Kalliit on lifestyle-kuorrutteet

Ostin puhelimen.

Tai tarkemmin sanottuna Joel tilasi mulle verkkokaupasta puhelimen. Joel nimittäin oli ennen mun Frankfurtin-matkaa jostain syystä sitä mieltä, että olisi ihan suotavaa, jos mulla olisi siellä mukana joku toimiva viestintäväline.

Mun huono-onninen Lumiahan kastui… …helmikuussa. Siitä lähtien se on toiminut oikuttelevasti. Nyt muutama kuukausi sitten siitä hajosi sitten näppäinlukkokin, mikä tarkoitti sitä, että mulle voi kyllä soittaa (jos just silloin satun sen kuulemaan, mitä en koskaan tee), mutta mulla itselläni ei ollut puhelimen käyttöön mitään pääsyä ennen kuin joku siihen soittaa. Eli jos esimerkiksi jossain yksin ollessani halusin soittaa Joelille, mun piti ensin pysäyttää joku vastaantulija – ”hei anteeksi, voisitko sä soittaa mun numeroon” – ja sitten vasta pääsin soittamaan Joelille.

Ja kyllä, mä tosiaan toimin parin kuukauden ajan just noin.

No, Joel oli tosiaan jostain kumman syystä sitä mieltä, että tuo ei ole paras mahdollinen pitkän tähtäimen toimintatapa (kröhöm lauseessa saattoi olla jonkinlaista tyytymättömyyttä siihen, että ei ole viimeiseen 9 kuukauteen saanut vaimoaan kiinni puhelimella/tekstareilla) ja ilmoitti, että se ostaa sen puhelimen NYT. No, osta sitten (mutinaa jupinaa vaikka kyllä mä vielä tällä oisin pärjännyt). Kysyi, onko toiveita. Mä sanoin, että mahdollisimman halpa.

Ja tällaisen sain.

sony puhelin lowres

Kappas. Olen luullut, että se on Samsung, mutta tuossa kuvassa onkin Sony. Eli joo, se on sit varmaan Sony.

Mutta joo. Kirjoituksen pointtiin.

Tuossa yläkuvassa on (likainen) mittanauha antamassa vähän skaalaa, minkä kokoisesta puhelimesta on kyse. Ja tämän kokoisessa laatikossa se tuli:

sony xperia e1 lowres

Meinasin tikahtua huvittuneisuuteeni, kun avasin tuon boksin. Nimittäin:

puhelin laatikossa lowres

OMG. Tämä jotenkin alleviivaa sitä, miten pieni boksi tuolle puhelimelle oikeasti oltaisiin tarvittu. Eikä se voi olla mitään sellaista, että tarvitaan puskurivaraa mahdollisia kuljetuskolhuja ajatellen. Puhelin kun on kuitenkin sijoitettu ihan tuohon reunaan, paketin seinää vasten.

Oli siellä tietysti myös (pieni) laturi ja valtavat brosyyrimäärät – sellaiset tuhatsivuiset oppaat, joissa kaikilla mahdollisilla kielillä kerrottu kaikki maailman turvallisuusohjeet tyyliin älä työnnä tätä laitetta korvaasi. Ääääää miksi jokaisessa laitteessa muuten sellaiset edes on? Okei ymmärrän käyttöohjeet ja turvallisuuteen liittyvät jutut, mutta oikeasti… ….ääääääh. Kummallista, jos niitä ei voisi jotenkin räätälöidä kyseisen markkina-alueen kielille. Ja loput nettiin ja niin edelleen. Sitä paitsi jos vuoden päästä puhelimeen tulee joku vika – kuinka moni on säästänyt ne brosyyrit? Netistä ne jutut joka tapauksessa katsotaan.

Ja siis laturien ja brosyyrien lisäksi boksissa oli myös isot määrät ihan perinteistä (joskin kallista) ilmaa.

Nooh, homma jatkuu.

Joel nimittäin tilasi samalla itselleen myös kuulokkeet. Tällaiset:

kuulokkeet lowres

Okei. Tuollaiset pienet kuulokkeet. Ja USB-piuha.

