännä muuten, miten paljon kanssaihmisissä herättää tunteita jos vaunut ovat hieman tutusta mallista poikkeavat… Kommentteja on saatu niin naapureilta, tutuilta kuin tuntemattomiltakin, ja vaikka malli ei enää upouusi olekaan, usein vaunulenkillä käy niin että ihmiset kääntyvät katsomaan.
    Voihan ne tosin kääntyä katsomaan myös poikkeuksellisen söpöä vauvaa ja sen hehkeää äitiä…. ;)

  • kärryjen suurkuluttaja (Ei varmistettu)
    22.10.2012 at 10:31

    Meillä on ollut vaunut ja rattaat jos toisetkin, kaikissa on puolensa. Talvivauvalle ostettiina käytetyt Gessleinin ”hyökkäysvaunut” (painoa 16 kg, kyydissä kulki kevyesti 25-30 kg eli kaksi lasta ja kauppakassit). Ihan ykköset maaseudun auraamattomilla teillä, sohjossa ja metsäpoluilla. Loistava jousitus ja piiiitkä makuutila: lapsi nukkui päiväunensa ulkona vaunuissa 3-vuotiaaksi kelillä kuin kelillä. Lämpimät, mutta eivät kesällä siltikään kuumat, koska kuomun takaosan sai pois. Vaunuissa kulki hyvin myös kaksi lasta istumassa peräkkäin eikä seisomalautaa juuri tarvittu. Kuopuksen ollessa vauva isosisko mahtui istumaan vaununkopan jalkopäähän.

    Mutta tarpeet muuttuu… kaivattiin autoon helposti heitettäviä rattaita niin kauppakeskuksiin kuin reissuille. Ostettiin (taas käytetyt) Peg Peregon Plikot. Näissä plussaa sisaruslauta kiinteänä varusteena ja selkänojan täysmakuu sekä vaakatasoon nostettava jalkatuki (kun nuo lapsoset nukkuivat niitä unia lomallakin pihalla). Kevyet ja helposti kasattavat mutta silti kestävät ja tukevat rattaat. Paino 8,5 kg, kyydissä kulki n. 20 kg (kaksi lasta tai lapsi ja esim. vesikanisterit lomareissuilla).

    Kun hyökkäysvaunuja ei enää jaksanut katsella eteisessä ja matkarattaat eivät kulkenee talvella, ostettiin Brion ponyt (mitkäpä muut kuin käytetyt). Ihan vaan puistoreissu ja kävelylenkkirattaiksi. Mainiot tähän tarkoitukseen ja menivät autoonkin heittämällä. Näihin sai myös kohtuullisesti kiinni seisomalaudan. Päiväuninukkumiseen eivät kuitenkaan käy kun selkänoja ei mene alas eikä kuomukaan ole vakiovaruste.

    Ja pitihän tuolle kakkoselle vielä saada yhdet ”omat kärryt” eli Teutonia Timmyt. Näissä yhdistyi jotain kaikista aiemmista: kulkevat kelissä kuin kelissä, menevät pienehköön tilaan, painavat kohtuullisesti eli n. 12 kg, kantavuus riittää kahdelle lapselle (Teutonian Pick up seisomalauta ilmakumipyörillä on ihana hiekkateilläkin), pitkä makuutila n. 90+ cm, selkänoja menee täysmakuulle…

    Jos nyt päättäisin ostaa lapselle vain yhdet kärryt koko vaunuikänä 0-3v ostaisin ehdottomasti Timmyt.

    Joku voi ajatella, noin monille kärryille vasta hintaa tulikin, mutta taisimme itse asiassa jäädä voitolle, kaikista saatiin myydessä 20-40 e enemmän kuin mitä ostaessa maksettiin. Hurraa Huuto.netille!

    Näiden ohella meillä on ollut reissuilla mukana jos jonkinlaisia kärryjä. Jätekeräyspisteen vierestä lähti mukaan vanhat Emmaljungat, jotka viihtyivät kanssamme kaksi viikkoa Thaimaassa ja jäivät sitten lempiravintolamme tarjoilijan veljentytölle. Kreikassa mukana oli viiden euron Orat kierrätyskeskuksesta, hotellinpitäjä sanoi keksivänsä niille helposti ottajan kun kysyimme saako jättää… Tulevaan reissuun lähtee mukaan myöskin 5e matkarattaat kirpputorilta ihan varmuuden vuoksi. Lapsetkin ovat jo 3 ja 5-v, mutta välillä kaitseminen kaupunkivilinässä on helpompaa, jos edes toinen on köytetty kiinni rattaisiin :-)

