Kesälomailijan matka-apteekki ja muita terveysvinkkejä

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Lomakausi lähestyy, jesh! Siihen liittyen Terveystalo haastoi minut pohtimaan meidän perheen kesäapteekkia sekä pienten kesäisten haavereiden hoitoa ja ennaltaehkäisyä – hyvä aihe, täältäpä pesee! Tässä postauksessa siis kolme (vähintäänkin) omaa terveysvinkkiäni kesään.


Ajattelin, että samalla voitaisiin myös yhteisesti kerätä tähän hyväksi koettuja juttuja lapsiperheen kesäterveyteen – jakakaa siis ihmeessä suosituksianne ja kokemuksianne tähän jutun jatkoksi! Ehkä tästä voisi muodostua vähän niin kuin kesälomailijan terveys- ja lääkevinkkipankki…?

Vuohenputkia nyppimässä voimaleggareissa.

Yksi minua mietityttäneistä kesämökkilääkekaappijutuista on ollut se, että voiko edelliseltä vuodelta peräisin olevia lääkkeitä vielä käyttää. Usein mökkilääkkeet ovat toki vanhentuneitakin, silloin homma on tietysti sillä selvä. Mutta mitä jos päiväystä vielä riittää, mutta lääke on ollut talven läpi kylmällä mökillä? Oma näppituntumani on ollut, että ei kannata käyttää enää – siksipä olemme kuljettaneet omia lääkkeitä aina mökillä mukanamme.

Tälle omalle päättelylleni löysin vahvistuksen Terveystalon sivuilta täältä: siellä yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen toteaa, että lääkkeitä ei tosiaan kannata säilyttää kesämökillä talven yli. Ne eivät kestä lämpötilanvaihteluita ja kosteutta.

Vinkki numero 1: Kesämökille joka vuosi uudet lääkkeet, ei talven yli mökillä säilytettyjä lääkkeitä.

Mitä sitten lomailijan lääkekaappiin kuuluu? Meidän oma perusmatkalääkkeistyksemme kuuluu jokseenkin näin:

  • särkylääkettä (parasetamoli ja ibuprofeeni) aikuisille ja lapsille; lasten särkylääkesuosikkimme on imeskeltävä PamolF, ja isompi kelpuuttaa myös nestemäisen Buranan
  • kosteusvoide ja aurinkosuojavoide
  • Bepanthen tai vastaava (hyvä esim. palovammoihin)
  • hydrokortisoni
  • laastari, desinfiointiaine
  • punkkipihdit mökillä (ja kotona)

Mitä sitten tyypillisesti unohdamme, jos meidän listaamme vertaa lääkärin tekemään suosituslistaan? Noiden edellämainittujen lisäksi lääkärin listalta löytyvät myös nämä – ja perässä omat kommenttini:

  • sidetarpeet; totta!
  • allergialääkkeet; äh unohtui meidän listalta; niitä tarvitaan meilläkin.
  • kyypakkaus; joo tää meillä on joskus mukana ulkomailla – koskaan ei olla tarvittu, mutta välillä kannetaan mukana
  • ripulilääke, ummetuslääke, närästyslääke; noita varsinaisia ripuli- ja ummetuslääkkeitä meillä ei käytetä kuin ihan hätä(kirjaimellisesti)tilanteessa, jos on ollut vaikka pakko selvitä bussimatkasta Intiassa. Toisaalta närästyslääkettä mä silloin tällöin tarvitsen (eikä sitä silloin tietty koskaan ole mukana) niistä Rennie on mulle se tutuin.
  • matkapahoinvointilääkkeet; näitä ei ole meillä tarvittu.
  • maitohappobakteerit; auts, meillä aina unohtuu näiden syöminen. Pitäisi ostaa taas uusi purkki, viimeksi syöty Espanjassa.
  • lääkehiili myrkytysten varalta; onko teillä muilla tätä? Meillä ei ole koskaan ollut, mutta ehkä pitäisi…?
  • kuumemittari; ai niin. Meillä yllättävän harvoin tätä nykyisin käytetään, kun tuntuu ettei lasten kainalosta mittaamisella saa luotettavaa tulosta. Mutta on se tietysti hyvä olla silti mukana.
  • lemmikeille punkkipanta/valeluliuos; varmasti olennainen lemmikkiperheissä.