Eli laatikkona luonnollisesti:

laatikot mittanauha lowres

Mmmmmitä? Onko tuonne laatikkoon epähuomiossa pakattu myös mikroaaltouuni?

No niin. No niin.

Tämä ei ole pelkästään ”onpa iso laatikko” -ihmettelyä, vaan hommassa on muutama ihan asiapointtikin.

Ostaessaan tuollaiset kuulokkeet ostaja ostaa samalla sen koko kokonaisuuden, jota tuolla boksilla halutaan viestiä. Tuollainen sporttinen komea mies tuossa. Laatikon pinta on käteen silkkisen pehmeä. Aijaijai miten laadukas. Katsokaa noita reunuksia; ei ihan tavalliset. Tuollainen silkkinauhan näköinen avauslerputin tuossa. Pakkaus aukeaa vähän niin kuin kirja – ja sisältä se on niin kuin lasivitriini. Kuulokkeet ovat paksun muovin alla; niin paksun, että itse asiassa ihan avaushetkeen asti ihmettelin, että onko tuo oikeaa lasia. Pakkaus viestii, että tämä tässä on laadukas lifestyle-tuote – tässä myydään nyt kuulkaas koko elämäntyyliä eikä pelkkiä kuulokkeita. Kun pelkät kuulokkeet tuolla ylemmässä kuvassa… …no, ne ovat tuollaiset hyvin neutraalin näköiset kuulokkeet.

20151009_102020

Pakkausmateriaalit maksavat. Ja ostajahan sen lopulta maksaa. Mutta väitän, että myyjä saa ostajan kukkarosta paljon enemmän kuin pelkät pakkausmateriaalikustannukset. Mitä maksaisit tuollaisista kuulokkeista: 15 euroa? Entä tuollaisesta luksus-lifestyletuotteesta – siitä vois pyytää sen 90 e helposti. Ja mä olen sataprosenttisen varma, että tämä asia on moneen kertaan tarkasti tutkittu. Paketti ei ole tällainen sattumalta. Tämän pakkauksen prototyyppejä on ihan varmasti hypistelty kuluttajatesteissä ja etsitty just se sellainen kokonaisuus, josta tän kohderyhmän kuluttaja on valmis maksamaan.

Ollaan jo hyvin-hyvin kaukana pelkistä kuulokkeista.

No okei, mikäs siinä. Siitä vaan laifstailia ostamaan – jos se saa aikaan ”nyt mä oon tällainen ihminen, kun mulla on nämä kuulokkeet” -tuntemuksia, niin antaa mennä vaan. Tosi useinhan näin on; ihan meistä jokaisella. Voi ajatella, että vaikka luomutuotteen ostaja ostaa sen tuotteen siksi, että se on luomua. Mutta samalla myös siksi, että minä olen sellainen ihminen, joka ostaa luomua. Väitän, että niin se vaan menee. Ja se on ihan ok.

Mutta sitten on vielä muutama vähän isompi juttu – ei tietenkään maailman suurimpia ongelmia, myönnän – mutta ajattelemisen arvoista kuitenkin.

Ne pakkausmateriaalit. Tuntuu, että porukka vetää fliparit, jos jossain hemmetin jugurttipurkissa on yksi ylimääräinen suojamuovikerros. Ja sit, kun vertaa tällaiseen… Okei ymmärrän, että sitä jugurttia ostetaan paljon enemmän kuin näitä JA ylimääräinen on aina ylimääräistä. Mutta tämä ylimääräisyyden määrä (hehe) jotenkin vaan ylittää mun käsityskyvyn.

