Kun oma lapsi sairastaa. Uhh se tunne. Saman tien, kun lämpömittari kipuaa kohti neljääkymmentä, oma päänsisäinen kalenteri tekee toiminnon delete delete delete. Hush pois kaikki menot, täällä keskitytään nyt hoivaamiseen.
Syksyn pitkittynyt flussayskä (loppui muuten lopulta lääkärin määräämällä astmalääkkeellä, vaikka ei siis astmaa ollutkaan) tuntui lähinnä turhauttavalta. Mutta mikä siinä onkin, että jotkut hetket sitten puolestaan saavat kohta 3-vuotiaan äidinkin kirjoittamaan tuttujen äitien Facebook-ryhmään: ”onhan tää ihan normaalia”.
Yhtä äkkiä on ihan ok olla hereillä neljältä aamuyöllä naperoa hoivaamassa. Nukkuminen nyt muutenkin on ihan yliarvostettua.
Ja sitten, kun se pieni kuumepotilas siinä unitiikeri kädessä nukkuu… Mikä valtava rakkauden aalto. Jos muutenkin rakastaa ziljoonasti, niin entä näinä hetkinä….? Ylitse vyöryvä rakkaus on niin valtava, että se saa silittelemään kuumeilijan otsaa, vaikka oikeasti se eniten vain häiritsee nukkujan unta. Mun pieni. Mun pieni rakas. Mun oma pieni. Parane pian.
Voi rakkaus. Maailma seis. Täällä taas sairastetaan.
Sikotauti?
Riika V.
24.1.2015 at 17:47Tsemppiä sinne! Meilläkin hetki sitten Sofia oksensi, että vähän sama meiniki täällä. Pikaista paranemista ja toivotaan, ettei mene kaikkia läpi!
Kristaliina
25.1.2015 at 14:49Oi ei… Toivottavasti jo helpottanut, tsemppiä sinnekin!
paskamutsi (Ei varmistettu)
24.1.2015 at 18:04Oon nin kade tiikeriemoäideille, jotka tuntevat suurta rakkautta valvoessaan yöt kipeitä lapsiaan. Itse kiroan ääneti (ja joskus ääneen), kun en saa nukkua…. Esikoisen vauvavuosi oli yhtä tuskaa, kun hän allergisena heräili tunnin välein. Joskus mietin, olenko jotenkin epäkelpo narsistiäiti, kun aina **tuttaa, kun lapset valvoo tai sairastaa:(
Kristaliina
24.1.2015 at 18:21Ehkä se liittyy jotenkin siihen, kuinka poikkeava/yllättävä tuo sairaustila on. Kyllä mullakin perusvalvomiset/muutenvaaneinukutakaudet nyppii :) Mutta sitten, kun tulee normaalia voimakkaampi kipeystila (niin kuin tämä kuume; tirpalla ei koskaan ole ollut noin korkeaa kuumetta), niin sitten yhtä äkkiä ne tiikerivietit herää. Tai siis ainakin mulla :)
PiritaV (Ei varmistettu)
24.1.2015 at 20:53Et varmasti ole huono äiti. Uskon, että just niinkuin Krista sanoi, riippuu täysin siitä, miten usein lapsi sairastaa ja miten arjesta-poikkeavan-kipeä on. Myöskin ihmiset reagoi eri tavoin, eikä se tee toisesta huonompaa ja toisesta parempaa äitiä. Tsemppiä jaksamiseen!
Vierailija (Ei varmistettu)
25.1.2015 at 17:16Näinpä! Meillä on reilu 1,5-vuotias tyttö, joka ei ole ollut koskaan sairaana. Muutaman kerran nenä vähän valunu räkää. Luulen, että kun sille tulee ensimmäinen kuume, mä valvon koko yön vahtimassa, ettei kuume nouse liikaa ja lapsi kuole. :-D
Eija/Tässätalossa (Ei varmistettu)
24.1.2015 at 18:14Mää huomasin tuon saman, kun Poikanen oli viikon noroviruksen kourissa. Jännä, että jostain kummasta sitä lisäenergiaa tulee, vaikka on ihan silmät ristissä.
Kristaliina
25.1.2015 at 14:47No niinpä. Joku kummallinen adrenaliinipiikki varmaan. Hyvä niin!
bluuberry
24.1.2015 at 19:00Meillä ku tytär on ollut kipeänä, niin oon levittäny olohuoneen sohvan pediksi ja laittanut lasten elokuvia pyörimään ja hoivannu vaan pientä toipilasta, joka nukkuu aina pupu kiinni itsessään. Itse olen muutenkin todella herkkäuninen, niin vietän usein tytön sairastaessa vain yöt hereillä ja katson vain että lapsi saa happea ja toivon vain, että pieni toipuu nopeasti. Viime kuussa tytöllä nousi todella korkeaksi kuume, ja silloin tuntui, että tuo neiti ei edes huomannut olevansa kipeänä :D juoksi pitkin asuntoa ja halusi leikkiä kanssani linnan rakentamista ja tuhoamista.
