Laajentuma sanavarastossa

Tirppanan sanavaraston laajuus jaksaa hämmästyttää minua joka päivä: nyt meillä jo ihan oikeasti oma-aloitteisesti jutellaan eikä pelkästään toisteta sanoja perässä. Sanat toki ovat vielä puolikkaita, sanan ensimmäisiä tavuja sekä muutenkin mallia ”sinne päin” – mutta silti! Tarkoitus menee jo kuitekin perille, ja sanojen määrä… no: olen siis hämmästynyt.

Perus-substantiivien lisäksi sanavarastossa on jo liuta adjektiiveja, kuten ”mää” (märkä) ”kuuu” (kuuma) sekä verbejä, mm. ”kiippa” (kiipeää), ”tuu” (tuulee) tai ”kuu” (kuuluu; esimerkiksi jos ulkoa kuuluu meteliä). Niin joo; eli asiayhteydestä riippuen kuulijan on tulkittava, onko se ”kuu” nyt sitten kuuma vai kuuluu vai jotain ihan muuta. Tai vaikka oikea kuu.

Sitä muuten tirppa ei olekaan vielä sanonut.

*******

Neuvolalääkäri kysyi puolitoistavuotistarkastuksessa, että tuleeko mitään sanoja vielä ihan täydellisenä. Öööh…
”Tuleeko vaikka äiti?”
No jaa: se on useimmiten joko ”äi-TÄ” tai jopa ”äit-TI”, mutta ei kyllä vielä täydellinen. ”Mennään!” on hyvin lähellä oikeaa, samoin ”minä” – vaikka joskus ne kyllä sekoittuvat. Ai ja kerran tuli välipalalla täydellinen ”avocado”, mutta se oli kyllä ihan puhdas vahinko.

Myöhemmin muistin, että totta kai: yksi sana tulee tietysti täysin oikein, ja vieläpä oikeilla suomalaisilla äänenpainoilla: ”KAKKA!”.

Hyvä kulta!

*******

Neuvolalääkäri kysyi myös, osaako tirppa laittaa jo sanoja peräkkäin. Noooh. Yksi aamu tuli ”pinni, tukka”, kun hiukset menivät silmille eikä pinniä oltu vielä laitettu. Mutta ei varsinaisesti kai lauseita vielä…

Jätin siis kertomatta nämä kolme tapausta:

1.
Tirppana on usein aamuisin varsinainen unikeko: jos meillä on jotain aamupäivämenoa, joudun monesti pidemmän aikaa herättelemään, jotta saan tirpan (hyväntuulisena) ylös jo kahdeksan jälkeen.

Eräänä aamuna yritin taas jutella ”huomenta kulta”:a varovaisen lempeästi.
”Aaa aaaa”, ”aaaa aaaaa” (tulkitse: minä nukun), tirppa totesi, käänsi kylkeä ja veti unitiikeriä silmilleen.
No minähän tietysti jatkoin: ”Herää jo kulta! Tänään mennään tanssimaan, kivaa!”

ANNOLLA!”, Silva vastasi painokkaasti.

 

2.
Tämäkin tapahtui aamulla, sängyssä. Tällä kertaa äiti ei julmasti herättänyt, vaan tirppana heräsi itse onnellisen unisena.
”Mennäänkö jo pottahommiin?”, minä kysyin.
”EINOUSTA!”, Silva totesi suloisesti käpertyen kainalooni.

 

3.
Niin joo, aamuhan se oli tämä kolmaskin tapaus – vähän erilainen kylläkin. Oltiin lauantaina lähdössä kiireellä sinne SnadiStadiin ja – yllätys yllätys – minä en löytänyt puhelintani mistään. Olin varma, että olin laittanut sen eteiseen vaunukopan päälle. Mutta ei se siinä enää ollut. Ja totta kai puhelin oli äänettömällä. Graaaaah.

Saatoin siinä sitten (kröhöm) vähän ilmaista turhautumisen tunnettani. Kohta tirppa juoksee perässäni iloisesti huoneesta toiseen ja hihkuu innoissaan:

”VOIVI**U, VOIVI**U!”

 

Hmm. Ehkä nyt olisi sitten se paljon puhuttu viime hetki lopettaa kiroileminen.