Tämä boksiko nyt sitten vaan heitetään roskiin? Mä en kykene. Paljonko me ollaan nyt maksettu tuosta paketista, hemmetti vie? No, meillä tuo boksi menee jatkokäyttöön (heh, seuraavan omistajan ongelmaksi) esimerkiksi joululahjan paketointiin, mutta moni heittää sen varmasti roskiin. Heti sen jälkeen, kun on maksanut siitä pakkauksesta älyttömät määrät rahaa j*mankauta laifstailina. Sitten vaan vips roskiin se lifestyle-kuorrutelaatikko ja käyttöön tulevat ne hemmetin tavalliset kuulokkeet.

kuulokkeiden laatikko mittanauha

Ja toinen ekologinen juttu: logistiikka. Pakkauksen koolla on väliä. En ole logistiikka-asiantuntija, mutta sen verran voin yleistiedolla (no okei ja hämärillä muistoilla Kauppiksen luentosalista) päätellä, että kun nämä kuulokkeet sitten ympäri maailmaa matkaavat, on varmasti jonkin verran merkitystä siinä, mahtuuko yhteen rekkaan näitä 1000 vai 10 000. Koska ensimmäisessä tapauksessa tuolla teillä ajelee kymmenen rekkaa näitä paikasta toiseen kuljettamassa.

Googlasin tätä kirjoittaessa pakkausten ympäristövaikutuksia ja törmäsin Logistiikan maailma -nimiseen verkkosivustoon. Siellä kirjoitettiin pakkausten ympäristönäkökulmasta näin.

Ugh. Avautuminen. :D

 

 

PS. Blogiarvontakaupallista ilmoitusasiaa: olen jo arponut Play Doh -arvonnan voittajan (jee!), mutta ajattelin pitää Maggi-testiryhmäilmoittautumista auki vielä tämän päivän, että kaikki halukkaat ehtivät mukaan arvontaan – vaikka klo 20 asti. Laitan sitten vaikka illalla yhteisen ”nää on voittajat” -pikkupostauksen tulemaan. Eli Maggiin voi vielä hihkaista mahdollisesta kiinnostuksestaan!

 

21
Like

You Might Also Like

  • Heispi
    5.11.2015 at 13:19

    Mua on kyllä vedetty ku pässiä narussa kaikki nää vuodet! Noin mä just ajattelen: ompa hyvin pakattu ja nätti nätti kaikkea. On varmaan laadukas…! Toki olishan se toisaalta hassua että firma maksaisi tuotteesta 1e ja pakkauksesta 12e. Eli jotenkin kuvittelen niiden kulkevan käsikädessä. Mutta sitähän tässä on uunoille myyty :D

    • krista
      5.11.2015 at 13:33

      No niinpä! Ja nämähän varmasti perustuvat osin siihen, että ostaja ei tule ajatelleeksi asiaa (ei jokaista arkipäätöstä voi käyttää pitkällisen pohdinnan kautta; monesti jutut tehdään näppituntumalla ihan, koska aivokapasiteettia tarvitaan muihin juttuihin). Mutta tosiaan – tuossahan voisi olla vaikka susipaskat (anteeksi) kuulokkeet, joiden tuotantokustannukset ois olleet euron, ja järkkykallis boksi hienosti lasivitriiniin aseteltuna myymälässä, ja kallis mielikuvamainonta päällä…

      No, näiden kuulokkeiden eduksi täytyy toki sanoa, että ne on varmasti ihan hyvät (ei siis susipaskat) ja tuon puolison tuntien voin olla aika varma, että se on netissä vertaillut ominaisuuksia ja valinnut verkkokaupasta nämä (pakettia näkemättä). Eli tarkoitus ei ole dissata just noita kuulokkeita. Pääsi vaan esimerkiksi, kun tuo pakkaus oli niiiii-iiiin… …överi.

      Toi mun puhelin sen sijaan on vilpittömän surkea. Useampi keskustelukumppani on valittanut, että ääni menee välillä ”tunneliin” ja niin edelleen. En suosittele.

  • hannah
    5.11.2015 at 13:24

    Vasta-avautuminen: ostin iPhonen. Vanhimman ja halvimman mallin mitä kaupasta saa. Rasia oli just niin pieni, että siihen mahtui ne mitä siinä oli: kuulokkeet, puhelin ja laturi. Ei käyttöohjetta koska puhelin on niin looginen ettei sitä tarvita. Laatikko oli valkoinen ja pahvia, hopeisella applen logolla luonnollisesti. Tuli postiin toimitettuna kuplamuovipussissa. Ja silti tämäkin on tietynlainen lifestyle tuote. Sen markkinoinnin voi tehdä monella tapaa.

