Makuuhuonehommia

Kun lapset ovat koko päivän mummilassa, on aikuisilla ohjelmassa tietysti makuuhuonehommia.

Tuo yksi pienenpieni esine sängyn reunalla paljastaa, millaisia makuuhuonehommia tässä oikein tarkoitan.

(enkä tarkoita vessapaperirullaa)

Siellä se puoliso jo itsekseen puuhastelee siellä (tulevan) makuuhuoneen puolella.

Pitkäaikaisprojektimme nimeltään ”aikuisten makuuhuone” otti yllättävän ison stepin eteenpäin – ja yhden ainoan päivän aikana. Aika palkitsevaa! Kun jo tuossa aiemmin syksyn kiireiden keskellä ehti ajatella, että no se ei valmistu varmaan koskaan, ehkä me vaan unohdetaan koko juttu.

Mutta vain yksi tehokas lapsivapaa ja muutenkin sellainen ”hei nyt me tartutaan toimeen” -aktiivinen päivä kun elämästä löytyy, niin sittenpä näköjään tapahtuukin lähes ihmeitä!

Itsehän siis kuvittelin, että lapsivapaa päivä kuluu lähinnä rautakaupassa haahuillen. Niin se meillä tavallisesti menee. Rautakauppa, nepalilainen, ja ”hups, nyt onkin jo aika hakea lapset kotiin”.

Mutta ei edes menty sinne rautakauppaan! Joel sai nimittäin jotenkin maagisesti suunniteltua hyllyt niin, että yhtä ainuttakaan uutta palaa tai ruuvia ei tarvittu! Vau.

Eli vanhaan makuuhuoneeseen, aiemmalle sängyn paikalle matalaan osaan syntyy meille uusi hyllykkosysteemi, vaatehuoneesta häviävää tilaa korvaamaan. Sen uuden hyllyn joka ikinen osa saatiin hyödynnettyä vanhasta vaatehuoneesta puretusta hyllyköstä. Plus yhdestä vanhasta puutarhakeinusta Joel otti vähän lautaa päälle.

Tässä tyhjentynyt paikka, josta siirsimme siis aikuisten sängyn jo pois:

Ja tässä Joelin saman päivän aamuna paperille raapustama pläni tuon tilan hyödyntämiseksi hyllytarkoitukseen.

Aika… …hieroglyfistä.

Yllättävän paljon sinne saa sitten kuitenkin hyllytilaa mahtumaan!

Ja jo iltapäivällä tila näytti tältä, WOU!

Tämähän todellakin edistyy!

Matalan osan hyllykkösysteemi/vaatehuonetila erotetaan muusta huoneesta (eli tulevasta lasten nukkumishuoneesta) näillä näkymin ihan verholla. Myös uuteen tulevaan aikuisten makuuhuoneeseen tulee verho-ovella varusteltu hyllykköseinä.

Liukuovet ovat varmasti meillä aikavälin X ratkaisu, mutta meidän talon yläkertaan on tulossa jossain vaiheessa isompaakin remppaa. Niinpä tuon investoinnin kanssa kannattaa tietysti odottaa sitä, että lopulliset mitat ja piirustukset ovat valmiit – liukuovet ovat sen verran hintavaa iloa, että ihan kovin turhia hankintoja ei tee mieli tehdä.

Lisäksi lattiat ovat niin vinot, että ovet liukuisivat kuitenkin itsekseen ihan minne sattuu, ha.

Iltaan mennessä sain jo noin puolet tähän uuteen matalaan hyllytilaan tulevasta tavarasta lajiteltua ja siististi (no: niin siististi kuin mun epäjärjestelmällistyttämättömyydellisyydellänsäkään – tämän joskus opettelin suomen kielen pisimpänä sanana) hyllyille laitettua. Wohoo!

Tuleva makuuhuone puolestaan näyttää tällä hetkellä tältä – iiiiihan pian valmiilta hei:

Öööö tota yksi piano tuossa esimerkiksi ois… Ja rukki. Ja patja. Ja Joelin työpöytä koneineen. Mutta noin niin kuin… …kyllä siitä jo huoneen näkee sentään, rojuröykkiön alta! Eikös olekin nätti pieneksi makuuhuoneeksi…? Tästä tulee ihana!

Mutta seuraava tekeminen on nyt sitten lähinnä sitä, että nämä kaikki tavarat pitäis nostaa ensin toiseen huoneeseen, sitten pyyhkiä ja kuurata koko huone vuosikausien pölyistä.

