Miten meillä nukutaan

Huonosti.

Ha ha.

Väitän, että nukkuminen (tai oikeastaan nukkumattomuus) on yksi lapsiperheiden (joissa pienet lapset) keskeisimpiä ongelmakimppuja. Joillain se sujuu – ja silloin saa kyllä rehellisesti tuulettaa hyvää onneaan – mutta useimmiten taitaa olla niin, että aihepiirin äärellä kipuillaan tavalla tai toisella.

Väitän myös, että mitään autuaaksitekeviä niksejä nukkumiseen (tai nukkumattomuuteen) ei ole. Sehän siitä varmaan niin vaikean jutun tekeekin. Joku voi löytää hyvän ratkaisun jostain, mikä taas toiselle ei sopisi ollenkaan.

Mutta tärkeintä on varmasti kuulla, että omassa väsymystilanteessaankaan ei ole yksin. Että muissakin lapsiperheissä painiskellaan samojen asioiden kanssa. Niitä samoja silmäpusseja kantavat monet.

Ja että kyllä näistä selvitään.

Nukkuminen on myös vakkaristi tämän blogin toivotuimpia postausaiheita. Viimeksi unipostaustoiveen esitti Vanhemmuuden paineet -jutussa Ninnni.

No, täältäpä siis pesee – taas kerran – näin meillä nukutaan juuri nyt.

Päiväunet

Ensin paremmasta osuudesta. Päikkärit nimittäin sujuvat meillä edelleen niiii-iiiin hyvin. Ei voitaisi olla tyytyväisempiä. Molemmat tytöt menevät yhtä aikaa vaunupäikkäreille (kotipäivinä n. klo 14). Seela nukkuu noin kaksi tuntia ja Silva noin kolme tuntia – joskus enemmänkin. Päiväunet nukutaan joka ikinen päivä, ne eivät jää välistä kummallakaan koskaan.

Te tiedätte. Sekä ne, joiden lapset myös nukkuvat noin hyvin että ne, joiden lapset eivät nuku päikkäreitä. Mutta siis että tämä on tietysti aivan megalomaanista luksusta. Ihan mieletöntä.

uniset naperot

Uniset siskot lähdössä vaunupäikkäreille.

Silvan aloittaessa osa-aikaisessa päivähoidossa yksi minua etukäteen arveluttaneista jutuista oli juuri päikkärirytmi. Päiväuniaikaa siellä on vain tunti – ja silloinkin esimerkiksi luetaan kirjaa. Ja ollaan sisällä. Olin aika varma, että ulkovaunu-uniin ehdollistunut tirppa ei tuollaisessa tilanteessa nukahda; ja jos nukahtaa, niin eivät sellaiset pienet torkut riitä mihinkään.

Tästä keskusteltiin hoitajien kanssa silloin alkuun. Itselleni jäi vähän tunne, että ”omanlapsentuntemustani” ei välttämättä ihan siinä kuunneltu – tietysti hoitajilla on vankka kokemus suurimman osan lapsista tavoista. Siellä oletettiin, että tämänikäisellä päiväunet jäävät todennäköisesti pois ja iltaunillemenon rytmi sen myötä muuttuu. Mutta kun. Mutta kun. Me vanhemmat kyllä nähdään, että lapsi vielä (vaikka jo yli 3,5-vuotias onkin) toistaiseksi tarvitsee ne päiväunet.

Kun yritin selittää, miten oletan, että asiat tulevat menemään, minua ei oikein kuunneltu. Taisinpa saada vähän sellaisia ”no katsotaanpa vaan” -ilmeitä syntymään.

No, katsottiin. Ja meni juuri niin kuin me vanhemmat arvioimme.

Haen siis Silvan hoidosta klo 14.30. Sen jälkeen tirppa menee vaunuihin, nukahtaa välittömästi ja nukkuu 2-3 tuntia. Eli hoitopäivinä Silvan päikkärit ovat n. klo 15-17, ja usein Seelan päikkärit pystytään ajoittamaan myös tasan siihen. Joskus Seela nukkuu vielä aamupäivällä pienet ekstrapäikkärit, jotta jaksaa sitten paremmin valvoa siihen kolmeen.

Ihan täydellistä.

Päivähoidon lepohetkellä Silva on torkahtanut vain kerran – ja silloinkin tirppa nukkui myös sitten ne normaalit päiväunet. Joskus yritin ehdottaa, että mitä jos tänään ei nukuttaisi (oltiin vähän myöhässä sen päivän aikatauluista ja Silvan muskarin alkuun oli vain vähän aikaa), ja sain lapselta täysilaidallisen ”mutta mulla VÄSYTTTÄÄ!”, ”mutta mä haluan NUKKUA!”, ”mä mieluummin NUKUN kuin menen muskariin” -vastauksen. Ja vannotuksen, että ”et sit kans herätä mua kesken unien sinne muskariin”. Okei okei, ymmärrän. Tarvitset unesi ja saat ne.

Eli sanotaan nyt niin, että kyllä se vaan usein se vanhempi on oman lapsensa paras asiantuntija :)

Tulossa on kuitenkin päiväuniin nyt reissunkokoinen muutos. Sinne Thaimaahan kun me ei vaunuja oteta mukaan. Viimeksi (1v8kk) Silvalle oli koko Thaimaa-systeemissä niin paljon uutta, että ilman mitään ongelmia se alkoi nukkua normaalit päikkärinsä sisätiloissa sängyssä – mitä se ei siis kotona koskaan tee. Saa toki toivoa, että myös tällä kertaa kävisi niin. Ööö kertaa kaksi. Eli että molemmat lapset alkaisivat ongelmitta yhtä äkkiä nukkua sisällä.

In your my dreams.

Eli ihan niin optimisti en sentään ole. Mutta reissu näyttää – etukäteen en osaa arvioida, miten käy.

Yöunet

Voi apua.

Mistäs nyt lähtisi liikkeelle…? No vaikka tästä 10 kuukauden takaisesta tilanteesta. Siitä nimittäin on totta kai menty iso askel eteenpäin. Ja hyvä niin. Mutta ei tässä vielä mitään voittajia tietenkään olla.

nukkumajärjestys perhepeti

Viimeisten kuukausien aikana Seelan uniasiassa on tapahtunut useita pieniä muutoksia. Ensin loppui yöimetys ja Seela alkoi syödä öisin korviketta pullosta – kerroin siitä täällä. Siitä yöt ihan-ihan-mini-vähän ehkä helpottivat. Seuraavaksi oli minun yöpoissaoloja: kaksi yötä Frankfurtissa, kaksi yötä leikkauksessa ja kolme viikkoa ilmapatjalla alakerrassa leikkauksen jälkeen (koska leukaa piti varoa, en voinut ottaa riskiä, että joku mätkäisee minua unissaan). Yöpoissaoloni menivät hyvin – Joel hoisi hommaa pullotekniikalla ja yöheräilyjen määrä pysyi suunnilleen vakiona.

Jossain vaiheessa minulle alkoi kuitenkin kumipatjayöt riittää. Ja minun takaisin sänkyyn tuloni ei sitten tapahtunutkaan ihan ongelmitta.

Seela nimittäin möyrii minuun kiinni (ja päälle) koko ajan. Muutama yö oli tosi tuskaa. Kokeilimme erilaisia systeemejä, ja tällä hetkellä tuntuisi toimivan parhaiten niin, että Joel menee yläkertaan tyttöjen kanssa – minä toivotan hyvät yöt ja jään alakertaan. Ja kun Seela on nukahtanut, minä hiippailen perässä ylös ja kaivaudun omaan kolooni Joelin ja Silvan väliin – Seela ei siis nuku enää minun vieressäni, vaan järjestys perhepedissä menee Seela-Joel-minä-Silva.

Uusin muutos on se, että viikonloppuna Seelan yömaito vihdoinkin vaihdettiin veteen. Ja se on mennyt niiii-iiiin hyvin, Seela ei ole protestoinut juuri ollenkaan. JESH! Herkkyyskauden tunnusteleminen rules!

Silvan osalta aikoinaan yömaidon vaihtaminen veteen muutaman viikon kuluessa vähensi heräämiset yhteen/kahteen – ei se viitsinyt enää sitten veden takia heräillä. Nyt muutaman yön jälkeen Seela heräilee vielä saman verran kuin ennen. Mutta ainakin siitä yökorvikkeesta on nyt päästy eroon. Hyvä niin!

Muutamia kertoja yössä Seelalla saattaa tulla vielä akuutti ”ÄITIIIII!!!!”-kohtaus, ja jos se ei vedellä ja isin silittelyillä ole mennyt ohi, minä olen käynyt siinä vieressä vähän pötköttelemässä.