    Mulla on sama ongelma liian pakkausmateriaalin kanssa, ahdistaa heittää sitä pois. Meille ei myöskään osteta jugurttia kuin litran purkeissa koska purkkien muovi ahdistaa. Vanhoille kuluneille ämpäreille ja pesuvadeillekin pitäisi keksiä käyttöä koska niitä ei voi vaan heittää pois jos ovat kuitenkin ehjiä…

    Tuosta kuulokelaatikosta voi lapset askarrella akvaarion: laatikko kyljelleen ja sisälle askarrellaan kaloja, pohjalle kiviä ja simpukoita (kuvittelen että kaikilla on näitä jotka ovat matkustaneet, koska vähintään lapset halua tuoda matkamuistoja), tausta maalataan sormiväreillä tai päällystetään sinisävyiseksi paperilla. Kalat voi ripustaa langalla eri korkeuksille.

    • krista
      5.11.2015 at 13:38

      Kyllä – ja myös tuollainen rakentaa sitä mielikuvaa! Toi sopisi paremmin siihen lifestyle-segmenttiin (hehe), jossa mä elelen :)

      Hei hyvä askarteluvinkki, kiitos! Tuosta tuli mieleen muuten yhdet Muumi-lastenlusikat, jotka me saatiin lahjaksi. Ne olivat laatikossa, joka oli kans ikään kuin lasivitriini. Tai kehys, siinä oli muumien ja simpukoiden kuvia reunoilla ja se oli tehtykin siis valokuvakehyskäyttöön (takana koukku/jalka muistaakseni). Laatikko tuli meille käyttöön, siinä säilytetään tyttöjen puuvärejä. Ei tullut pakkausjätettä! (paitsi no siitä sisuksesta, missä ne lusikat olivat kiinni)

  • -Jenni-
    5.11.2015 at 14:03

    Hei mulla ei oo tähän mitään asiaan, mut siis on ihan loistavaa kun kirjoituksen lopussa tulee noi kolme related postaus ja sit kun ne on jostain vuodelta 2012 niin tulee ihan ne ajat mieleen♡♡♡

    • krista
      5.11.2015 at 14:07

      Hihi joo mä itsekin tykkään käydä lueskelemassa välillä niitä! Nostalgiatrippailua :)

  • Una
    5.11.2015 at 14:29

    Ymmärtääkseni pakkauksen suuri koko johtuu myös aika paljon siitä, että isoon pakkaukseen pakattu tuote on vaikeampi varastaa (laittaa takin sisälle tms.). Elektroniikka kun varmaan lähtee aika äkäseen vorojen matkaan pienen kokonsa ansiosta :( Ehkä on myös halvempaa pakata tuote isoon pakettiin kuin laittaa pienempään paketiin varashälytin?
    Toki varmasti pakkauksella halutaan myös viestiä kuluttajalle ja luoda omanlaista imagoa.

    • krista
      5.11.2015 at 14:36

      Hei tuota en ole tullutkaan ajatelleeksi! Voi olla yksi syy kyllä… Mutta se kuulostaa kyllä hassulta, etteikö varashälytin olisi kuitenkin halvempaa… Koska niitähän on vaan sellaisia hologrammitarroja, joita on vaikka ja kuinka paljon kaikissa markettien pienissäkin tuotteissa – ja esim. meidän lähikirppikseltä niitä saa kirppisvaatteisiin 0,20e per kappale :)

      • Sanna
        5.11.2015 at 17:33

        Mä olen siinä käsityksessä että hävikkiä on tullut aikanaan aika paljon kun noita on revitty paketeista ja ryöstetty just niiden pienen koon takia. Että siksi on nykyään pienelektroniikkatuotteissa älyttömän kovat muovit päällä.