Toipumisia sinne nyt todella paljon! :)
Kristaliina
25.1.2015 at 14:49Meillä kans ovat olleet Teletapit, Titi-nallet, Pipsa-possut ja Maisat ahkerassa pyörityksessä :) Sairasarjen pelastajat!
Vierailija (Ei varmistettu)
24.1.2015 at 21:04Meilläkin pieni sai pitkittyneeseen flunssaan astmalääkettä, auttoi hetkeksi. Kyseessä 5kk ikäinen silloin. Annoitteko lääkkeen sellaisella babyhalerilla?
Kristaliina
25.1.2015 at 14:46Tää oli ihan sellaista nestemäistä, jota otettiin lusikalla. Hetki, tsekkaan nimen – Ventoline näköjään. Kuulemma maistuikin hyvältä, meillä sitä kutsuttiin nimellä ”mehulääke”. Nestemäinen burana on ”hillolääke” :)
Vierailija (Ei varmistettu)
25.1.2015 at 22:43Meillä oli kyseessä sama lääke! Suihkautus haleriin ja siitä sitten hengittelyä.
eppunen
24.1.2015 at 21:16Voi Silvaa :( paranemisia! <3
Kristaliina
25.1.2015 at 14:47Kiitos! Taudin diagnoosikin taisi selvitä (kiitos googlen): enterorokko. Huoh…
Vierailija (Ei varmistettu)
25.1.2015 at 22:45Onko tämä se entinen ”suu ja sorkkatauti” jos oikein paha, voi kynsiä irtoilla? Vai menikö mulla nyt rokot sekaisin?!
Kristaliina
25.1.2015 at 23:33Just se…
sariaaa (Ei varmistettu)
26.1.2015 at 05:07Koitan rohkaista sanomalla etta enterorokko ei aina ole kovin kamala ollenkaan. Vuorokauden kuumeen ja max. kahden paivan kutinan lisaksi meidan kummallakaan lapsella ei ollut mitaan muita oireita, eivatka ne kuumepaivan jalkeen olleet ollenkaan vaivasia. Eniten harmitti se etta piiiitka tartunta-aika esti meilta kaikilta ihkauuden vauvaserkun sylittelyn.
Kristaliina
26.1.2015 at 10:30Kiitos! Tirpallakin kuume on jo laskenut, mutta näppyläpuoli tosiaan meni niin pahaksi, että sitä pitää hoitaa antibiooteilla… Toistaiseksi ei ole vielä muihin tarttunut, kop kop puuta!
Jenn-
24.1.2015 at 21:37Meidänkin pojalla on ollu nyt viis viikkoa astmalääkket käytössä. Ens viikolla pitäis lopettaa ja toivotaan, ettei yskä palaa. Meilläkin siis loppuvuosi sairasteltiin ja yskä kesti ainakin pari kuukautta ja lopulta oli pari viikkoa kuumetta.
Kristaliina
25.1.2015 at 14:44Meillä noin viikon käytön jälken yskä hävisi eikä tullut takaisin! Toivottavasti teilläkin käy yhtä hyvin! Tuollaista pitkäkestoista yskää tosiaan on lääkärin mukaan ollut tosi paljon liikkeellä…
Vierailija (Ei varmistettu)
24.1.2015 at 22:07Tsemppiä ja sympatiaa täältä!
Meilläkin sairastetaan niin, että päädyttiin yöksi lastenosastolle. Ja rakastetaan tuo potilas ihan puhki.
Maarit
Kristaliina
25.1.2015 at 14:43Voi ei, toivottavasti ei mitään kovin vakavaa! Hujasti tsemppiä ja sympatiaa sinnekin!
mammaM (Ei varmistettu)
25.1.2015 at 00:04Pikaisia paranemisia! Pakko kommentoida Tosta kuvaa.. Seela siellä niin isona tyttönä huitelee kahdella jalalla?! Voi apua! Meillä kuukauden vanhempi poika on vasta tehnyt pientä pepun nosto liikettä.. :D
Kristaliina
25.1.2015 at 14:42Hih iloisin mä olin siitä, kun hän oppi laskeutumaan tuosta seisoma-asennosta :) Eka viikko tultiin alas mallilla ”kops”, nyt onneksi jo pehmeämmin peppu edellä…
Joo, mutta kova kiire näyttää hänellä Silvan leikkien perään lähteä. Ehtisi sitä vähän hitaammallakin tahdilla, on meidän vanhempien mielipide :)
Liisa
25.1.2015 at 21:37Tiesitkö, että on olemassa lapsille tarkoitettu/sopiva suussa liukeneva parasetamol-tabletti? Työkaveri kertoi tämän ilosanoman ja meille ostetaan ehdottomasti seuraavaksi niitä! Ilo on ottanut kyllä toistaiseksi liuoksenkin ihan mielellään, mutta painon lisääntyessä annostus alkaa kasvaa aika suureksi. Ja helvetin pahallehan ne liuokset maistuu, on vain ajan kysymys koska lapsikin tajuaa sen. Nuo tabletit tulee varmasti olemaan hitti seuraavan flunssan iskiessä. Ja se isku on vain ajan kysymys nyt kun joululomalta on palattu taas päiväkotiympyröihin.