Että aikamoista actionia ne yöt vielä ovat.

Silva sentään nukkuu hyvin. Paitsi silloin (flunssaisena = koko ajan) kun ei nuku :)

Yönukkumisrytmi on meillä tavallisesti sellainen, että viimeistään noin 21.30 tytöt ja Joel siirtyvät yläkertaan ja kymmeneen mennessä koko porukka tavallisesti nukkuu. Myös Joel. Yöllä siis nukutaan/valvotaan, ja aamulla herätään (lue: tytöt heräävät ja me vanhemmat sen myötä) useimmiten ilman herätyskelloa automaattisesti noin kahdeksan aikoihin. Siitä yritetään heräillä rauhalliseen tahtiin ja kiireettä niin, että Silva on hoitopäivinä viimeistään klo 9.30 päivähoidossa.

Pidän luksuksena nukkumisessamme myös sitä, että ei tarvitse kovinkaan usein herätä kellon pirinään.

Silva saa vuorokaudessa unta noin 10+3= 13 tuntia ja Seela puolestaan 10+2=12 tuntia (plus levottomuudet yöllä). Se on minua hämmästyttänyt tosi paljon, että tuo 3v8kk-vuotias nukkuu vuorokaudessa enemmän kuin tuo 1v8kk-vuotias. Ehkä se on osoitus siitä, että lapsilla tosiaan voi olla erilainen tuo unentarve – ehkä.

Miten teillä nukutaan?

 

52

You Might Also Like

  • ElinaBee
    25.11.2015 at 15:50

    Kohta 3-vuotias esikoinen nukkuu tunnin päikkärit joka päivä ja yöllä klo 19.30-7. 1,5-vuotiaaksi saakka herätyksiä saattoi olla useampi tunnissa, mutta tilanne helpotti kun lapsi muutti omaan huoneeseen nukkumaan ja herätyksiä oli noin kaksi yössä noin kaksi vuotiaaksi saakka. Vauva nukkuu päivisin miten ja milloin sattuu, öisin pisin unipätkä kestää 3h ja muuten koko yö onkin melkoista ”biletystä”. Esikoisen kanssa en saanut kuukausiin 3h unia, eli olen kyllä kiitollinen, mutta odotan silti kovasti parempia unia… Ehkä vuoden päästä :D Jostain syystä oikeasti kyllä helpottaa kun kuulee muidenkin kärsivän samasta ongelmasta. Ehkä se on tieto siitä, ettei tämä ole epänormaalia ja muutkin ovat selvinneet :)

    • krista
      25.11.2015 at 16:05

      Joo, meilläkin 3h taitaa edelleen olla aika lailla maksimi unipätkä, mitä on meille vanhemmille tarjolla. Heh ja mä nukuin siellä kumipatjalla korvatulpilla niin, että en herännyt lasten meininkeihin. Mutta silloin heräsin sit vastaavasti kipuihin. Epistä :D

      Meillä kans on seuraava nukkumisratkaisu harkinnassa, eli että koska nämä meidän koko perheen perhepetimeiningit loppuu. Alkaa käydä jo välillä ahtaaksi. Välillä Silva nukkui jo sivuvaunupinniksessä, mutta ei enää. Nyt pyöritellään mielessä, että pitäisikö olla tytöille yhteinen sänky vai meidän sänkyyn jykevämpi jatkopala vai mikä olisi se seuraava vaihe. Saas nähdä.

      Mutta tosiaan lohduttaa kyllä jo tieto siitä, että muillakin pienten lasten kanssa on tällaista! Ja myös se, että tuo esikoinen todella ALKOI nukkua hyvin jossain vaiheessa – jos olisi vain tuo yksi, niin meillä oltaisiin nukuttu suht hyvin jo kaksi vuotta! Eli että aika suurella todennäköisyydellä tämän kuopuksenkin kanssa JOSSAIN VAIHEESSA helpottaa :)

  • Vannikkila
    25.11.2015 at 15:51

    <3

    Aloin jo kirjottaa, mutta tästä näköjään tulisikin romaani, joten odotampa, ettei kädessä ole pelkkä puhelin :)

    • krista
      25.11.2015 at 16:06

      Hehee joo nämä nukkumisasiat on kyllä sellaisia saagoja, että näitä ei kovin helposti kännykkäyhteydestä lähde kirjoittamaan :)

      • Vannikkila
        26.11.2015 at 17:24

        Jeps eli jos nyt. Nyt kun poika nukkuu (varsin myöhästyneitä) päivunia :D Herää varmaan heti ku saan ekan lauseen kirjotettua :P Mutta siis ”miten meillä nukutaan?” Lyhyesti (jep, niin varmasti :D ), näin:

        Eli me kuulutaan näihin, joilla nukutaan verrattaen hyvin. Ja juuri tuo ”verrattaen” – isämies nukkuu siis korvatulpat korvissa :D Poika nukkunut pääsääntöisesti aina omassa sängyssä (en voisi selkäni kanssa nukkua pitkään niin, että vieressä joku, jota pitää ”varoa”), päikkärit vaunuissa/rattaissa tai sisällä, nykyään 95% sisällä. Öisin siis on sellaista kähinää useammin kuin vain harvakseltaan ja välillä sitten ihan seistään ja itketään. Minä olen syväunisempi (kunhan vaan nukahdan), niin minä en aina tiedä, mitkä yöt ovat olleet kähinää ja mitkä eivät.

        Vuosi sitten (silloin siis vajaa puolivuotias) nukutettiin sylissä, kun haluttiin päästä ½ tunnin showlla. Omaan sänkyyn kesti mitä tahansa ½-2 tunnin väliltä ja välillä laulettiin, välillä kannettiin ja vaikka mitä. Poika oli siis jo lopettanut rinnalla olon, joten tissistä ei ollut apua (eikä siten myöskään haittaa) nukkumaan menossa. Jossain vaiheessa viime keväänä, noin 9 kk iässä, alkoivat yöunet vähän helpottaa. Vaatteiden viikkaus yms. jätettiin nukutusaikaan, sillä poika nukahti varmimmin, kun oli samassa huoneessa. Nyt, kun ikää on vähän vajaa 1½ vuotta, nukkumaanmenoon kuuluu, että otetaan maitoa (nokkamuki käytössä, tuttipulloista vaihdettiin ennen vuoden ikää noin viikon taistelun jälkeen), vilkutetaan isille/mummolle/papalle/kuka-nyt-sattuu-lisäksi-paikalla-olemaan hyvää yötä (ei siis osaa vielä sanoa ”hyvää yötä”, siksi vilkutetaan), mennään omaan sänkyyn, silitetään vähän poskesta ja toivotetaan hyvät yöt. Poistutaan huoneesta ja laitetaan huoneen ovi pienemmälle. Yleensä huoneessa on himmeät valot päällä vielä pojan nukahtamisen jälkeenkin, eikä yritetäkään nukuttaa tarkoituksella täysin pimeässä (kesää ajatellen). Viimeksi eilen illalla äitini kysyi, että ”joko hää muka nukahti?” kun vein pojan sänkyyn ja olinkin 5 minuuttia sen jälkeen jo siskoa auttamassa läksyissä. Niin joo. Tai ei nukahtanut, mutta oli tyytyväisenä yksin, kunnes nukahti. Tiedän kyllä, että tulee sitä katsottua pojasta merkkejä, milloin olisi sopiva aika käydä nukkumaan. Pyritään pitämään niin, että ysin jälkeen sänkyyn, mutta välillä silloin vain on liikaa vielä energiaa ja uni tulee vasta varttia vaille kymmenen. Turha silloin laittaa sänkyyn hyppimään, vaan annetaan viisi minuuttia juosta ja mennään sitten rauhoittumaan.

