Meillä asuu ihan selvästi kummitusvauva: kukaan ei ole vielä koskaan nähnyt sen liikkuvan, mutta silti se pystyy vaihtamaan sijaintiaan heti, kun päänsä hetkeksi toisaalle kääntää.
”Kokeilepas nyt ryömiä tuonne kohti palloa, kulta!”
Kaksi minuuttia myöhemmin:
”Mmmmmiten sä nyt tonne jumiin päädyit?!?”
Peruutusvaihde on selvästikin löytynyt; eteenpäin menoa etsitään vielä.
Emmi Nuorgam
22.10.2014 at 14:43Hei meillä on ihan samanlainen! Se osaa leijua sekä mahallaan että selällään – ja just yleensä sohvan alle. Spooky. :D
Mammara
22.10.2014 at 15:01Meidän meni myös aikoinaan aina ”peruuttaen parkkiin” johonkin tuolin alle! :D
MM
22.10.2014 at 15:07Mut siis teillä on jo puolivuotias! Vau. Onnee. Kohta ne menee kouluun ja muuttaa pois kotoa.
Kristaliina
22.10.2014 at 15:52No niinpä! Aika menee yhtä aikaa ihan älyttömän nopeasti ja tuskaisen hitaasti :)
Vierailija H (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 15:39Samoissa mennään :) Meillä parkkeerataan sohvapöydän alle. Alkaa olla se aika vauvavuodesta kun äidin pitää kasvattaa silmät selkäänsäkin.
Kristaliina
22.10.2014 at 15:44…ja peruutuspeilit! :D
Seuraava haaste muuten onkin sitten se, että miten eliminoida kaikki liian pienet esineet lattialta. Ekan kanssa se oli helppoa, mutta nyt tuota kaikenmaailman pikkulelua leviää tietysti tasaisesti kaikkialle… Ja tyyliin muovailuvahanmurua, aaaaargh. Onko teillä jo ollut tää ongelma käsillä?
Vierailija (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 16:14Saakohan tästä kommentista nyt vihat päälleen? Parempi laittaa anonyyminä.
Me uskottiin siihen, että jos vauva laittoi jotain itse suuhunsa ja siihen ei mennyt häiritsemään (ts. tunkenut omia sormiaan sen suuhun poistaakseen k.o. esineen), niin se sylkisi sen itse suustaan ulos. Toimi. Tottakai tarkkailtiin ja tietenkin neulat ja sellaiset terävät poistettiin lattialta, jos niitä huomattiin, mutta en minä alkanut isänsä ruuveja konttaamaan pois joka mahdollisesta kolosta.
Muovailuvahan se tietysti saattaa vahingossa syödä, mutta eikös se yleensä ole myrkytöntä…? Tietysti epämukavaa vanhemmalle katsoa, että nyt se taas syö jotain randomia lattialta (mutta vastustuskyky lisääntyy ;) )
Vierailija (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 22:04Minäkään en juuri ole huolissaan pikkuryönästä lattioilla lukuunottamatta a) pikkulegoja (todennäköisyys vetää niistä joku henkeen kasvaa aika isoksi kun niitä on tarjolla satoja), b) ohutta muovia kuten pillimehun pillipussin päät. (Meillä ei siis juoda kotona pillimehua kuin saunamehuna ja joskus tulee lapselle lykättyä mehu mukaan harrastukseen jos juomapulloa ei lähtöhässäkässä löydy. Ja nämä ohuet sähköiset muovinkappaleet kummasti kulkeutuvat takaisin kotiin taskuissa tai harkkakassissa, joka tyhjennetään keskelle eteisen lattiaa ja lajitellaan siitä pyykkiin.) Tuollaiset kevyet ja ohuet jutut hengityksessähän on pahimpia, koska liimaantuvat vain kiinni kastuessaan eivätkä tule ulos selkään taputellessa tai Heimlichilla. Omien sormien tunkemista lapsen suuhun sieltä jonkun esineen kaivamiseksi kannattaa kylllä välttää, koska juuri silloin se esine helpoiten päätyy henkitorveen varsinkin jos lapsi vähänkin pistää vastaan.
Aikaisempi vierailija (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 22:23Vaarallisista esineistä voisin vielä lisätä sen, että sähkötyötaitoinen mieheni ei ollut niinkään huolissaan pistorasioista, vaan läppärin laturissa olevaan mötikkään (muuntaja) seinästä tulevasta johdosta. Jos siihen seinästä tuleva johto-osuus irtoaa, ja lapsi saa sen johto-osan käsiinsä, tärsky voi olla vaarallinen :/ Muuntajan jälkeen käsittääkseni on taas turvallisempaa. Joka tapauksessa harvoja esineitä, joita pyritään pitämään visusti lapsen ulottumattomissa.