 

PS. Tällä kertaa se puhelin muuten ei ollut mun jäljillä! Silva oli laittanut sen nukenvaunuihin ja työntänyt kirjastoon. Onneksi puhelimessa oli kuitenkin värinähälyytys päällä, joten tarkasti kuuntelemalla löysimme sen pörinän perusteella.

 
Like

You Might Also Like

  • Meeb ._. (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 13:13

    Sitä se teettää kun on pieniä lapsia, pitää olla varovainen jos lipsahtaa kirosana. ”Kuulikohan se?” ja sitten yllättäen lapsi alkaa kiljua keskellä kauppaa ”VOIHAN V***U!” :D

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 13:16

      Mä kans niii-iiin pelkäsin, että Silva esittelee uusia taitojaan sitten siellä SnadiStadissa :D Mutta onneksi vielä tässä vaiheessa moni sana näyttää myös aika nopeasti unohtuvan, jos (KUN!!!) sitä ei enää toista.

      Apua. Miten tuon kiroilemisen pystyy vaan naps lopettamaan, kun se tulee jostain syvältä selkäytimestä. Aaaaargh. Ja onhan se ihan älyttömän ruma tapa muutenkin. Joelin täytyy laittaa mulle varmaan joku kiroilusakko :)

      • M-M
        14.10.2013 at 13:27

        Mulla on sellanen possu, jossa lukee kiroilusakko :) Joo, olen aika ahkeraan täytellyt sitä. Vaikka yleensä yritän varoa sanoja, eikä onneksi vielä ole Millan suusta kuulunut mitään.

      • Riikka A (Ei varmistettu)
        14.10.2013 at 14:53

        Sanos muuta. Ei sitä kiroilua saa tuosta vaan lopetettua, vaikka kuinka yrittäs. Kokemusta on…
        Mä lupasin myös aikoinaan Oskarin alkaessa toistamaan sanoja, että pistän jokaisesta sanomastani kirosanasta Oskarin tilille euron (pidin tukkimiehen päiväkirjaa -> siirtäisin sitten kerralla isomman summan pikkumiehen tilille). Noh, 30€ tuli aika äkkiä täyteen, joten päätin lopettaa… Siis sen euron pistämisen ;) Kiroilun lopettaminen ei onnistunu. Kuhan sitä saa ees vähennettyä, niin hyvä seki. Tsemppiä sulle!

  • S-S
    14.10.2013 at 13:23

    <3 <3 <3

    Niilolla tulee myös päivä päivältä enemmän sanoja, KAIKKI toistetaan perässä. Söpöimmät on ”ou nouuu” (kun jotain menee pieleen), ”ei näyyy” (kun kurkataan ikkunasta naapurin koiria tai onko isi jo tullut). Kun kaveri katsoo ruokailleensa tarpeeksi, kuuluu ”en ennää”. Sama kajautetaan kun Mr. DJ haluaa että musiikkia vaihdetaan. Tai keinuminen ei enää kiinnosta. Tai sylissä ei jakseta olla.

    Ja sitten kun jokin on hukassa, sitä etsitään ”missä, misssssä…”

    Mutta siis… eihän mitään symppiksempää VOI olla kuin tirppanen, joka ei halua nousta vaan haluaa vielä kainaloon..! Meidän tyyppi on tikkana pystyssä heti herättyä, eikä se käy lainkaan laatuun että vielä tultais isin ja äidin kainaloon mönkimään. Kas maailma odottaa! :D

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 13:28

      Tsihihi meillä tulee ”o-ou!”

      Just eilen Silvalla oli mun kännykkä ja se kekkuloi jotain yläkerran portaiden edessä portilla. No, kännykkä sitten tietysti tipahti ja pomppi pari porrasta alaspäin:

      ”O-OU!”, tirppa ensin huudahti ja meni portin kaltereiden luo.
      ”KUK-KUU!”, se sitten kurkisti kaltereiden välistä puhelimen perään.

      :D

  • Miimus (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 13:29

    Meillä oli tytöllä myös tuollainen monta merkitystä omaava sana ollessaan pienempi. ”Paa” saattoi tarkoittaa lamppua, palloa tai barbababaa. :) Nykyään 2v10kk juttelee jo ihan samalla tasolla kuin paljon vanhemmat lapset, monet ovat hänen puhettaan jopa ihmetelleet, kun on jo niin valtavan hyvää (tämä voisi olla kai puolueellinen kommentti, mutta se neidin puhe on kyllä oikeasti todella loistavaa).