Onko teillä jotain muuta vielä – tai onko joku näistä mielestänne turha?

Itselleni tuli tuosta ripuli-ummetus-närästyksestä mieleen vielä yksi huippuhyvä tuote lapsille: Floridral Baby, suosittelen! Eli se on hyvä nesteytykseen ripulitilanteessa, ja se sisältää myös maitohappobakteereja. Aikuiselle on vastaava ilman Baby-loppuliitettä, ja vastaavia paikallisia tuotteita me ollaan löydetty myös esimerkiksi Thaimaan ja Espanjan apteekeista.

Toinen tuohon vatsateemaan liittyvä vinkki mulla on Samarin. Mulla se auttaa sellaiseen yleishuonoon vatsaoloon, joka joskus iskee ruokailun jälkeen – etenkin kuumalla ilmalla tai ähkymättöjen (pitsa tekee mulle usein sen) jälkeen. Toimii tosi hyvin!

Ja sitten se ”Suomen vaarallisin eläin”. Onkohan se muuten oikeasti vaarallisin? Inhottava riesa se ainakin on. Meidän mökillä niitä on valtavasti, ja jo muutaman vuoden ajan niitä on löytynyt tuosta meidän kotipihaltakin.

En siis puhu hirvistä tai karhuista, vaan punkeista.

Nurmikko kannattaa pitää lyhyenä; pitkästä heinikosta punkit tarttuvat helposti mukaan.

Vinkki numero 2: kannattaa tehdä joka ilta aikuisille ja lapsille punkkitarkastus.

Me kutsutaan sitä ”romanttiseksi punkkitarkastukseksi”. Heh etenkin mökillä taskulampun kanssa kun käy joka neliösentin toisen kroppaa läpi, niin toooosi romanttistahan se tosiaan on. Punkit siis hakeutuvat mielellään just sellaisiin paikkoihin. Niitä on sitten irroteltu akrobaattisissa pyllistysasennoissa sieltä, mihin aurinko ei paista…

Punkkipihdit on mun mielestä näppärimmät punkin poistoon – mielellään sellaiset ihan tavallisen pinsettien tyyppiset. Testattu meillä on myös erilaisia lassoja, ja olikohan joku luottokortin tyyppinen systeemikin joskus… Mutta pinsetit on meillä koettu parhaiksi.

– Jos ihosta löytyy punkki, se tulisi poistaa punkkipinseteillä mahdollisimman nopeasti.  Punkin poiston yhteydessä iho punottaa ja on ärtynyt. Jos punkin puremasta tulee noin viikon kuluessa laajeneva ihottuma, on syytä hakeutua välittömästi lääkäriin, Terveystalon lääkäri Halonen kertoo täällä.

Löytyykö teiltä punkkipihdit tai vastaavat, ja minkä punkinpoistovälineen ootte kokeneet näppärimmäksi? Entä onko teillä ”punkkirokotteet”? Meillä Joelilla on, mutta muilla ei. Ollaan oltu kahden vaiheilla, pitäisikö sellaiset ottaa koko porukalle. Mutta kun oleskellaan etupäässä Helsingissä kesällä, niin ehkä ei…? Tuo ns. punkkirokotehan antaa siis suojan puutiaisaivotulehdusta vastaan, mutta punkin levittämistä taudista yleisintä eli borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Eli suojaus ja punkkien nopea poisto on tärkeää!

Meillä ei muistaakseni ole lapsilla ollut koskaan kiinnittyneenä punkkia. Joel on tosiaan se meidän perheen punkkimagneetti, mulla itselläni sellainen on ollut ehkä kerran kesässä. Mutta ihan välttämättä se on kyllä joskus edessä – se ensimmäinen punkki kiinni omassa lapsessa. Yhyy.