        Kuten jo sanoinkin, ovat yöt kyllä vaihtelevia. Poika on onneksi (*kopkop* puuta) pysynyt hyvin terveenä, mutta hampaiden tulon huomaa yöunista ja väitän, että pojalla on kasvukipuja silloin tällöin jaloissa. (Niin oli minullakin vielä yläasteikään asti). Öisin siis on sellaista narinaa ja ininää, minkä poika tekee unissaan. Niihin ei välttämättä auta mikään, välillä käänän pojan toiselle kyljelle ja peittelen uudelleen, välillä odotan vain hetken ja mennyt ohi. Suurin osa näistä jää siis huomaamatta, sillä minä en niihin enää herää, vaikka poika nukkuukin metrin päässä sängystämme. Mutta sitten oli vielä kuukausi sitten näitä, että herää yöllä täyteen huutoon. Ja en puhu nyt siitä, että nähnyt pahaa unta tai muuta, vaan sellaista melkein raivoamista. Tässä oli syy, miksi vain kerran päätin, että nyt loppui muuten yömaito, vettä saa, maitoa vain sen, mitä nukkumaan mennessä on pullossa. Sen tunnisti hyvin siitä, että niitä huutoja vain yllytti syliin ottaminen, kun uneen heräämisen jälkeen syli rauhoittaa. Olemme muutaman kerran istuneet koko perhe klo 3 aamuyöllä huutavan pojan kanssa keittiön lattialla, odottamassa rauhoittumista. Kun saimme päivän ruokarytmin ja yömaidon poiston toimimaan, ovat nämä vähentyneet ehkä noin kymmenykseen – ja oikeastaan kaikki uhmaraivot tulevat nykyään päivällä. Tämä kuulostaa pahalta, mutta ei sitä siinä vaiheessa ajatellut sellaisena ja kyseessä kuitenkin vain n. 1v3kk esiuhmailija :)

        Päiväunet nukuttiin vuosi sitten mieluiten ulkona, mutta kevät lopetti tämän – meidän silloisen asuntomme parveke muuttui jo kevätauringossa herkästi saunaksi, joten mitä olisi ollut kesällä? Talvella päikkärit oli vaunukopassa parvekkeella, koska se takasi pidemmät päikkärit, mutta nyttemmin päikkärit menevät kyllä ihan yhtä taidokkaasti sisällä. Nukkuu tyytyväisenä myös hoidossa. Välillä illalla vielä 15-45 min tehotorkut, mutta harvakseltaan, ehkä kerran viikossa. Itsekseen käy silloinkin nukkumaan (tai maitopullon … siis nokkamukin, kanssa kotona, hoidossa taitaa nukkua ilman, en ole varma). Ja mikä parasta, äänet taustalla eivät häiritse, kunhan ei nyt pamauta imuria päälle ihan pinniksen vieressä :D

        Unirytminä siis meillä on arkena 7:45 herätys, päikkärit 11:30-14 välillä, mahdolliset iltapäikkärit 18-19 välillä ja nukkumaan 21 jälkeen, jolloin unessa yleensä viim. 21:30. Viikonloppuna herätys on 8:30-9 välillä ja muuten aikataulu kutakuinkin sama :)

        Ugh, olen puhunut :D

    • Koo
      26.11.2015 at 11:12

      Ei sitten läheisyydenkaipuisille lapsille mitään kerrossänkyä (ei varmaan ollutkaan suunnitelmissa). Meille tuli kerrossänky ja lapset kuitenkin haluavat nukkua vierekkäin siellä ahtaassa alasängyssä :D Jälkiviisaana oisin noille ottanut yhteisen 120cm tai sitten sellasen lastensängyn jossa se toinen on sellanen laatikko joka vedetään sieltä toisen sängyn alta. Eivät ole kaksoset, vaan ihan on 3v ikäeroa.

      • Koo
        26.11.2015 at 11:13

        Oho meni väärään ketjuun tämä kommentti – piti mennä tuonne ylemmäski!

      • krista
        26.11.2015 at 15:23

        Tiedätkö – itse asiassa oli suunnitelmissa jossain vaiheessa… Ei ehkä oltu mietitty ihan loppuun asti :) Nyt yksi vaihtoehto ois sellainen, että ois sellainen 140cm leveä iiiiso kerrossänky, jossa lapset vois ensin nukkua lattiatasossa yhdessä ja sit toinen vois siirtyä ylös myöhemmin, kun alkavat kaivata omaa tilaa. Niin säästyis mahdollisimman vähillä sänkyhankinnoilla. Tai jos ois sellaiset sängyt, jotka vois olla ensin vierekkäin ”parisänkynä” ja myöhemmin päällekkäin… Ehkä. Ja sit taas kun vielä tarkemmin miettii, niin Seela tuskin on valmis siirtymään vierestä pois vielä pitkään aikaan :D

  • Torey
    25.11.2015 at 15:55

    Lapset nukkuu noin 22-8. Tytöt nukahtaa meidän sänkyyn mistä sitten useimmiten siirretään kumpikin omiin sänkyihinsä. Ja melkein joka yö vähintään jompi kumpi tulee meidän sänkyyn keskellä yötä. Pikkanen syö ehkä kerran yössä, ja jää sitten meidän sänkyyn, mutta jos hän sattuu nukkumaan koko yön omassa sängyssään meidän sängyn vieressä, niin isompi sipsuttaa meidän väliin.

    Tiidunen nyt ottaa joskus päikkärit automatkalla nukahtaessaan tai torkahtaessaan sohvalle kun on ollut touhukas päivä. Eli siis ei joka päivä ja kelloaika vaihtelee. Aiduska nukkuu usein 11-> joko 30 min tai 2h. Eli ei voi yhtään tietää. Iltapäivällä tarttee toisen päikkärit joiden kesto vaihtelee myös ja jos on ottanut vaan pieniä päikkäreitä niin illalla ottaa vielä yhdet miniunet.

    • krista
      25.11.2015 at 16:10

      Samanlainen myöhäinen yörytmi kuin meillä – kiva kuulla. Välillä kun sitä ajattelee olevansa kummajainen, kun lapset saattaa viivästyneenä iltana olla vielä kymmenenkin aikaa juoksemassa hippaa keittiön pöydän ympäri. Muilla on lapset nukkuneet jo kolmekin tuntia siinä vaiheessa :D Mutta tuo myöhäinen rytmi sopii meillekin hyvin, joten hyvä näin! :)

      …vaikka samaan hengenvetoon oishan se luksusta, jos vanhemmilla olisi yhteistä aikaa iltaisin. Hyvältä meille olisi sellainenkin, jos lapset menisivät nukkumaan jo vaikka 20.30 – mutta sitten se saattaisi aikaistaa heräämistä (eijeijeijei) tai jättää päikkärit kokonaan pois (eijeijeijei). Että siinäpä sitä ollaan :D

      • jhhh
        25.11.2015 at 19:15

        Ai teillä myöhäistä vai..? Meiän minityyppi menee nukkuu 00.00+/-30min.. Yöherätyksiä maitotankille ehkäpä 5-7. Herätään ysin ja kympin välillä. 3-4(kerran 5,5) tunnin päikkärit 11.00 eteenpäin ja 1-2 alle tunnin mittaiset minipäikkärit ennen seuraavia yöunia vaihteleviin kellonaikoihin. Hän on vasta 4 kk, joten en vielä oo (hirveesti) ollu huolissani tuosta yöuniasiasta. Muokkautunee itsestään, kun ryhtyy päivisin syömään kiinteitä ja tyydyttää energiantarvettaan enemmän silloin. Mutta huhtikuussa olisi lähtö päivätöihin, jolloin puolilta öin nukkumaan – meininki saattais rueta harmittamaan.. Nyt tää toimii aika kivasti, kun iltakymmeneltä töistä pääsevä mies saa aamulla nukkua pidempään.

        • krista
          26.11.2015 at 10:26

          Pidemmät aamu-unet <3 Mitä nyt yhtään omien pikkutyyppien rytmien perusteella osaan sanoa, niin hyvin "vauvaisalta", hyvältä rytmiltä kuulostaa. Tietysti sitten, kun alkaa just päivätyörytmit pukkaa päälle, niin asia on eri - mutta siihen asti tietysti kannattaa mennä just silleen, kun perheelle parhaiten sopii <3 Heh mua läksytettiin jo joskus, kun Silva oli alle vuoden, että pitäisi alkaa sopeutua "yhteiskunnan aikatauluun" eli aiemmin nukkumaan ja seiskalta ylös. No, eipä olla sopeuduttu vieläkään :D Sopeudutaan sitten, kun on pakko :)

  • Leena
    25.11.2015 at 16:11

    Eikö Silva nuku enää omassa sängyssä? Meillä koko perhe nukkuu (2 lasta) samassa kolme metriä leveässä sängyssä :D

    • krista
      25.11.2015 at 16:23

      Sitä (tätä siis: http://www.puutalobaby.fi/myyntiinlaitetun-pinnasangyn-ihme-2/ ) kesti muutaman viikon ajan. Sitten tuli flunssa, siihen perään mun poissaolot, ja siihen se on sit taas jäänyt…

      Me ollaan ajateltu yhtenä uutena vaihtoehtoja just sitä, että laitettaisiin sängyn jatkoksi vielä toinen sänky tällä samalla tekniikalla kuin pinnasänky on sivuvaununa (eli näin: http://www.puutalobaby.fi/oppitunti-kommunikaatiosta/ ), jolloin saataisiin just sellainen n. kolmimetrinen yhteissänky. Se vois olla kiva!