Kristaliina
25.1.2015 at 22:29Oi, täytyypä katsella apteekista!
Nyt meille sitten tulikin lääke poikineen: antibioottikuuri pamahti (vaikka ei enteroon sinänsä tepsikään; oli vaan niin pahasti tulehtunut) ja sit kutinaan sitä a-kirjaimella antavaa vesirokkolääkettä. Huoh.
Joo, lääkkeitä on näköjään parempi olla varastossa. Kipeänä ollaan jatkuvasti mekin, vaikka ei edes päiväkodissa kukaan ole. Tuntuu, että aina yksi terve viikko ehditään käydä harrastuksissa ja lastenmenoissa ja naps vaan seuraava pöpö lähtee mukaan sieltä. Äh. Saatikka, mitä se varmasti on sitten, kun on päiväkotihommien aika…
Vierailija (Ei varmistettu)
25.1.2015 at 22:58Pamol F kaiketi. Ihan suosiolla meillä ainakin sitä otetaan vaikka ei se banaanimakukaan mikä herkku kuulemma ole. Yli 10 kiloiselle vuosikkaallekin annoin sitä kun nestemäisten lääkkeiden annokset menee niin isoiksi ja supot ei vaan ole meidän juttu. Suun kautta annettu vaikuttaakin nopeammin.
stev (Ei varmistettu)
25.1.2015 at 23:15Siis häh, mitä mä nyt en tajua..mitä se haittaa vaikka se nestemäisen annos menee isoksi? Tänään just annoin molemmille lapsille ennen nukkumaanmenoa annokset, kipeinä kun ovat. Vaan onko kyse siis siitä, jos lapsi ei tykkää syödä sitä lääkettä?
Kikk (Ei varmistettu)
25.1.2015 at 23:34Meillä ainakin tuottaa ongelmia se, että ei mahdu yhteen lusikalliseen. Se ensimmäinen ku on helpompi ”huijata” ottamaan, mutta toiselle ei enää suu niin vain aukeakaan…
Vierailija (Ei varmistettu)
26.1.2015 at 10:20Meidän (16kg painoinen, eli annos on iso) tyttönen ottaa Panadolin innolla, suosikkilääkemaku, mutta onhan se tosi iso määrä lääkettä annettavaksi. Viime aikoina meillä on (korvatulehduskipuun, siihen kun on tulehduskipulääke omiaan ja panadol ei siis tulehduskipulääke oli) käytetty Pronaxenia (reseptilääke), siinä on hyvää että annos on pieni ja kaksi kertaa päivässä riittää (tai saa antaa).
Pikaista paranemista sairastupaan!
Vierailija (Ei varmistettu)
26.1.2015 at 23:18Se just, että sitä pitäis ruiskutolkulla lirutella vauvan posken sisäpuolelle. Maku ei sitä todellakaan miellytä, joten vastaan pistää koko massallaan, suunnilleen pitäis päällä istua ja yrittää mobilisoida vielä pääkin ettei käänny. En siis moiseen taisteluun lähde vaan annan tablettina vaikka jugurtin seassa. Iso määrä ei tokikaan ole ongelma jos lapsi tykkää lääkkeen mausta.
Vierailija (Ei varmistettu)
26.1.2015 at 09:55Pamol F meilläkin käytössä 2 veen sairastaessa. Sen tabletinhan voi liuottaa myös nesteeseen. Meillä se liuotetaan aina snapsilasilliseen kaakaota ja hyvin maistuu.
Vierailija (Ei varmistettu)
26.1.2015 at 21:48Heh meijän 4v. oli ihan innoissaan kun sai ottaa vihdoinkin lääkettä kun on kipeänä..oikein kilpailevat 2v siskon kanssa kumpi saa ensin. Apua mitähän narkkareita meillä kasvaa..ei oo kyllä meijän koululainenkaan koskaan laittanut vastaan..oiskohan noi tabletit pahemman makuisia :D
Vierailija (Ei varmistettu)
26.1.2015 at 23:22Meilläkin tytöille aikanaan ihan upposi silloin harvoin kun on tarvittu mutta kolmas on toista maata. Ei tosiaan puhettakaan että mitenkään nätisti tai huijaamalla onnistuisi joten fyysinen pakko on ainoa keino. Se taas tekee itselleni niin pahaa etten sellaiseen pysty joten siirryttiin tabletteihin vaikka lapsi on alle vuoden.