  • jennilina
    22.10.2012 at 10:59

    Bugaboot on käytössä täälläkin. Valintakriteereistä tärkeimmiksi nousivat vaunujen viileys, paino (matkustamme ihan liikaa), helppo koottavuus ja ketteryys. Etukäteen epäilytti juuri pienien eturenkaiden tökkäilyt jokaiseen kiveen. Ja kyllähän ne tökkii, mutta silti vaan lenkkeillään todella epätasaisessa maastossa ihan metsässä, olen huomannut että vauhtia pitää olla tarpeeksi niin esteetkin ylittyy helposti, ihan olen juoksulenkilläkin käynyt. Vauva on tosin silloin aina turvaistuimessa jotta pienet tökkäykset eivät olisi vaaraksi. paljon matkustelevalle Bugaboon oma matkalaukku on todella hyvä, sinne vaunut saa turvaan. Sadesuoja onn minusta toimiva, mutta se itikkaverkko on ihan vitsi. Aivan liian pieni, itikat pääsee sivuilta sisään ihan tuosta vaan, oli pakko hankkia toinen verkko. Nyt tuo vaunujen oma verkko on käytössä vain turvaistuimen kanssa, riittää siihen nimittäin juts sopivasti. Ikuisen malariariskin vuoksi verkko on käytössä päivittäin. Moskiitot on meidän vihollisia :)

  • Annukkaaa
    22.10.2012 at 10:59

    Ostimme omat Cameleonimme käytettyinä runsaan varustekasan kera. Saimme kaupassa myös verkkokankain ilmastoidun kesäkuomun, joka lienee jonkin sortin ratkaisu tuohon lämpötilan nousuun.

  • Annukkaaa
    22.10.2012 at 11:02

    Ah, miinuksiin se sadesuoja. Todella epäkäytännöllinen ottaa mukaan (vie enemmän tilaa kuin vauva), ja kiireessä sitä ei paikoilleen kiskota. Vaihdoin nopsaan johonkin yleissuojaan.

  • Kristaliina
    22.10.2012 at 12:12

    Joo, allekirjoitan ehdottomasti miinusmerkkeihin myös tuon eturattaiden tökkimisen pieniinkin katukiveyksiin ja eturenkaiden ”vipattamisen” juostessa! Tökkimistä tapahtuu muuten usein myös täällä Toukolan hiekkateillä varsinkin sateen jälkeen.

    Eli täytyy kyllä muistaa tässä painottaa, että Bugikset taitavat olla ennen kaikkea kaupunkirattaat – maaseututeille ja mm. Kippuralla mainitsemiin auraamattomiin lumihankiin niillä ei taida olla asiaa.

    Hih, tästä näkee, että mä tosiaankaan en jaksanut selvitellä vaunujen ominaisuuksia: en ollut kuullutkaan tuollaisesta Mutsy-merkistä… Aika näppärältä näyttävät!

    Vakilopetus: Silva hermostuu, palaan :)

  • AnnaVierailija (Ei varmistettu)
    22.10.2012 at 12:31

    Hei!

    Tiesittehän (Tommikin mainitsi että juokseminen hankalaa), että ne etupyörät saa ihan tosi helposti naksautettua lukkoon. Siis silleen että ne menevät vain suoraan eivätkä käänny. Esim. ratikkaan tai bussiin mentäessä kannattaa ehdottomasti lukita pyörät niin ei vaapu vaunu tippaakaan :) Ja juostessa ei vietä puolelta toiselle… Ja kun siirrytte ratasosaan niin tavarakorin käyttö helpottuu todella paljon ja on jopa tosi hyvä! Muutenin vaunun käytettävyys ratasosan kanssa on täysin eri kuin vaunukopan..

    Mä suosittelen myös lämpöpussin hankintaa talveksi. Pienempikin vauva ottaa hyvät unet siellä pesässä ja ratasosanhan saa ihan makaavaan asentoon, vaikka vähän ”kuppimainen” onkin, meidän vauva ainakin nukkuu tosi hyvin.

  • AnnaVierailija (Ei varmistettu)
    22.10.2012 at 12:36

    Ainiin.. ja vielä siitä vaunujen kuumuudesta. Me ostimme kesäksi 30eurolla (oli joku ale) hengittävän kesäkuomun (sun canopy), jossa on sivuilla sellaiset verkot mistä ilma pääsee kulkemaan. Verkoissa on kuitenkin uv-suojat.. Oli hurjan hyvä ja vauva ei kuumunut tippaakaan! Suosittelen sellaiseen panostamaan kesällä niin ei tarvi murehtia että pikkuinen läkähtyy. Olen nähnyt että jengi on kyhännyt itsekin bugiksiin ”kesäkuomuja”, mutta itse halusin että olisi se uv-suoja. En tiedä saisko jostain jotain uv-suojattua kangasta, itse kyhääminen ei varmaan olisi kovin vaikeaa..

  • Kristaliina
    22.10.2012 at 12:43

    Pikakommentti vielä (aurinko paistaa ja vauva kitisee > ulos!)