      Tai sit yhtenä vaihtoehtona tytöille yhteinen parisänky eli käytännössä kaksi lastensänkyä vierekkäin. Silva näki sellaisen Ikeassa joskus (ne oli varmaan vaan laitettu esille vierekkäin) ja ihasteli, että tuollaisessa olisi Seelan kanssa kiva nukkua.

      Tai kerrossänky. Tai sit ei saada päätettyä vaan jatketaan ikuisesti näin :D

      • Leena
        25.11.2015 at 16:33

        Joo, jatkakaa ikuisesti :D Mulle tuli kauhee mukamas paniikki, että nyt Silvakin on siirtyny omaan sänkyyn ja meillä ei oo ees vielä aateltu et esikoinen (täytti just 3) siirtyis :DD Mut nyt helpotti taas, jos teilläkin mennään yhden sängyn taktiikalla ;) Vertaistukea 😂 Muut aina ihmettelee, kun meillä ei lastenhuoneessa oo sänkyä lainkaan.

        • krista
          25.11.2015 at 16:38

          Hahaa, joo samassa kasassa täälläkin edelleen! :D Mutta tilaa sais kyllä olla lisää!

          Perhepedistä ajatellaan, että niin kauan kuin se tuntuu kaikista osallistujilta hyvältä. Eli että ei väkisin kumpaankaan suuntaan. Nyt ainoana ongelmana meille tullut tuo tila-asia, kun tytötkin kasvavat. Mutta muilta osin ihanahan se on nukkua yhdessä <3 ....paitsi kun saa pitkin yötä monelta suunnalta nyrkkiä ja potkua päähänsä, silloin ei ole sit vastaavasti niin kivaa :D

      • Lissu
        28.11.2015 at 23:16

        Vinkiksi, että suomalainen Roope-Riikka valmistaa täyspuisia lastensänkyjä, jotka voi sekä pidentää (aina parimetriseksi asti) että pinota kerrossängyksi. Mä päädyin merkkiin, koska halusin nuo kaksi ominaisuutta. Nyt tuli mieleen että nuohan on käteviä myös vierekkäin laitettuna, jos vaikka meidän lapsetkaan ei halua nukkua yksin (toinen vielä pinniksessä/perhepedissä, mutta ehkä vuoden päästä vois hänellekin hankkia isomman sängyn).

        • krista
          28.11.2015 at 23:18

          Hei kiitos vinkistä – googlaan heti! Toivottavasti ei ihan sairaan kalliita :)

        • krista
          28.11.2015 at 23:20

          Siellä on myös hurjasti eri värejä, myös oranssia – okei kaupat tuli :D

  • Karoliinan
    25.11.2015 at 16:13

    Meillä päiväunet nukutaan yleensä n klo 11-14 makkarissa tissi suussa. Jos en oo kotona niin nukahtaa kyllä isin syliin mutta kaipaa kyllä rintaa n. Yhden unisyklin jälkeen. Päikkärit menee yleensä ongelmitta! :). Yöt sen sijaan on oma juttunsa.. yöunille nukahdetaan n. 19:00 tissi suussa ja kunnolla syvään uneen käy 21:00 jälkeen. Heräilee nykyään onneks n. 2h välein alkuyön. loppuyön n. 3:00 alkaen tunnin tai vähemmänkin välein. Herää normaalisti 7:00 mutta kunnon hulinaöinä herää 5:30 itkeen ja oleen ihan ”väsyttää mutta pitää leikkiä mutta itken kun en jaksa”.. hooh.. tuollaisina aamuina valvoo tunnin ja nukkuu uudestaan tunniks. Tyyppi on kohta 1v. Oon luopunu jo ajatuksesta että sais koskaan enää nukkua.

    • krista
      25.11.2015 at 16:26

      Hei kantsii lukea (uudelleen, jos silloin luit sen jo) se mun ”Kun vauva ei nuku” -bloggaus! …ja sit perään tämä, jolloin huomaat, että meilläkin puolessa vuodessa on tapahtunut PALJON. Kyllä sä vielä joskus nukut, mä lupaan! <3 ...ja siihen asti yritä kestää ja muista huolehtia omasta jaksamisesta (omat päikkärit, oma aika) niin paljon kuin ikinä mahdollista, siitä hyötyy koko perhe! <3 <3 <3
      -
      Vielä kerran: KYLLÄ SE HELPOTTAA!

    • Lissu
      28.11.2015 at 23:23

      Kiva juttu :) Mä jaksan harvoin perehtyä lastentarvikeasioihin mutta tän sänkyhomman kohdalla tein tarkkaa tutkimustyötä ;)

      • Lissu
        28.11.2015 at 23:24

        Argh, mitenhän tää kommentti tähän hyppäs

  • Liisa
    25.11.2015 at 16:21

    Ah, pikkulapsiperheiden ikivihreä. :D

    Kiitos kysymästä, meillä nukutaan luullakseni melko tavanomaisesti. Silvan ikäinen Ilo on jo pitkään nukkunut kokonaiset yöt. Nukkumaan mennään omaan huoneesen aina klo 21 (iltarutiini on meillä kiveen hakattu, tästä joustetaan vain todella hyvästä syystä) ja heräämisaika vaihtelee kausittain 7-9 välillä. Päikkärit ovat jääneet kokonaan pois muistaakseni vuosi sitten.

    Pikkuveli melkein 6 kk taas hakee vielä päivä- ja yörytmejään. Aletaan rytmittämään tarkemmin kun kiinteät tulevat mukaan kuvioihin, nyt nukkuu ja syö vielä miten sattuu. Tähän asti yösyöntejä on ollut kaksi, mutta nyt viime aikoina hän on herännyt yöuniltaan maitoimuille ihanasti kahden tunnin välein, ja tänään taisi selvitä syy: orastava flunssa. Aika näyttää, tuleeko hänestä lopulta hyväuninen itsekseennukahtaja kuten isoveli on, vai jotain muuta. Ainakin temperamentiltaan hän on superpitkäpinnainen ja vielä isoveljeäänkin rauhallisempi, joten olen optimistinen. :)

    Tsemppiä teidän öihin ja hurjan kivaa reissua! En epäile yhtään, etteikö teille tulisi mahtava matka. Jos kotona osataan elää stressaamatta turhia, miksi niin kävisi reissussakaan.

    • krista
      25.11.2015 at 16:33

      Kyllä, kestoaiheista kestoaihein! :)

      Meilläkin tyttöjen päikkärirytmit ovat löytyneet siinä joskus 8 kk iässä/jälkeen. Silvalla helpommin ja Seelalla vaikeammin – mutta löytyneet kuitenkin :) Toivotaan hyväunista tyyppiä teille toisellakin kierroksella! <3
      -
      Ja kiitos! Mä kans oon alkanut uskoa tohon :)

  • elppis
    25.11.2015 at 16:31

    Lapset (4v ja Seelan ikäinen) nukkuu 20-8.
    Pienempi päikkärit 2h, isompi ei.

    • krista
      25.11.2015 at 16:35

      Oi, tää kuulostaa hyvältä! Tosi pitkät yöunetkin vielä, plus päikkäritkin pienemmällä! Saas nähdä, kuinka pitkään Silva nuo päikkärinsä nukkuu… Vielä ei anna viitteitä siitä, että ois valmis niistä luopumaan. Mutta silloin tosiaan varmaan ne yöunetkin sitten pitenevät… Toivottavasti.

    • elppis
      25.11.2015 at 16:36

      Ainiin, ja molemmat omissa huoneissaan, ilman mitään erityisiä nukuttamisia.

      Jos ollaan kylässä ja lapset johtuvat nukkumaan samassa huoneessa, nukahtamiseen menee 2h, kun villitsevät toisiaan ja leikkivät tyynysotaa..