    Nuo ärräpäiden latelut on nykyään jo ”oikeassa” asiayhteydessä ja yleensä uhmakiukuttelun tuotosta, ennen niiden ollessa vain hauskoja sanoja, joista aikuiset yleensä nauroivat ja vähän toruivat. :D Kyllähän se kuitenkin omalla tavallaan hauskalta kuulostaa, kun alle 2v hihkaisee nauravaisena yhtäkkiä ”Voi h*lvetti!”… :D

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 13:35

      Hih no toihan siinä just on, että kun ne naperoiden ärräpäät kuulostaa niin pohjattoman huvittavilta – miten niille voi olla nauramatta?! Täytyy varmaan harjoitella puheen siistimisen lisäksi myös pokan pitämistä :)

      Hitsi olikohan se Puutalon Facebookissa aiemmin vai missä…? Korjatkaa, jos kerron tässä nyt eteenpäin jonkun kertoman jutun väärin! Mutta alkuperäinen kertoja oli siis ollut (muistaakseni) päiväkotiharjoittelussa ja siellä välipalapöydässä joku 3-vuotias napero oli todennut banaanista:
      VOI VI**U MITÄ P*SKAA!”

      :D :D :D

  • Neene
    14.10.2013 at 13:55

    Olimme kaupassa. Nostin koriin kananmunakennon. Loppu ajan lapsonen huutelikin kovaa ja korkealta ”ANNA MUNAA!”. Näin meillä.

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 14:07

      Tsihihihihi! Mun kampaaja kertoi, että sen (hmm vai olikohan sen kaverin) lapsi oli saanut kaupassa pääsiäisen alla aivan hirveän hepulin, kun äiti/isi ei ollut antanut pitää pääsiäismunaa kädessä, ettei se suklaa ala sulaa:
      ”MÄ HALUUN PITÄÄ MUNAA KÄDESSÄ! MÄ HALUUN PITÄÄ MUNAA KÄDESSÄ!!!”

  • Ammie
    14.10.2013 at 13:57

    Tämä tapahtui jo monta vuotta sitten. Pieni naapurintyttö, onnellisena saamastaan lahjasta, kiitti antajaa reippaasti hymyillen: ”Kiitos ihan helvetisti!” :D

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 14:08

      :D :D: D Nää on niii-iiin parhaita vitsejä ikinä! :D

  • CougarWoman
    14.10.2013 at 13:58

    Minä äitini kertoman mukaan täräytin täydellisen sorahtavilla ärrillä vajaa 2-vuotiaana: ”Äiti pierru perrkele.” 

    Tämä tapahtui suht täydessä bussissa…

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 14:08

      Vau, ja hienosti noin monta R-kirjainta samassa lauseessa – äiti oli varmaan ylpeä :D :D :D

  • MirvaK
    14.10.2013 at 14:13

    Meillä ei onneksi kumpikaan aikuisista kiroile, ei olla koskaan tuota harrastettu. Siis tottakai joskus tulee jotain sanottua, mutta harvoin. Pääsääntöisesti jos kiroiluttaa, niin manaan päänsisällä. Miehen olen kuullut sanovan kirosanan ehkä alle 5 kertaa meidän lähes 14 vuoden taipaleen aikana.

    Meillä 1v1kk hyvin selkeästi ilmaisee tahtomiset: ANNA!!!! Ja perään TÄTÄ! Onneksi tulee lisäksi vielä hei-hei, tää’ä (=täällä), tsih (=kiitos) ja kha-kha (=kakka). JA uutena on Kha yhteen kertaan ja samalla osoitetaan tietokonetta. Tämä tarkoittaa sitä, että neiti haluaa katsoa Youtubesta Robinin Boom Kah:n. Eilen neiti oppi ekaa kertaa sanomaan mitä jokin eläin sanoo. Nyt tiedetään mitä kissa ja leijona sanoo. Lammas unohtui jo. :D

  • Emilia M
    14.10.2013 at 14:29

    Mä taas olin pienenä ruokakaupassa, äidin pudotettua jonkin esineen lattialle, sanonut painokkaasti ”Voi h*elvetti!”. Äiti sitten ihmettelemään, johon minä: ”niin sääkin aina sanot, jos jotain tippuu”.