Mutta minkäs sitten valitsisin kolmanneksi kesävinkikseni…? Tietysti ainakin aurinkovoiteen käyttö ja hattu tai huivi päähän. Ja riittävä vedenjuonti, sekä lapsille että aikuisille. Mutta hmm. Ehkä kuitenkin valitsen tän yhden – tämä on nimittäin mulle ollut sellainen ahaa-elämys, jonka olen oppinut vasta Joelin myötä.

Oi kaikki ne vuodet, kun Kuusamo-taajuudellakin hyttysten pistoja olen raapinut… Meidän viimeinen rivitalokoti sijaitsi suotyyppisellä alueella, joten hyttysiä (siellä niitä kutsuttiin sääskiksi) tosiaan oli paljon. Jär-jet-tö-mäs-ti. Kuulen sen ininän vieläkin korvissani; iltaisin meidän takapihalle ei voinut edes mennä ilman sellaista mehiläishoitajan hattua. Ja aijaijai, niitä kutisevia kohtia. Me laitettiin niihin aina voidetta – kortisonivoidetta tai erilaisia viilentäviä geelejä.

Mutta nyt olen oppinut, että…

Vinkki numero 3: antihistamiinitabletti auttaa tosi hyvin hyttysen pistojen kutinaan.

Ainakin itselläni tuo toimii ihan ylivertaisen hyvin rasvoihin verrattuna. Kun antihistamiinin ottaa heti kutinan alkaessa, pistoskohta ei pääse edes raapimisesta ärtymään. Itselläni paukamat menevät sillä tavalla ohi yllättävän nopeasti.

Lapsille me ollaan itse asiassa laitettu etupäässä voiteita, mutta ehkäpä esimerkiksi lapsilla muutenkin käytössä olevaa Aerius-antihistamiinia voisi kokeilla puremiinkin…? Meillä omalla kotipihalla hyttysiä on onneksi tosi harvoin. Kop kop puuta.

Miten teillä hoidetaan hyttysen pistoja?

Tässäpä vielä Terveystalon lääkäri Jaakko Halosen vinkit kesään (löytyvät täältä) – ne kuuluvat näin:

  • Pese käsiä riittävän usein
  • Muista päivittäiset punkkitarkastukset luonnossa liikuttaessa
  • Pakkaa lomalle mukaan laastareita, sidetarpeita ja desinfiointiaine
  • Kuumalla ja aurinkoisella ilmalla juo riittävästi ja suojaudu auringolta: Valitse aurinkovoiteeseen riittävän korkea suojakerroin ja lisää voidetta aina hikoilun, uimisen tai kuivaamisen jälkeen ja muutenkin parin tunnin välein
  • Muista kesälläkin kohtuus ruoassa ja alkoholin käytössä
  • Matkaillessa päivystävät lääkärit löytyvät kätevästi netistä, mutta talleta puhelimeesi myös lähimpien apteekkien, lääkäriasemien ja Myrkytystietokeskuksen puhelinnumerot
  • Mene lääkäriin, jos vaiva ei hoidu kotikonstein tai pitkittyy
  • Nauti kesästä!

Oikein hyviä vinkkejä – etenkin tuo viimeinen! <3

Muita vinkkejä kesälomalaisen apteekkiin tai kesäiseen terveyteen? Jakakaa ihmeessä lempparituotteenne ja kesäterveystapanne!