Vierailija (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 23:27Siis että jos johdon toinen pää on seinässä ja muuntajaan tarkoitettu pää on lapsen suussa? Kaiketi siitä voi sen samaisen 220V saada kun pistorasiasta suoraankin, eikö? Muuntajan jälkeen tullee pienempää jännitettä.
Aikaisempi vierailija (Ei varmistettu)
23.10.2014 at 09:13Jep, juuri noin. On todennäköisempää, että muuntajaan tarkoitettu pää löytyy lapsen suusta kuin että lapsi työntää kaksi sukkapuikkoa (tms metalliesinettä) yhtäaikaa pistorasiaan. Siksi olen enemmän huolissani tästä johdosta kuin pistorasioista.
elppis (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 17:12Meillä tuo on jo ryöminyt vähän aikaa. Esikoinen on siirtynyt piirtämään pöydälle, koska muutoin vauva syö sen kynät ja ruttaa paperin. Ei olla taidettu ollenkaan muovailla silloin kun vauva on ollut hereillä, koska isompi lapsi söisi heti muovailuvahaa kun vilkaisisin vauvaan. Sama saksien ja muiden valvontaa tarvitsevien juttujen kanssa, vain silloin kun ollaan kahden.
Ei meillä oikein muuta pientä taida ollakaan missään.. Joo-o, ei meillä vaan ole pieniä leluja..
Vierailija H (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 22:51Joo äidille yhdet silmäparit lisää ja lapsukaiselle peruutuspeili, kiitos :D
Mä olen siivonnut yläkertaan esikoiselle oman leikkitilan, jonne kiikutin kaikki vaarallisennäköiset lelut. Se on ollut selvästi jo nyt mieluisa, ja luulen että kun pikkuveljen vauhti vielä vähän kasvaa niin tuollainen ”ihan oma soppi” voi olla meillä tarpeen, vaikka toivon toki ja haluan kannustaa veljesten yhteisiinkin juttuihin. Toistaiseksi isoveli on pitänyt kyllä HYVIN tarkkaan huolta, ettei pikkuveli ole saanut käsiinsä hänen lelujaan…
Någon Annan (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 16:49Mun pitää varmasti ilmoittautua Seela-fanien kerhoon, hän on niin söpö. Mutta samalla pitää ilmoittautua myös Silva-fanien kerhoon, koska eihän noista kahdesta nyt osaa ihanampaa valita.
Meidän vauva 4 kk on kummallinen mönkipönkipakkaus myös. Esikoinen löysi kääntymisen ilot siinä 6 kk:n iässä, mutta tämä nelikuukautinen kuopus rullaa ympäri hurjaa vauhtia ja yrittää _ryömiä_. Ja _kiivetä_ mun reittä ylös, kun istun lattialla jalat pepun alla koukussa. Esikoinen oli hyvin rauhallinen vauva, mitenhän tämän vauhtihirmun kanssa pärjätään :O
sw (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 17:10Voisko olla myös, että on pyörinyt sinne?
Kristaliina
22.10.2014 at 17:16Tekniikka on ilmeisesti ollut sellainen puolikaarto ja sitten peruutus – välillä kyllä mennään myös pyörimällä :) Tällä kerralla oli sen verran syvällä, että pelkästään pyörähtämällä ei ois voinut päätyä tuonne asti :)
Lilleri78
22.10.2014 at 21:28Haha! Go Seela! Peruuttamalla pääsee mitä ihmeellisimpiin paikkoihin! :D
Meillä oli myös tuo kummitusseilaajavaihe hetki sitten, mutta olisikohan suunnilleen viikko sitten kun Poju keksi, miten voi vetää itseään eteenpäin. Tänään kävi ekaa kertaa rundilla tarkistamassa koko alakerran! Hinaa myös itsensä aina isosiskon läheisyyteen ja lähtee etsimään äitiä ulko-oven suunnasta ❤
On tää kyllä jännää, kun yhtäkkiä paikoillaanmöllöttäjästä tulee ympäriinsäseilaaja. Meillä Liina ei edes laittanut juuri mitään suuhunsa – eikä muuten ryöminytkään – niin tässähän on vähän niin kuin esikoisen vanhempana tän kokemuksen edessä. Paitsi ne pikkulelut pitkin lattioita, hmmm…
Vierailija (Ei varmistettu)
22.10.2014 at 22:11Mites ne teidän matot muuten, löytyivätkö vielä sieltä pesulasta?
Kristaliina
23.10.2014 at 08:31Löytyivät! :)