  • Nannannaa
    14.10.2013 at 15:06

    Voi ei, noi kirosanat on kyllä pahoja. :D Aika monta kertaa on meilläkin jo raikunut, vaikka selvästi itsekin osaan kieltäni jo paremmin varoa. Kaikista pahin paikka, jossa en osaa pitää suutani soukemmalla, on auto; jotenkin sitä vaan avautuu muiden ajotaidoista (ja itsehän sitä on täydellinen kuski, köh) ihan huomaamattaan, kun toinen istuu hissuksiin takapenkillä. Tässä päivänä eräänä joku törttö ajoi kolmion takaa eteen ja minä tyttö huusin spontaanisti ”VOIV***NMULKKU!” Heti perään kuului takapenkiltä iloinen ”MUUKKU!” ja hekotus päälle. Fiksuna totesin vaan, että on juu aikamoinen murkku tuokin. :DD

  • murina
    14.10.2013 at 15:10

    En muista kuinka paljon meidän naperolla oli ikää, mutta k:n vielä puuttuessa harmistuneena sanottu VOI ITKU!!! Kuulosti kyllä hyvin paljon siltä toiselta manaukselta…. (voi ittu), että ei riitä, että lopettaa kiroilun, pitää myös tarkaan harkita mitä muuta voi sanoa, ettei se kuulostaisi naperon suusta kiroilulta, kun kirjaimia puuttuu :D 

    • Nannannaa
      14.10.2013 at 15:15

      Heh, meilläkin kuuluu tuota samaa voi ittua. :D Oon yrittänyt kans ite välttää kyseistä sanontaa.

  • Leluteekin Emilia (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 15:35

    Meillä on kaikki lapset aika pitkään puhuneet tavuilla, siinä on sitten tosiaan arvailemista, että mitäköhän se juuri tässä yhteydessä tarkoittaa. Taaperot sen sijaan kiroilee vain ranskaksi – mikä oli täällä Helsingissä ihan ok siihen saakka kun ne aloitti ranskalaisen koulun. :D

  • Cpop
    14.10.2013 at 15:39

    Aahahaa:D Ihania. Minusta on niin ihanaa kun lapsi alkaa puhelemaan! Tämä meidän 1v7kk tirppis nyt mölisee jatkuvasti ja yrittää muodostaa lauseita, useimmiten niin ettei niistä saa mitään selvää, mutta välillä ne on ihan selkeitä. Esim. yksi viikonloppu lapsi kysyi ihmeissää ”issä vaa-i on?” (missä vaari on) ja toisti sen uudestaan kun yllättyneenä  kysyin että ”MITÄH!?” :D Olen niiiiiiiin iloinen ettei tuo puheen kehitys tunnu olevan mitenkään erityisen hidasta, vaikka kolmea kieltä puhutaankin kotona ja se yleensä hidastaa kielen kehitystä.

    Puhelinkeskustelut on muuten ihan parasta kuunneltavaa:D Meidän neiti puhuu millon mihinkin puhelimeen tai ”puhelimeen” ja oikein tomerasti&elehtien juttua tulee:D Yksi päivä vähän nauratti lapsen keskustelukaveri, kun puhelu loppui sanoihin ”Moi moi tissi!”.

  • Helli (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 16:16

    Edesmennyt siskoni sai pahennusta aikaan kun oli juuri oppinut sanomaan sanoja. Hänellä oli siis eri isä kuin minulla ja tämän isän suku oli uskovaisia. He olivat sitten koko perhe (10 lasta, äiti ja isä ja kolme lastenlasta ja siskoni) olleet syömässä ja ruuan siunaamisen jälkeen siskoni oli todennut ruokaa maistettuaan kovaan ääneen ”KUUMAA S**TANA”. Sille letkautukselle ei ollu kukaan nauranu :D

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 16:42

    Suosittelen uudiskirosanoja.
    Hyvin toimii PAHASANAPAHASANA (esim. kun varvas murtuu kynnykseen).
    Sitten on HYTTYNEN: Vitsi nukuin huonosti, oon aivan HYTTYSEN väsynyt.