Yhteistyössä: Terveystalo

10

You Might Also Like

  • Anneli
    11.6.2017 at 11:01

    Tuo sinun ensimmäinen listauksesi on aika lailla meidänkin perheen lista jolla pärjäillään. Mutta tuo lääkärin lista edusti minusta jo ennemmin hiukan apteekin ja lääkefrirmojen myyntipuhetta kuin mökkeilevän perheen todellisia tarpeita. Ykkösturhakkeeni on nuo maitohappobakteerit, niitä aina ulkomaille lähtiessäkin tuputetaan mutta kyseenalaistan niiden hyödyt. Niinkuin sanoit, teidänkin perheeltä ne unohtuvat usein ja seuraukset ovat olleet…ei niin dramaattisia? Samoin pidän hassuna allergialääkkeiden ”joka perheen” listalla olon. Varmasti allergikolle tarpeen, samoin kuin muutoinkin sairaalle omat täsmätuotteet mutta tuskin jokaiselle tarpeen. Samoin ripuli yms lääkkeitä emme myöskään käytä paitsi juurikin äärimmäisessä pakossa intialaisilla bussimatkoilla tms, eli eivät ole suomeenmaassa tarpeen. Matkapahoinvointilääkkeet? Ei kai, ellei jälleen kerran ole kyseessä todella herkkä tapaus. Eikä meillä kuumemittariakaan kuljeteta mukana, lapsesta kyllä tuntee onko kuumetta ja voinnista voi arvioida helposti myös lääkäritarpeen. Lääkärin yleiset kesävinkit puolestaan allekirjoitan täysin!

    • krista
      11.6.2017 at 11:22

      Hahaa, mähän taas itse USKON ihan täysillä maitohappobakteerien voimaan, ja silti ne vaan unohdan :D Kaksi kertaa mulla on käynyt reissussa niin, että niitä on ollut liian vähän mukana ja vatsavaivat on alkaneet muutama päivä niiden loppumisen jälkeenkin – vaikka voihan se hyvin olla sattumaakin tai placebo-efektiä :) Kaukaisemmilla matkoilla me niitä siis kyllä syödään, mutta sit ajattelen, että ois ehkä ihan hyvä syödä kotimaassakin; ja se just unohtuu… Hei joo ja itse asiassa just vasta toinen lapsi söi meillä Precosaa, kun oli antibioottikuuri angiinaan päällä. Eli sellaiseen tarpeeseen uskon kyllä kans noihin!

      Mä itse pidän näitä listoja tosi hyvinä muistilistoina, joista voi tsekata sitten suositukset vrt. oman perheen tarpeen. Eli että ei tarvita punkkipantaa, jos ei ole lemmikkiäkään :) Tai just matkapahoinvointilääkettä, jos ei ole ollut matkapahoinvointi, tai allergialääkettä jos kukaan ei ole allerginen :) Paitsi sitä antihistamiinia tosiaan suosittelen kokeilemaan hyttysenpistokutinaan!

  • A
    11.6.2017 at 12:30

    Meillä on kaikilla punkkirokotteet, vaikka Helsingissä pääosin ollaan (otettiin kun mentiin Itävaltaan, jossa punkkirokote on valtakunnallisessa rokotusohjelmassa). Vaikka se ei borrelioosilta suojaa, niin puutiasaivokuumetta vastaan otan mielelläni suojan, koska borrelioosin riski on pieni jos punkin huomaa/poistaa ajoissa, kun taas puutiasaivokuumeen voi saada heti punkin tarratessa kiinni. Mun suhtautuminen punkkeihin on tosiaan vähän hysteerinen ottaen huomioon että meidän perheessä kenelläkään ei ole ollut ikinä irrotettavaa punkkia…että sen verran urbaanisti liikutaan (ja jos ei urbaanisti olla, niin pitkät lahkeet ja hihat on pop metsässä kulkiessa plus tietty punkkisyyni).

    Meidän matka-apteekkiin kuuluu särkylääkkeet (ibuprofeiini aikuisille ja parasetamol/pronaxen lapselle), korvakuumemittari (lapsen), maitohappobakteerit (lapsi ja mies syö näitä päivittäin) ja vielä Precosa jos lapsella menee maha sekaisin, lapsen ja aikuisten antihistamiini (lapsella ruoka-allergia ja sen vakavampiin oireisiin on hyvä olla mukana), hydrokortisoni, bebanthen ja desifiointiaine, laastareita ja sidetarpeita…plus mun omat reseptilääkkeet tietty, niitä ilman ei voi lähteä minnekään. Joo ja mitä listasta puuttuu…no ne punkkipihdit joita ei ees omisteta (aika huonosti varustauduttu punkkihysteerikolta…).