        Tietty erityisen spessuksi on tuote yritetty? pakkauksineen suunnitella, siinä samaa mieltä, hyvää mielikuvamarkkinointia :D

        • krista
          5.11.2015 at 21:53

          Niin joo totta – ja sitä tukee myös se, että nämä ainakin olivat niiii-iiiiiin tiukasti tuolla pleksilas… muovin alla, että niitä ei menannut millään saada sieltä ulos :)

      • Blue Peony
        6.11.2015 at 15:25

        Kuulemma hologrammitarrat sun muut saa toimimattomiksi aika helposti. Kuulemma jopa ihan tavalliseen folioon kääräisemällä ne saa sellaiseen tilaan, etteivät hälytä esim. kauppojen porteissa. Ammattivoroilla on jopa foliolla päällystettyjä pusseja, joihin tavarat sujuvasti pudotetaan. Teknologia ei pysy varkaiden keinojen perässä. Ja sitten toisaalta esim. kosteus voi saada ikivanhaan vaatteeseenkin unohtuneen hologrammitarran hälyttämään, kuten takilleni kävi parisen viikkoa sitten yhden kaupan porteissa…

        • krista
          6.11.2015 at 15:53

          Oho, ihan uutta tietoa! Toivottavasti myymälävarkautta suunnittelevat ei lue tätä :)

  • Riina
    5.11.2015 at 15:33

    Siis tää ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen mutta. Sä olet ainut tuntemani ihminen (tai siis enhän mä sua tunne vaan sun blogipersoonan joka saa mut tehokkaasti uskomaan että tunnen just sut) joka käyttää sanaa BROSYYRI!! (oli pakko tarkistaa vielä kirjoitusasu kun on niin vieras sana) ja sä käytät sitä vielä niin usein.

    Ei siinä mitään vikaa ole, se on vaan niin virallinen sana sun muuhun käyttökieleen verrattuna että joka kerta kun sen luen, jotenkin hätkähdän.

    • krista
      5.11.2015 at 16:20

      Hauska ajatus, että se kuulostaa viralliselta! Omaan suuhun se on vähän niin kuin murresana, jollain tavalla erilainen kuitenkin kuin tavallinen sana esite. Ja mun suuhun sisältää jotain… …no jotain hauskuutta ehkä, sellaista pilkettä silmäkulm… näppiksellä. Mutta lainasanahan se tosiaan on, esite se suomeksi ois :)

  • tynde
    5.11.2015 at 16:12

    Mua kans ärsyttää pakkausmateriaalin överiys, mitä just elektroniikkaan liittyy! Meille tuli muutama viikko sitten pari läppäriä, ja meinas kyllä naurattaa kun istuttiin kaiken sen pakkausmateriaalin keskellä, kun koneet oli purettu paketeista. Sälää oli aivan järkyttävä vuori, pahvia, muovia, niitä saakelin turvallisuuspapereita ja ties mitä, sillä määrällä olis taatusti saanut paketoitua ainakin toiset kaks läppäriä, kun olis vähän päätään käyttänyt. Onneksi siinä oli iso osa kuitenkin pahvia, niin ei ihan niin pahasti päässyt ahdistamaan. Ei mulle tule yhtään luksus-olo siitä, että kaikki nippelit ja nappelit on pakattu kolmeen kertaan erilaisiin kääreisiin, voisin mielellään ostaa esim. usb-piuhat metritavarana.

    Silti se mikä eniten ärsyttää pakkaamisessa, on ihmiset jotka laittaa banaanitertun muovipussiin. :D

    • krista
      5.11.2015 at 16:18

      Hahaa, mä joskus laitan :) Silloin, kun tiedän tarvitsevani pusseja kotona – meillä (tietysti!) hedelmäpussit aina jatkokäytetään kotona :)

    • Karin
      8.11.2015 at 20:05

      Mä inhoan sitä kun banaaneista lähtee se viivakooditarra irti. Ei ole ihan yks eikä kaksi kertaa käynyt, ja lopulta, lopulta tarra on löytynyt tavarasta, joka on jo mennyt kassan läpi, tosin siinä vaiheessa joko banaanit on jääneet kassalle tai lähistöllä on vaaka, jossa ne voi käydä punnitsemassa uudelleen.