      • krista
        25.11.2015 at 16:43

        Kop kop puuta meilläkin tuo, että nukahtaminen sujuu usein ilman riehumisia. Sinä kesänä, kun Silva oli täyttänyt 2 vuotta, sille tuli kyllä sellainen ”lähden juoksentelemaan sängystä” -innostus. Silloin oli kuuma ja meillä sänkynä vaan patja alakerran lattialla. Ajateltiin silloin, että hemmetti me ei aleta tähän rumbaan. Että jos lähtee juoksemaan, niin juoskoon. Me vaan maattiin sängyssä ja annettiin sen lähteä. Aika pian palasi viereen, kun ei kukaan lähtenytkään perään :D Muutamana yönä kokeili, ja sitten se unohtui :D

        Meilläkään ei muuten sen kummemmin ”nukuteta” (mitä se ikinä onkaan), sanotaan vaan hyvää yötä ja sitten ollaan hiljaa, kunnes nukahdetaan :) Mutta siinä tosiaan aikuinen mukana, ja Joel usein on Seelan jälkeen se toinen nukahtaja. Joskus Silva on hereillä vielä, kun mä menen yläkertaa perässä. Ja sitten me siellä vähän aikaa kahdestaan supatellaan ennen kuin mekin nukutaan <3

  • SannaS
    25.11.2015 at 17:23

    Mä en nyt tähän päikkäri asiaan osaa kommentoida koska ei vielä ole lapsia ketkä niitä nukkuisi mutta pakko on sanoo et oon aina ajatellut et perhepeti, not my thing ja, että en kyllä tajua kenen muunkaan juttu se olisi. Olen todella kauan Puutolababyä lukenut ja hiljaa päässäni arvostellut (anteeksi :D ), että miksi perhepeti. Mutta nyt kun näin tuon kuvan missä Silva ja Seela nukkuvat tulee mieleen oma nukkumiseni koiran kanssa. Asento on mun koiralla hyvin pitkälti sama kuin Seelalla ja välillä nukutaan sit mun päällä, kyljessä kii jne jne ja en kyllä voisi kuvitellakkaan nukkuvani ilman koiraa sängyssä. Nyt tä perhepeti juttu kyl käänty mun päässä ihan toisenlaiseks, nyt jo nukun yöni koiralapsen kanssa niin miksei sitten ihan niitten ihmistenlastenki kanssa vois nukkua :D

    • krista
      25.11.2015 at 17:43

      Ihan hyvin ajateltu! :) Mäkin nukuin aina ennen kissan kanssa <3 ...ja kissa tuossa meidän rykelmässä oli mukana tietysti niin pitkään kuin (niisk) eli - ja usein edelleenkin huomaa, että yksi kehrääjä puuttuu siitä jalkojeni välistä <3
      -
      Mä en (muistaakseni) ennen Silvan syntymää oikein edes ajatellut perhepetiä. Pidin automaattisena, että vauvalle ostetaan sänky ja niin edelleen. Mutta sitten, kun se lapsi oli siinä, niin vieressä nukkuminen tuntuikin kaikkein parhaimmalta :)

  • a
    25.11.2015 at 17:27

    Meillä on aika lailla Silvan ikäinen tyttö (3v9kk), joka nukkuu päiväunet päiväkodissa tai sit ei, vaihtelee (ehkä 3pv/vk nukahtaa ja loppuina ei). Viikonloppuna nukkuu 30min-1h unet, joita edeltää vähintään 30 minsaa sängyssä pyörimistä, laulelua jne, kun lopulta rauhoittuu, nukahtaa noin 5 minuutissa about klo 13 ja päiväunia saa nukkua sen verran kuin nukuttaa (myös vauvana nukkui lyhyitä päiväunia). Mun puolesta päiväunet saisivat jäädäkin, siis kun on aikamoinen vaiva saada lapsi rauhoittumaan ja toisaalta päivinä jolloin päiväunia ei nukuta, nukahtaa nopeasti (mutta toisaalta kun ne unet tuntuvat olevan pääosin tarpeen, koska on muutoin kiukkuinen).

    Yöunet taas, no ne on aikasta jees. Lapsi nukahtaa about klo 20.30 omaan huoneeseensa (aikuinen hengailee nojatuolissa siellä, koska muuten nakero alkaa rampata), nukahtaminen kestää tyypillisesti 5-15minsaa ja hyvässä tapauksessa seuraavan kerran lapsesta kuulee klo 7 tienoilla (”äiti, mua ei enää nukuta”). Huonommat yöt sisältävät 1-2 vessareissua (”äiti, pissahätä”), jolloin on mentävä kaveriksi (koska lapsi ei yletä sytyttämään vessan valoja) tai sit lapsi haluaa aloittaa aamun klo 6. Mutta tyypillisesti max. yksi herätys ja lapsi nukahtaa heti sen jälkeen itsekseen ja herätys klo 6.30 jälkeen. Meillä lapsi on aamuvirkuin ja herätyskello joka soi klo 7.00 on aikalailla tarpeeton, koska lapsi on jo silloin herännyt. Unta tulee vuorokaudessa siis about 10-11h/pv ja rytmi yöunien osalta on ollut aikalailla sama kaksivuotiaasta lähtien (silloin päiväunet olivat tyypillisesti tunti tai vähän yli, eli muutos on lähinnä päiväunien lyhentyminen).

    Eli aika erilaisia on lapset. Meillä tosiaan on vielä lapsi joka nukkuu tosi huonosti silloin kun joku muu nukkuu samassa huoneessa (vauva-aikana oli perhepetikin ja sit pinnasänky meidän sängyn vieressä ja lapsi heräili triljoonia kertoja yössä, kunnes 9kk iässä laitettiin lapsi nukkumaan omaan huoneeseen ja tadaa, sit alkoi hyvät yöunet). Niinpä matkoillakin pyritään vuokraamaan huoneisto jossa saadaan lapselle oma makuuhuone, koska samaan huoneeseen ahtautuessa tietää että yöunet jää vähiin.

    • krista
      25.11.2015 at 17:48

      Meillä kans Silva öisin herää max. 1-2 kertaa, useimmiten ei ollenkaan. Paitsi tietysti kipeänä. Että jos olisi yhden kanssa vaan, niin tämähän olisi ihan luksusta! Mutta tosi hyvältä kuulostaa teillä!

      Erilaisia tosiaan ovat lapset! Mä kans tiedän useita, jotka nukkuvat parhaiten yksin. Ja sit on taas tämä ääripää kuin meidän Seela, jonka TÄYTYY olla ihokosketuksessa tai tulee hätä – nykyään mun lisäksi myös Joelin kainalo käy. Ehkä nyt tässä vähitellen (näin jos heitän, niin vois ehkä 2-vuotiaana?) koittaa sellainen aika, jolloin voisi ensimmäistä kertaa kokeilla vaikka sellaista, että nukkuisi siskon kanssa. Tai no tarkemmin ajatellen… …ei kyl vielä :D Mutta ehkä sitten 2-vuotiaana, mutta me varmaan vähän seuraillaan tilannetta ja eletään sen mukaan :)

  • Eedith
    25.11.2015 at 17:32

    Huhhuh. Me ollaan päästy niin helpolla. Enkä käsitä miksi. En myöskään käsitä tuota lyhyttä päiväuniaikaa päiväkodissa! Meiän typy nukkui aikoinaan jopa 2,5 tunnin unia päiväkodissa. Nykyisin päiväuniaika vajaa 4 -vuotiaalla on vajaa tunti, kotipäivinä pyöreä nolla. Isompi lopetti itse päiväunensa 2 -vuotiaana enkä ole viittinyt pakottamalla pakottaa, kun pysyi hyvin hereillä koko päivän. Yöunet on klo 21/22-7:30.

    Kumpikin lapsista on luojan kiitos hyviä nukkumaan. Vauva-aikana inahdus, tissi suuhun ja sekä vauvan että mun nukahdus. Tällaisia muutama kerta yössä aina kuukauden iästä vuoden ikään. Joskus satunnaisesti nukkui läpi yön. Yötarjoilu lopetettiin vuoden iässä. Lapset (3 ja 5) nukkuvat omissa sängyissään ja nukahtavat sinne itsekseen. Omaan sänkyyn siirrettiin kumpikin noin vuoden iässä (aiemmin oli yön eka unipätkä nukuttu pinnasängyssä ja sen jälkeen mun kainalossa). Pienempi herää joka yö vessaan, käy siellä itse ja tulee yleensä jatkamaan uniaan meidän petiin. Tähän en yleensä itse edes herää. Kahden lapsen saldona yövalvomisia yhteensä ehkä kymmenenä yönä. Ja jokaisena niistä kymmenenä meiän parisuhde tuntuu yöaikaan hajoavan, mutta aamulla on onneksi ollut kuitenkin suhde kunnossa ;) Sanomattakin selvää, että olen niin onnellinen tästä tilanteesta!

    PS. Nää on muuten asioita, joista ei kehtaa leikkipuistoissa huudella. Että lapset nukkuu. Ja on aina nukkunut. En ymmärrä, miten meillä on ollu tällänen tuuri.

    • krista
      25.11.2015 at 17:51

      Voi – ja kuule OLE onnellinen, sulla on siihen täysi oikeus! <3 Näin huonojen unien kanssa pitkään taiteilleena voisin ainakin kuvitella, että hyvin toimiva nukkuminen olisi niii-iiiin iso plussa koko elämänlaatuun... oh!
      -
      Mun mielestä pitäis voida kyllä sanoa ääneen myös silloin, kun joku homma TOIMII. Ilman, että sitä muut pitäisivät kehuskeluna tai toisen kärsimyksen vähäksymisenä. Vaikka toisaalta kyllä sitä ehkä ymmärtääkin, että varsinkin sellainen tosi-tosi pahasti univelkainen saattaisi ajatella, että "no leiju nyt sit siinä, prkl" :D ...mutta toisaalta sehän vois antaa myös optimismia siihen, että kyllä meilläkin JOSKUS voi taas homma toimia. Tai että mahdollinen tuleva toinen lapsi saattaisikin olla "helpompi" nukkuja tai niin edelleen.