    2-vuotias tietää jo, että ”ei saa kijoi-a”. Komentaa itseään ja nukkeaan.
    Jos on oikein suuttunut äitiinsä, saattaa kuiskata ihan hiljaa kostoksi kun luulee että kukaan ei kuule:
    ”h a a t t a n a!”
    Ei sille mitään voi, vanhempiensa tytär.

    • Kristaliina
      15.10.2013 at 20:04

      Haattana! :D

  • Raleigh (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 17:14

    Kiitos näistä, nauroin vedet silmissä. Sai syys-blues vähäksi aikaa kyytiä. Meillä ei puhuta. Ei edes osoitella. Ainoa mitä sanoo on EI ja ÄMMIÄ, joka tarkoittaa kai äitiä. 1v 7kk ja neuvolassa puheltiin jo puheterapeutista… No ei ainakaan niitä kirosanoja ole kuulunut, vaikka itse päräyttelen harva se päivä.

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 23:28

      Hei meillä on monta tuttua, joiden naperot ei ole vielä 2-vuotiainakaan puhuneet. Kyllä se sieltä tulee vielä – nää on niin yksilöllisiä! Hyvillä ystävillä esimerkiksi napero ei puhunut pitkään aikaan mitään, mutta sitten yhden joulun aikaan – bling! – yhtä äkkiä se selitti pitkät pätkät aivan huikean laajalla sanavarastolla. Nykyisin on verbaalisesti(kin) aivan huippunapero, hauska ja näppärä ja fiksu kuin mikä :)

  • Eelmou (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 19:53

    Oho, kylläpä teillä jo pulistaan! :) Meillä tulee 1v 5kk ikäisellä vasta ihan muutamia sanoja. Äiti, isi, kakka, kukkuu, kuka, o-ou, ohoh, kaa (kello) ja…. Onkohan muita, en muista! Kaipa tuo kohta rupee puhumaan enemmän :)

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 23:24

      Meilläkin tämä sanapaljous on jotenkin plompsahtanut viimeisen parin kuukauden aikana – nyt niitä tuntuu tulevan päivittäin lisää. Varmaan odotettavissa pian teilläkin, jos noinkin monta sanaa tulee jo nyt :)

  • TerhiF (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 20:31

    Meidän tyttö (1v) ei vielä puhu mutta ymmärtää kyllä. Kovasti pitäis itekin alkaa jo siivota tätä sanavarastoa…

    Luin varmaan noin kuukaus takaperin netistä jotain artikkelia ”tarhantädit kertoo”: pieni poika oli ruoan jälkeen taputellut vatsaansa ja todennut ”vielä kun saisi p*llua”.

    • Kristaliina
      14.10.2013 at 23:25

      :D :D :D :D

      Toi oli jo aika paha! :D

    • lelkola
      16.10.2013 at 21:49

      En kestä, tää oli kyllä paras :D

  • Raissi
    14.10.2013 at 20:47

    Minun poika huusi aina kaupassa limuhyllyn kohdalla VITTUVETTÄ, VITTUVETTÄÄÄÄ!!! Halusi vissyvettä, se kun jostain syystä rakasti vissyvettä.

  • Piipo79
    14.10.2013 at 20:51

    Heh, hauskaa! Meillä samanlaista juttelua. Puolikkaita ja kokonaisia sanoja ja osa niin pontevasti että. Tänä aamuna sattui hauska kun neiti näki telkkarista että joku ajoi pyörää. Alkoi hokemaan ”pyö” ja sen jälkeen päätänsä ja ”pypä” (kypärä). Voi sitä onnea kun tajusin hakea pyöräilykypärän!

  • EevaE (Ei varmistettu)
    14.10.2013 at 23:15

    Älä huoli, peli ei ole välttämättä vielä menetetty kiroilun suhteen! A oli juurikin Silvan ikäinen kun hän sanoi ensimmäisen kerran ***tu , mutta se unohtui täysin hyvin pian sen jälkeen. Minun taktiikka oli vaan olla täysin noteeraamatta koko sanaa tai jos sattui sopimaan asiayhteyteen, totesin vain että ”Äiti sanoi että tippu”. Nykyään saa kyllä olla monista muista letkautuksista korvat punaisena kun tyyppi leikkiessään toistaa kaiken mitä on joskus sanonut, myös päiväkodissa :)

  • 1 2