Sen jälkeen huoneeseen siirtyy tuo aikuisten sänky, ja sitten laatikko kerrallaan (läpikäytyinä ja lajiteltuina) nuo vasemmalla näkyvän hyllyn tavarat. Ja joku siisti verho päälle. Hyllyn päätyyn suunnitellaan myös oven puhkaisua, jolloin syntyisi suora kulku aikuisten makkarista kylppäriin. Mutta sen aika on joskus toiste; tällainen optio kuitenkin itsellemme jätetään.

Sanoisin, että kahden tällaisen kokonaisen tsemppipäivän kokoinen urakka enää. Tai kolmen. Neljän? Viiden?

Ja mitä tulee sitten siihen tavoitteeseen, että koko huonejärjestysrempan tarkoitus on siirtää aikuisten sänky omaan rauhaan, vähän kauemmas lasten sängystä.

Niin siihen vaan sanon, että…

…fail.

Nyt ollaan sitten jo kiinni toisissamme.

No mutta lapset on riemuissaan: pääse pönkimään omasta sängystä aamu-unenpöpperöisenä suoraan aikuisten sänkyyn kainalopaikalle.

Ja on se aika ihanaa aikuisten mielestäkin.

20

You Might Also Like

  • Life with Satu
    7.11.2019 at 09:42

    Remontit on tuollaisia, etenkin lapsiperheessä kun tuntuu että mikään asia ei etene ja kun sitten etenee niin etenee kaikki kerralla. Miellä myös näin :)

    • krista
      7.11.2019 at 10:18

      Joo kyllä, just näin se menee! Pitää vaan olla keskeneräisyyden sietämisen taito kohdallaan, niin kyllä se sitten siitä… …joskus :)

  • Kukkamaaria
    7.11.2019 at 11:44

    Tuohon voisi laittaa liukuovia odottamaan jotkut kivat verhot. Ei tarvitse kuin pistää yksi tanko kiinni.
    Minä taidan olla meidän perheen Joel :D

    • krista
      7.11.2019 at 11:51

      Joo, just tällainen on meidän tämänhetkinen ajatus! Hyllyt tulee tuolta kolosta just ministi ulos (valmis koko ei ollut ihan sopiva vaan pari senttiä liian iso), mutta mietittiin, että kolon päälle voisi laittaa vaikka pienen hyllyn ja siihen kiinni verhokiskon. TAI nyt kun sanoit tuon verhotangon, niin sehän tulee tietysti ulos seinästä sen verran, että juuri taitaisi tuoda verhon oikeaan kohtaan. Ja olisi tosiaan vielä helpompi kuin hylly&kisko. Hei joo, kiitos vinkistä!

  • Karina
    7.11.2019 at 12:15

    Ai että ihanaa päästä varmaan edistämään remppahommia noin hyvin! Meillä on edessä tyttären huoneen maalaus, koska nyt vihdoin halusi ”lapsellisesta” keijutapetista eroon (tai on se jo pitkää halunnut mutta viime viikonloppuna väsyttiin odottamaan isiä hommiin ja revittiin se tapetti itse :D) ja seinät maalataan vaalean harmaaksi. Hän myös repi kaikki piirustuksensa ja kuvansa pois seiniltä ja nyt – tadaa – haluaa jonkun julistemaalauksen, esim…. Monet’n Lumpeenkukat :D :D :D Näin se elämä jatkaa kiertokulkuaan. Ainakin mun varhaisnuoruudessa suht kaikilla oli Monet’n lumpeenkukat seinällä julisteena, hih (mulla myös).

    • krista
      7.11.2019 at 12:54

      Joo todella! Mahtava tunne, kun edistyy! Ja hei viikonloppuna on varmaan ollut tähdet jotenkin remppa-asennossa, kun teilläkin on innostuttu tapetinrepimishommaan! :D

      Mut hei mulla ei ollut lumpeenkukkia koskaan :D Mutta heti saan kyllä mieleeni sen julisteen. Mutta mulla taisi olla lapsuuskotona kaikkea pörröisiä eläinjulisteita alkuun, ja sitten viidennellä luokalla, kun muutettiin, julisteet vaihtuivat kerralla bändijulisteisiin. Mulla jäi lumpeenkukkavaihe varmaan jotenkin väliin :D