  • -Jenni-
    25.11.2015 at 17:44

    Meillä maanantaina 4 täyttänyt nukkuu päikkärit 13-15 ja yöllä omassa huoneessa 21-07. Välillä ei nukahda päikkäreille mutta selkeästi tarvitsee ne. Kuopus 1,5v on refluksikko ja nukkuu tosi vaihtelevasti. Päivällä 1,5-2,5h vaunuissa ja yöllä mun vieressä 20-07. Toissa yön heräili/oli tissi suussa tunnin välein koko yön ja viime yönä heräsi 3.30 & 5.00. Välillä tuntuu että kuolee tähän väsymykseen mutta ihmeesti joka päivän tässä selviää.

    • krista
      25.11.2015 at 17:53

      Vähän samaan tyyliin kuin meillä, ihan vaan tunnin heitoilla yöunessa! Ja samoin tuo viimeinen lause kuulostaa tutulta :D

  • Kaktuskakru
    25.11.2015 at 18:18

    Meillä, viikon päästä 2-vuotta täyttävä, on ollut aina hyvä nukkumaan yöunia, jos ei lasketa ensimmäistä kuukautta elämästä, jolloin kukaan meistä ei nukkunut vuorokaudessa pidempään kuin tunnin tai kaksi (aika, jota en mielelläni muistele/muista. 3 zombia pienessä kämpässä). Joskus 2 kk vanhana ne yöt vaan alettiin nukkumaan kokonaan. Ensimmäisillä kerroilla kyllä pelästyi, kun itse heräsi päivänvaloon ja tyyppi posotti vielä sikeitä. Nyt epänormaalilta tuntuu päikkäreiden poistuminen kuvioista, tuntuu että noin pienen pitäisi vielä nukkua, mutta minkäs teet jos lapsi ei nukahda. Näköjään sekin on ihan normaalia(täältä on paljon kivempi hakea vertaistukea, kuin avata googlea), joten pitää vaan antaa pirpanan valvoa, mikä kyllä tekee ilta nukutuksista ihanan helppoja. Saa nähdä miten käy, kun parin päivän päästä lähdetään reissuun ja reissun jälkeen lähtee yötutti pois ( kiitos muuten reissupostaus linkeistä, olinhan mä ne lentokone postaukset lukenut aijemmin, mutta ei tullut vaan mieleen nyt kun oli ajankohtaista).

    • krista
      26.11.2015 at 10:30

      Oi, ihanaa-ihanaa, että on tuollainen hyväuninen tyyppi! Oon usein muuten kuullut, että sellaiset täysiä unia aikaisin nukkuvat jättävät päikkärit aikaisin pois. Se on varmaan just sitä, että lapsetkin ovat erilaisia; että joku mielellään ottaa sit kertarykäisyllä sen tarvitsemansa unen. Ja myös unen määrä vaihtelee ihan hämmästyttävän paljon; esim. tuo meidän Silva taitaa nukkua aika paljon 3v8kk ikäisesksi – ja neljän tunnien päiväunien jälkeenkin uni tulee kuitenkin ihan hyvin sit taas illalla.
      .
      Ihanaa reissu teillekin! Aaargh ja ajatellaan niitä tuttiasioita myöhemmin :D Seela on ihan täysriippuvainen tutista, en uskalla edes ajatella, mitä sen poisottaminen sit joskus tarkoittaa… …kaikelle. Hui :D

  • MMM
    25.11.2015 at 18:22

    Olipa ihana lukea, että psykologiaa opiskelleen miehesi ja MLL:n edustajalla asenne on rento. Tuntuu, että vauvalehtiä lukiessa asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kärjistettynä lapsi on täydellinen olento, jonka vanhemmat pilaavat. Ärsyttää vauvalehtien mukamas tukea tarjoava asenne: ei haittaa jos JOSKUS tiuskit lapselle, ei kannata syyllistyä, jos joskus otat TUNNIN omaa aikaa ja ei ymmäretään, ymmärretään jos joku TOINEN (ei haastateltava itse, tietenkään) jaksa kokata luomupiirin antimista. Syyllistyn aika hurjasti siitä, että usein tulee tiuskittua uhmaikäiselle, en vain osaa pysyä rauhallisena, kun tyyppi tekee tahallaan ties mitä. Olisi mielestäni ns. karhunpalvelus lapselle jos jokaisen kukkaruukun heittelyn ja huonekaluihin piirtämisen jälkeen vain paijaisi, että voi pientä, ymmärrän, että on uhma. Ja ymmärränkin, mutta ympäristö ei välttämättä jaksaisi kauaa katsella lasta, jota on yliymmärretty. Päivittäinen perusasioista vääntäminen on rasittavinta, se, että ne samat kinat toistuvat. Ja mikään ei ole niin helpottavaa, kun joku toinekin myöntää, että kyllä, se oma rakas pieni tosiaan käy hermoille, ja tulee väsyneenä tiuskittua – ja tajuaa, että kyllä se tästä, en olekaan ns. huono äiti ja lapsellani ei ole sen kummempaa käytöshäiriötä kuin 2,5 vuoden ikä ;)

    • Emmaus
      25.11.2015 at 22:51

      Mulle tuli tästä ihan mun imetysongelmiin ”tukea” tarjonnut neuvolantäti, joka totesi minun ruokahaluttomuuteeni, että nyt syöt ihan mitä tekee mieli, jos tekee mieli porkkanaa, syö porkkanaa, jos tekee mieli ruisleipää, syö ruisleipää.

      • krista
        26.11.2015 at 10:35

        Haha, ja noin helppoa se sit ois? :D

    • krista
      26.11.2015 at 10:34

      Kiva kuulla, että löysit noista ajatuksista helpotusta! Koska siis parhaansa voi (ja kannattaaakin) tietysti aina yrittää, mutta täydellisyys sen sijaan… …no onhan se vähän pelottavaakin, jos joku olisi kaiken aikaa täydellinen :D Tuollainen 2,5-vuotias (tai meillä 3,5-vuotiaana se oli voimakkaammillaan, alkoi vasta yli 3-vuotiaana) kyllä osaa vetää JUST niistä naruista, joista ei pitäis :D Tuo ”2,5 vuoden ikä” on kyllä aika hyvä käytösdiagnoosi :)

  • MMM
    25.11.2015 at 18:25

    Äh, kommentoin äsken väärän postauksen alle, piti siis kiittää siitä MLL-postauksesta.

  • Elina*m
    25.11.2015 at 18:34

    Meillä nukutaan tällä hetkellä hyvin, 3,5v ilman päikkäreitä ja 1,5 nukkuu päivällä n.2h. Yöllä nukkuvat molemmat n.20-7 pääosin heräämättä tai ainakaan herättämättä meitä :).

    Nukutaan kaikki vielä samassa huoneessa toistaiseksi mutta lapset omissa sängyissään, vauvat ovat molemmat muuttaneet perhepedistä pinnikseen noin 1 vuotiaana. Nukuttamista ei harrasteta mutta mennään illalla mukamas kaikki nukkumaan ja sammutellaan valot jne. Tuhina alkaa kuulua noin vartissa jolloin miehen kanssa hipsitään nauttimaan omasta ajasta jes!

    Me ollaan vähän enemmän ohjailtu lasten nukkumista kuin te eli esikoiselta jätettiin päiväunet kokonaan ja kuopuksen toiset unet siinä vaiheessa kun illat alkoi venyä sinne 22-23 asti. Näin saatiin nukkumaanmeno aikaistettua sinne klo 20. Se oli meillä omalle jaksamiselle niin tärkeä juttu että saatiin rauhoitettua omaa aikaa lukea kirjaa tai katsella sarjoja muutama tunti.

    Samoin yöherättelyjä ollaan karsittua niin että ei tarjottu enää juotavaa jossain vaiheessa 1-vuotispäivän tietämillä ja yöitkuissa alettiin odotella hetki josko saisi itsekseen unenpäästä kiinni. Mutta pehmeästi ja edelleen välillä kumpikin tarvitsee paijauksen ja rauhoittelun että saa unenpäästä kiinni. Sairaudet sitten vielä erikseen.