    • krista
      11.6.2017 at 17:23

      Mä kans teoriassa olin ottamisen kannalla, mutta sit just jossain oli, että pelkästään Helsingissä ollessa ei välttämättä tarvitse, joten se on nyt jäänyt tällaiseen arpomiseen = ei-ottamiseen… Vähän niin kuin se vesirokkorokote. Pitäisi varmaan jotenkin skarpata tän kanssa ja selvittää, että kannattaisko se tosiaan siltikin ottaa. Punkeissa just pelottaa se, miten vaarallisia nuo niiden levittämät taudit on :( Ihan karseaa.

      Tosi paljon samat kuin meillä, mutta hankkikaa hei ihmeessä ne punkkipihdit! Niillä punkki on näppärä irroittaa – sitten JOS se kohdalle osuu, niin kiitätte itseänne, että ootte ne hankkineet :) Nopea poistaminen on olennaista – ja ei kannata käyttää mitään ”vanhan kansan keinoja”, ettei punkki ”oksenna” ihon alle eikä mitään jää sinne ihon alle vaan sen saa kokonaisena siististi ulos. Kyllä ne tavallisilla pinseteilläkin saattaa saada ulos, on me niilläkin otettu. Mutta punkkipinsetit on vielä tarkemmat.

  • Miikku
    11.6.2017 at 12:59

    Meillä Pantyson-rasva ehdoton ötököiden puremiin. Kulkee siis aina mukana. Relatabletit,Pamolf ja neste.burana astmapiippu(jota kovaan ahistavaan yskään annan myös ei astmaatikko lapsille) nämä aina lapsille mukana.
    Aikuisille särkylääkkeet ja Rennie vielä lisäksi.

    • krista
      11.6.2017 at 17:18

      Pantyson on tosi hyvä! Meillä sitä käytettiin jossain vaiheessa, mutta sitten tuli reseptillä eri hydrokortisoni, ja käyttöön on tullut se & Bepanthen, Pantysonin käyttö on vaan unohtunut. Mutta se on kyllä hyvä! Ja maitohappobakteereista meilläkin Rela se yleisin. Ja ”putkilääke” (ventoline) meilläkin :) Tosi samat kuin teillä siis!

  • Mippanen
    11.6.2017 at 21:19

    Meillä on huomattu aidon aloe vera-geelin toimivan kaikista parhaiten itikan puremiin, etenkin lapsella jolle en viitsi turhaan mitään lääkkeitä tai antihistamiinia antaa. Ja koska itsellä on hyvinkin raju allergialääkitys koko kesän, niin se ei enää tehoa sitten niihin itikan puremiin itsellä, niin tuo geeli kulkee aina mukana. :)

    • krista
      12.6.2017 at 08:45

      Hmm joo hyvä vinkki! Mä en ole itse jotenkin ”päässyt sisään” noihin aloe vera -tuotteisiin, oon joskus matkalta jotain ostanut, mutta se ei varmaan ollut mikään ”oikea” ja jäi käyttämättä. Mutta kovasti noita kehuvat ne, jotka käyttävät!

  • aNNiKa
    11.6.2017 at 23:54

    Mä liputan myös aloen veran puolesta! Eikä siis mitään ”sisältää aloe veraa (n. 0,0000000001 jotain mittayksikköä)” vaan ihan kunnon tavaraa. Auttaa itellä ainakin heti ja pitkäkestosesti ja kutinan lisäksi myös paukamat häviää nopeammin. En muista tosin kovin monessa paikassa nähneeni kunnon aloe geeliä mutta varmaan ainakin luontaistuoteliikkeistä löytyy. Omani oon ostanut Kärkkäiseltä naurettavan halpaan hintaan ja sit kantanut Thaimaasta missä sitä myydään joka kaupassa auringonpolttamiin.

    • krista
      12.6.2017 at 08:45

      Joo mä luulen, että mun kokemukset on just tuollaisesta 0,000001 mittayksikön tavarasta, pitäis testata aitoa tavaraa joskus!