    Hitsi, en ollut tajunnut tuota lukkohommaa! Tai itse asiassa se lukkohan oli mulla kerran napsahtanut itsestään kiinni, jolloin luulin, että rengas oli mennyt rikki… :) Kaikkea tietysti oppisi, jos jaksaisi lukea niitä käyttöohjeita :D

    Hertan ja AnnaVierailijan lämpöpussivinkkiin… Olen itse asiassa juuri kovasti miettinyt, että tarvitaankohan me sellaista. Meillä on nimittäin mummin Pärnusta ostama tällainen aito villainen pussi:

     

    sdc15350.jpg

    Tämä vaikuttaa tosi lämpimältä ja Silva nukkuu siinä vaunussa jo nyt iiiiihanan pitkiä päikkäreitä. Mitä mieltä olette, tarvitaanko tämän lisäksi jotain toppapussia…? Lisäksi meillä on pehmyt lampaantalja hankittuna. Pärjätäänköhän näillä…?

    Nyt me lähdetään sinne ulos, jatkan vastailua vielä!
    (sori nää tulee näin pätkittäin – mulla kun on tuossa tuollainen vauva :) )

     

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    22.10.2012 at 14:20

    Hei,

    Asuimme Kuopiossa kun hankimme Bugaboot esikoisellemme. Reissasimme paljon autolla ja välillä julkisillakin Etelä-Suomeen, ja vaunut kulkivat aina kätevästi mukana. Hinta on korkea, mutta toisaalta ei tarvinnut hankkia matkarattaita erikseen.

    Nyt pääkaupunkiseudulla asuttaessa on outoa, kun joka toisella lapsiperheellä tuntuu olevan Bugaboon vaunut. Meilläkin on ollut hankittuna hengittävä kesäkuomu, ja olen myös pitänyt mahdollisuudesta vaihtaa kuomun väriä. Kesäkuomu oli oranssi ja muuten on käytössä luonnonvalkoinen kuomu, tuntuu kun olisi uudet rattaat kuomua vaihtamalla! Tämä ominaisuus tietenkin aika epäoleellinen, mutta mielestäni kuitenkin kiva juttu.

    Koppaosan vaihtuessa ratasosaan ovat mielestäni käyttöominaisuudet parantuneet. Tavarakori on helpommin käytettävissä ja on mukavaa kun istuinosan kulkusuuntaa voi vaihtaa. Meillä on käytössä Bugaboon oma talvipussi ja ratasosan kanssa se on kätevä, koska siinä on aukot turvavöille. Sadesuojaksi olen hankkinut Brion mustan sadesuojan, ja se menee tosi pieneen tilaan tavarakoriin. Meillä on myös talvirenkaat ja niitä olen myös kuskannut tavarakorissa, koska tykkään vaihtaa pienet eturenkaat sisätiloissa takaisin niiden loistavan kääntyvyyden vuoksi.

    Negatiivista sanottavaa kiveyksiin tökkäämisten lisäksi on se, että ratasosaan vaihdettaessa on päiväunet nukuttava kuppimaisessa asennossa. Olisi kätevää omistaa nukkumista varten toiset vaunut.

    Nyt kuopuksen synnyttyä hankimme Phil & Teds vibet ja täytyy myöntää, että ne tuntuvat hirmu raskailta ja kömpelöiltä Bugaboihin verrattuna. Onneksi ei myyty vaunuja pois, eli käytän niitä aina silloin kun olen kuopuksen kanssa yksin liikenteessä tai on niin lyhyt matka, että esikoinen jaksaa itse kävellä. Seisomalaudan hankinta on siis harkinnassa.

    Kiitos ihanasta blogista! Yhteinen tuttavamme suositteli tätä ja olen siitä asti ollut ihan koukussa:)

  • Kippuralla
    22.10.2012 at 15:29

    Näyttääpä ihanan pehmeältä tuo villainen pussi, melkein tekisi mieli itsekin käpertyä ja nukkua sellaisessa :D
    Meillä on ollut 21 vaunut/rattaat, itse suosin esim huutista.
    Ilman talvirenkaita meni kyllä viimetalvi kun ei se pikkuvauva paljoa painanut ja jos oli puoli metrinen kinos portilla niin vauva manducaan tai kantoliinaan.
    Nyt 1 1/2v painaa jo enemmän ja rattaat varmaan uppoaa hankeen.. Talvirenkaat siis kiitos :D

  • SiniJnsn
    22.10.2012 at 16:31

    Hertsileijaa, eipä tullut lapsettomalle ihan heti mieleen, miten lastenvaunujen (rattaitten? No lapsenkuljetusyksikön!) hankkiminenkin voi olla noin hifistelyä :D 

    No luin silti kiltisti koko postaukset ja kaikki kommentitkin. Oma romanttinen haaveeni niistä 70-luvun retrovaunuista (mikäli ihme tapahtuisi ja päätettäisiin lisääntyä) taisi olla aika lapsellinen? ;)

  • 1 2