    Olen koettanut optimoida omaa jaksamista kuitenkin lasten oikeaa kehitysvaihetta kuulostelen. Näin :)

    • krista
      26.11.2015 at 10:37

      Kuulostaa tosi hyvältä! Tuossa se varmaan meidänkin optimitila voisi olla sitten… …joskus. Plus että Silva saisi vielä päivisinkin pitää kiinni niistä päikkäreistään, jotta äiskä ehtii blogata :D

  • ElliiSa
    25.11.2015 at 19:39

    Totta totisesti nää lapset on aivan omanlaatuisiaan kukin, myös nukkumisen suhteen. Meijän esikoinen, 2v2kk nukkui viiden kuukauden ikäisestä lähtien läpi yön, sitä ennenkin herätys oli joskus viiden kuuden aikaan aamuyöllä—>tissi suuhun ja uni jatkuu. Siirtyi 7kk ikäisenä omaan huoneeseen ja yöt parani entisestään. Tällä tytöllä vaan on ollut aina ongelma nukahtamisen kanssa, ja siinä me tehtiin vanhempina virhe kun yritettiin opettaa tiettyyn aikaan nukkumaan että jäis sitä vanhempien keskinäistä aikaa. Pyh ja pah, ei kovin rentouttavaa kahdenkeskistä aikaa jos ensiksi taistellaan nukahtamisen kanssa jopa kolmatta tuntia ja sitte puolinukuksissa vietetään laatuaikaa. :D sitte tää meijän toinen muksu, ikää 1v2kk oliki ihan erilainen nukkuja. Heräili monta kertaa yössä ja saattoi valvoa pitkiä pätkiä. Esikoisen iltanukahtamiseen auttoi se, kun hieman ennen kahta ikävuotta jätettiin päikkärit pääsääntöisesti pois, niillekin meno alkoi olla taistelua.. Helpommalla pääsi ite kun jätti laittamatta päikkäreille ja viihdytti illalla viimeisen tunnin ennen nukkumaanmenoaikaa ettei tyttö nukahtanu kesken kaiken. Ja tämä auttoi, nykyään molemmat muksut menevät yöunille klo 20.00-20.30 ja nukkuvat 12h. Pienempi nukkuu lounaan jälkeen 1-3h päikkärit ulkona lisäksi. Toivottavasti pysyy vähintään tällaisena jatkossakin, kuukauden päästä laskettu aika, niin saa nähä mitä tää on kolmen muksun kanssa. Onneksi vastasyntynyt kuitenkin nukkuu suurimman osan päivästä. :)

    • krista
      26.11.2015 at 10:42

      Nämä erot huomaa kyllä tosi konkreettisesti just silloin, kun on perheessä kaksi erilaista nukkujaa! Sitä tosi hyvin (niin meilläkin) tajuaa, että eri lasten kanssa ei vaan voi soveltaa samaa kaavaa. Ollaanhan me aikuisetkin muuten niin erilaisia nukkujia :)

      UHH mä oon muuten monesti ajatellut tuon rankkuutta, että tosiaan on sellaisia kolmen tunnin nukutussessioita… Voi apua. Siinä on varmaan aikuinenkin jo sitten niin kireällä, että yritäpä siinä sitten luoda rauhallista nukahtamistunnelmaa. Meillä (kop kop puuta) tytöt on toistaiseksi ainakin olleet hyviä nukahtajia illalla – ehkä vähän senkin takia, että sänkyyn meillä mennään aika usein vasta sitten, kun väsyttää; he he joskus kyllä eniten vanhempia – mutta varmaan ihan ”nukkujapersoonaltaankin” näillä on ollut suht helppo nukahtaa silloin illalla. Se unessa PYSYMINEN sen sijaan ollut se ongelma tällä meidän nuoremmalla :)

      Oijoi, sit teillä on kolme! Hyvää loppuodotusta ja kaikki peukut ja varpaat pystyyn, että sieltä on tulossa hyvä nukkuja ja kaikin puolin tyytyväinen tyyppi <3

  • Kahvittelija
    25.11.2015 at 19:42

    Kuulostaa ihanalta nuo lasten yhteiset päiväunet iltapäivällä!

    Meillä elellään aika erilaisessa rytmissä: esikoinen ei enää nuku päikkäreitä, ne jäivät ihan muutama viikko sitten pois. Iltarutiinit aloitetaan meillä tosi aikaisin mutta niin on ollut oikeastaan aina, se toimii meillä parhaiten. Yleensä molemmat lapset nukahtavat vartin yli seitsemän ja esikoinen nukkuu yleensä heräämättä melkein kellon ympäri, tai jos herää niin sitten yleensä kymmenen maissa illalla vähän itkeskelemään tai muuten vain pyytämään, että jäädään hetkeksi viereen. Kuopus kitisee tutin perään pari kertaa myöhäisillasta ja herää yleensä aika vakiona puoli viideltä tuttia itkemään, muuten sekin nukkuu hyvin n. 11,5 tuntia yössä + puolentoista tunnin päikkärit.

    Me nukutaan kaikki samassa huoneessa mutta lapset omissa sängyissään.

    Hauska lueskella, millä lailla ja missä rytmeissä perheissä nukutaan! :)

    • krista
      26.11.2015 at 15:25

      Hei tosi hyvin kuulostaa menevän nuo teidän unet! Muutamia heräämisiä vaan – oh luksusta! Jos pääsisi sellaiseen 2-3 heräämisen yöhtahtiin edes, niin mä väitän, että musta tulisi uudelleensyntynyt ihminen!

      Samaa mieltä, näitä on tosi kiinnostava lukea!

      • Kahvittelija
        26.11.2015 at 19:29

        Joo, aika luksusta on nykyään meidän nukkuminen tai siis itse asiassa aika pitkään on lasten osalta yöt sujuneet. Harmi vaan, että mä itse oon tällainen uniongelmainen, muhun vaikuttaa kaikki mahdollinen (toissaperjantaina käytiin kavereitten kanssa leffassa ja vaikka tultiin hyvissä ajoin kotiin, en saanut nukuttua ennen kahta – näin käy yleensä aina, jos oon illalla jossain ulkona). Kaamos vaikuttaa, liian myöhään koneella oleminen vaikuttaa, lenkillä ei pysty käymään enää illalla jne, niin ärsyttävää!! Plus nukun korvatulpat korvissa AINA, ilman niitä joutuisin varmaan paniikkiin. (Mutta tässä on kyllä se hyvä puoli, että mä en oo se, joka herää niihin kuopuksen tuttikitinöihin :D).

        Mutta omista univaikeuksistani huolimatta kokonaistilanne on tällä hetkellä aika hyvä :) nykyään priorisoin hyvät yöunet aika monen muun jutun edelle ja oon oppinut elämään näitten nukahtamisongelmien kanssa. Sulla on vissiin kans vähän samanlaista?

        • krista
          26.11.2015 at 21:26

          Jep. Mä oon aina ollut huono nukkuja. Etenkin huolehtiminen (myös ihan turhista jutuista – ja heh etenkin niistä) valvottaa, tai ihan vaan jos alkaa ajatella jotain asiaa, vaikka ilman huoltakin, ja vaan ajattelee-ajattelee-ajattelee eikä nukahda. Mutta tää on ollut mulla aina; lapsesta asti… …että ei ihme, jos perheessä on joku muukin, joka on ”perinyt” huonounisuuden… :)

  • Rosanna - Naiseudesta
    25.11.2015 at 19:59

    Tulevassa Thaimaan-matkassa eniten jännittääkin juuri lasten unet. Meidän vauva kun herää klo 6 aamulla ja nukkuu päikkäreitä vain 2x30minuuttia päivän aikana. Esikoinen nukkuu välillä päikkärit, välillä ei, mutta ei kyllä ikinä vauvan kanssa samaan aikaan. Hän nukkuisi muuten paremmin yöllä, mutta herää tosi herkästi vauvan ääniin. Saakohan meistä kukaan siis koko reissussa yhtään unta? Täytynee tehdä niin että toinen vanhemmista ottaa välillä itsekseen päikkärit huoneessa kun toinen on lasten kanssa ulkona, ja sitten vaihdellaan vuoroja. Mutta jos ei mitään muuta niin ainakin saadaan ladattua akkuja lämmöllä ja valolla.

    • krista
      26.11.2015 at 15:34

      Meillähän oli siellä Espanjassa just sellaista huonon unen kautta. Tai heh ainahan sitä on ollut :D Mutta me siis tehtiin siellä Espanjan-reissussa niin, että mä valvoin Seelan kanssa yöllä, ja kun Seela & Joel sitten aamulla (just jotain kuudelta/seiskalta) heräsivät, mä aloin vasta ”yöunille”. Nukuin yleensä noin yhteentoista. Sit alkoi vasta perheen yhteinen päivä, ja kyllä siinäkin ajassa ehti lomailla. Ja se aurinko tosiaan tekee ihmeitä!