  • Rannikolta
    12.6.2017 at 09:13

    http://www.punkkilaastari.fi/punkki.html

    Onko kukaan testannu tämmöstä punkin poistamiseen? Itselläkin melkoinen punkkikammo näin rannikolla asustelevana.

  • Anna
    12.6.2017 at 14:21

    Kävin alkuvuodesta ensiapukurssin ja kysyin kyypakkauksesta, että tulisiko sellainen olla saatavilla. Itseä siis pitkään jo mietityttänyt, kun meillä ei sellaista ole. Kouluttaja meinasi, että jollekin usean päivän vaellukselle voi esim. olla hyvä, mutta muuten aika turha, sillä pakkauksen tabletti (kortisonia) vaikuttaa noin puolentoista vuorokauden päästä sen ottamisesta. Kyyn purressa (tai ampiaisen pistossakin, jos pahat oireet) tulisi kuitenkin mennä lääkäriin heti. Käytännössä siis, jos on alueella, josta pääsee alle vuorokaudessa lääkäriin, on kyypakkaus vähän turha. Ellei osaa ennakoivasti ottaa tablettia ;D

    • Tilia
      14.6.2017 at 15:57

      Useita kertoja ampiaisen ja mehiläisen pistoihin kyypakkausta käyttäneenä sanoisin, että se vaikuttaa kyllä alle puolessa tunnissa. Tabletit pitää ottaa välittömästi piston jälkeen, eli ihan heti, kun sen piikin on saanut kaivettua ihosta pois (pumppaa myrkkyä ihon alle). Pitempään kestäviin pistosoireisiin on sitten allergialääkkeitä yms. määrätty lääkäristä.

      Meillä kyllä myös työterveyshoitaja edellyttää, että kaikilla maastotöitä tekevillä on kyypakkaus aina mukana, eikä missään autossa, vaan *mukana*. Ja kyypakkausta näyttää HUSkin suosittelevan lasten ampiaisten pistoihin http://www.hus.fi/sairaanhoito/lasten-sairaanhoito/kun-lapsi-sairastuu/Puremat_ja_pistokset/Sivut/default.aspx

      Ei ole niin kallis lääke, etteikö raaskisi parin vuoden välein ostaa käsilaukkuun.

      • krista
        14.6.2017 at 16:37

        Tätä lukiessa päätin just että seuraavalla apteekkireissulla ostan taas tuoreen tällaisen! Mua tai lapsia ei ole koskaan amppari pistänyt, saatikka kyy purrut. Apua. Jos sellainen osuisi kohdalle, niin olisi kyllä varmaan aika onnellinen olo, jos pakkaus olisi käden ulottuvilla. Tai vastavasti ”ÄÄÄÄÄ MIKS MÄ EN HANKKINUT SELLAISTA” -fiilikset, jos pakkausta EI olisi saatavilla ja olisi vaikka jossain metsässä reippailemassa lasten kanssa…

  • Taru
    14.6.2017 at 17:23

    Meillä huippuhyväksi probioottivalmisteeksi on todettu Bioteekin Probiootti Junior. Pureskelutabletti, josta 2,5v tykkää ja muistaa siis hyvin pyytää ”Superkoirapastillin” joka päivä. :) Helpottaa muistamista huomattavasti kun toive esitetään syöjän taholta. Vielä kun muistaisi ne omatkin kapselit..

    • krista
      14.6.2017 at 17:49

      Oooooo, kiitos! Meidän tytöt tykkää just kaikista ”pastilleista”, tätä me ihan ehdottomasti ostetaan kans!

  • Seksihelle
    14.6.2017 at 17:47

    Miten kesävahinkojen välttämisestä tulee ensimmäisenä mieleen ehkäisy.

    • krista
      14.6.2017 at 17:48

      No aika aiheellinen muistutus – meidän molemmat tytöt on syntyneet mystisesti n. 9 kk päästä heinäkuun helteistä :D