      Vaikka kyllä muakin vähän huolettaa nukkuminen nyt tulevalla reissulla. Mutta pitää vaan ajatella, että ei sitä voi ennalta tietää. Sehän voi mennä myös paljon paremmin kuin vois kuvitella! Ja ainakin on sitä aurinkoa ja perheen yhteistä aikaa!

  • Jules
    25.11.2015 at 20:11

    Tämä aihe on suosikkini! Viha-rakkaussuhde, tiedäthän.:D meillä 2v. 3kk kaksoset ja unet on edelleen ihan mitä sattuu. Vauva-aika oli horroria, mutta edelleen huonon yön jälkeen on valmis kiikkuun. Satun itse vielä olemaan tyyppi, joka tarvitsisi unta ehkä keskiverto aikuista enemmän.

    Lapset menevät illalla nukkumaan klo 19. Poika nukahtaa hienosti, mutta tyttö ei. Nukahtaminen saattaa kestää jopa 1,5tuntia. Kun tyttö nukahtaa, saattaa hän hyvässä lykyssä nukkua jopa aamulla 6.30 saakka. Jos hän yöllä sattuu heräämään, on tiedossa yleensä kunnon raivoihisi, joka saattaa kestää yli tunninkin. Poika itkeskelee öisin jopa tunnin välein. Onneksi usein alle 5kertaa. Hänen hereilläolonsa on kyllä lyhyitä.

    Aamu alkaa kuitenkin meillä aina viimeistään klo 7. Päikkärit nukkuvat sekä hoidossa että kotona klo 12 alkaen ja ne kestävät 1-2h. Välillä putkeen, välillä pikkupätkissä välillä huutaen. Hyviä vuorokausia unien suhteen on nykyään harvoin. Sellaisena lapset nukkuvat jopa yli 13h/vrk. Todellisuudessa viikossa on useampi yö, että perheen aikuisten unet jäävät yhteensä alle kuuteen tuntiin ja se hajottaa kyllä. Usko parempaan on tämän syksyn aikana taas horjunut. Mutta varovasti sanon vain, että ehkä tämä tästä.. Kymmenen vuoden päästä? :P

    • krista
      26.11.2015 at 15:40

      Viha-rakkaussuhde – todellakin tiedän! :D

      Mäkin oon muuten ollut ”pitkien yöunien ihminen” aikaisemmin,. 9-10 tuntia yössä tykkäsin nukkua ennen lapsia; no, kissa herätteli silloinkin, joten katkotonta yötä en ole tainnut elämässäni nukkua kuin muutaman kerran. Heräilen siis myös itsekseni, käyn vessassa jne.

      Au au au ajatus kaksosista ja uniongelmista… Tai just siitä, että kun toinen nukkuu, niin toinen herää. Tai ylipäänsä kahdella lapsella. Herätystähän on kai käytetty kidutuskeinonakin jossain – ymmärrän sen toimivuuden kyllä hyvin :D

      Kyllä tämä tästä! Varmasti!

  • HelKaMa
    25.11.2015 at 20:42

    Kehtaako kertoakkaan että meillä nukutaan yleisesti ottaen hyvin, silloin tällöin keskimmäinen (4 v) vaati peittoa laittamaan päälleen tai sillä on pissahätä, mutta ne on erikoistapauksia. Lapset siis 7, 4 ja 2. Esikko herätti aikanaan kolmevuotiaaksi kerran yössä laittamaan peittoa päälleen, sitten aloin oottamaan kakkosta ja sanoin sille että äiti ei kuule vauvamahan kanssa jaksa aina hyppiä tänne (hah olipa raskasta :D ) ja siihen se loppui. Kakkonen ollu hyvä nukkuja aina (paitsi nyt keksinyt sitä peiton laittamista vaatia sekin silloin tällöin..), kuopus heräili vauvana aika paljon, mahavaivanen kun oli, mutta alle vuosikkaana alkoi nukkua täydet yöt. Kaikki ovat nukkuneet aina omassa sängyssään ja viimeistään vuoden ikäisinä siirtyneet pois meidän aikuisten makkarista, koska minun uni häiriintyy niin paljon (heräsin kyljen kääntämiseenkin). Nykysellään pienimmät nukkuu n. 20-07 (7 v saa valvoa vähän pidempään, max ysiin kuitenkin, herää kuten pienemmätkin), pienin nukkuu päikyt 12-14, keskimmäinenkin joskus tunteroisen (kotihoidossa ovat muuten, syksyllä menevät pienemmät päikkäriin ja luulen että keskimmäinen siellä nukkuu sitten). Nukkumaan menevät helposti, viedään sänkyyn, sanotaan hyvät yöt ja äiti ja iskä lähtee telkun ääreen tms.

    Tarkottaakohan tuo päiväkodin tunnin päikkäriaika muuten sitä että siellä nukkarissa kaikki on sen tunnin ja sen jälkeen sieltä pääsee pois ne jotka ei nuku (ja ne jotka on nukahtanu jatkaa unia), niin ainakin meillä päin (terveisin päiväkodin täti ;) ).

    Tulipas romaani, ja luultavasti vielä unohdin jotain ”tärkeetä” :D

    • HelKaMa
      25.11.2015 at 20:45

      No sehän se unohtui mainita että heräämättä en siis nuku minäkään, vaan mies herättää kuorsauksellaan :D :D Pitäis vissiin sekin heivata eri huoneeseen nukkumaan (tai no ehkä joutuis leikkimökkiin heivaamaan, herään kyllä siihen kuorsaukseen vaikka se nukkuis eri päässä taloa :D )

    • krista
      26.11.2015 at 15:50

      Hyvältä kuulostaa – ja todellakin kehtaa kertoa, sehän antaa optimismia meille huonostinukkuvillekin!

      Joo, toi päikkäriaika menee just noin – paitsi että ilmeisesti siellä vain yksi silloin tällöin nukahtaa :) Silva on siis 4-5 vuotiaiden ryhmässä eli ikäistään isommissa, johtunee varmaan siitäkin, että muut eivät nuku.

      Miehen kuorsaamiseen: korvatulpat! Mä en enää ikinä nuku ilman niitä :D

  • Mie vaan
    25.11.2015 at 20:47

    Meillä 2v6kk nukkuu 19.30 – 7.30/8 ja koululainen 20/20.30 – 7/7.30. Päikkäreitä ei enää nukuta. Molemmat myös nukkuvat yön heräämättä. Nyt just huomaankin, että meillähän on unien suhteen ihan loistava tilanne! Esikoinen on ollut tosi levoton nukkuja, joten vuosien saatossa on kyllä valvottu enemmän kuin nukuttu, mutta onneksi ikä on tehnyt tehtävänsä.

    • krista
      26.11.2015 at 21:28

      No loistavalta tilanteelta tosiaan kuulostaa! Voi toivottavasti meilläkin joskus nukutaan ilman heräämisiä! …ja varmasti nukutaankin… JOSKUS :) Sanotaan niin, että toivottavasti se mitataan vuosissa eikä kymmenissä vuosissa :D

  • paulahelena
    25.11.2015 at 21:48

    Uskallankohan sanookaan et meillä ehkä vihdoin tai ainakin just tällä hetkellä nukutaan hyvin. Entinen tissihiiri ja tunnin välein itkemään heräävä mammanpoika saattaa nyt nukkua 21.30-7 putkeen omassa sängyssään ja usein joudun jopa herättämään tyypin päikkyyn. 2v3kk nukkuu päiväunia niin päikyssä kuin kotona about 2h eli unta tulee päivässä 11-12h.

    Ihan pikkuvauvana Jolle ei muuten nukkunu päivisin ollenkaan, sit oli kausi sylipäikkäreitä ja kantoliinaunia ja vaunu-unia liikkuvissa ja seisovissa vaunuissa kunnes sit päiväkodin myötä vakiintu sisäpäiväunet.

    Öitä on nukuttu pinnasängyssä 0-3kk, perhepedissä siitä 8kk asti ja sit enemmän tai vähemmän heräillen omassa huoneessa yksin tai aikusen kanssa ihan näihin päiviin asti.

    • krista
      26.11.2015 at 21:30

      Klassinen ”jos sen sanoo ääneen, se on vaarassa muuttua” :) Toivottavasti ei muutu, koska ihan älyttömän hyvältä kuulostaa. Voi oispa meidänkin Seeluskalla pian tuollainen! Ja just tuo, että tissihiirikin pystyy sit pitkiin hyviin uniin, kun vaan aika (ja varmaan lapsen ”kypsyystaso” tms:) on oikea <3 Toivottavasti pian Seelakin!

    1 2