  • Marja
    5.11.2015 at 16:24

    Mulla ei käynyt Lumialle ihan noin onnettomasti, mutta melkein. Halusin toimivan, laadukkaan, kestävän ja edullisen puhelimen. Suositteluista päädyin myös Sonyn Xperiaan, mutta tämä taitaa olla vielä halvempi malli. Olen reilun puolen vuoden käyttökokemuksella ollut tosi tyytyväinen. Koska näyttö ei ole lasia, puhelin kestää myös heitot asfalttiin, useat… Toivottavasti senkin puhelin palvelee sua hyvin.

    • krista
      5.11.2015 at 21:55

      Hihi jos tuo asfaltinkestävyys on muuten mainittu siellä tuotetiedoissa, niin arvaanpa nyt sitten ainakin, että miksi Joel just tän mallin mulle hankki :D

  • EE
    5.11.2015 at 19:58

    Itseäkin ärsyttää överit pakkaukset joskus, mutta jos se laatikko on noin iso, tukeva ja muutenkin hyvää tekoa, se TASAN jatkaa elämäänsä erinomaisena säilytysvälineenä, tilanjakajana tai vastaavana! Silloin ei tarvitse pelätä että se joululahjan saaja heittää sen pois :D

    • krista
      5.11.2015 at 21:57

      Hmm tuonhan vois vaikka päällystää jollain tapetilla tai vastaavalla, niin saisi kivan säilytysrasian!

  • rinkeli
    5.11.2015 at 20:29

    Oi ei, mulla tuli mielikuva lahjan saajasta jos käytätte paketin lahjojen paketointiin. Innosta puhkuen luulee saavansa puhelimen tai kuulokkeet, mutta sitten paketista ilmestyykin -something else- :D

    • krista
      5.11.2015 at 21:59

      Kuvailit just kohtauksen mun lapsuudesta :D Meillä AINA uusiokäytettiin paketit, ja kerran jollekin kaverille vein synttärilahjan jossain vanhassa paketissa… ”TÄTÄ MÄ OON AINA HALUNNUT!!!!”, kaveri riemuitsi paketin nähtyään – ja sit siellä olikin jotain ihan muuta. Ähhhh mä muistan vieläkin sen nolouden tunteen, mikä mut valtasi :)

  • Stea
    6.11.2015 at 10:01

    Viivi ja Wagner olivat eilisen Hesarissa samoilla linjoilla: http://www.hs.fi/viivijawagner/s1305998543393 :)

    Työn puolesta olen joutunut jonkin verran tutustumaan pakkaussuunnitteluun ja noinhan se menee varsinkin kalliissa tuotteissa. Halvoissa tuotteissa sitten pakkauksen koko minimoidaan. Yleisesti ottaen kuluttajat ei tykkää ylipakkaamisesta, mutta kalliissa tuotteissa mielikuva on kuitenkin tärkeämpi. Ja pakkaus yritetään tehdä niin hienoksi, että myös se halutaan säästää.

    • krista
      6.11.2015 at 13:59

      Hahaa, mulla ja Viivillä&Wagnerilla samat jutut samanaikaisesti mielessä; mahtavasti osui just tähän! :)

  • LauraM
    6.11.2015 at 12:43

    Mä taas selvinnyt toisin päin, siis pakkaukset pieniä :D Ostin uuden Lumian keväällä, pakkaus oli juuri sen kokoinen kuin tarvitsi. Kun tuossa vajaa pari viikkoa sitten hankin uuden läppärin, niin olin ihan varma, että saan muutamaa tuumaa isomman laatikon kera ison määrän pakkausmateriaalia, pakkaus oli okei pikkasen isompi kuin läppäri, mutta siis että se ns. ylimääräinen oli sitten pientä boksia varten jossa johdot. Kun sitä laittoi takaisin laatikkoonsa (koska piti hypistellä sitä bussissa jo ennen varsinaista käyttöönottoa), piti katsoa että miten sen sinne laittaa, jos halusi se laatikon takaisin kiinni :D
    Zalandolta kyllä joskus saanut niin liioitellun kokoisia paketteja, ettei todellista. Silleen että aatellut, että käyn kaupassa ja nappasen samalla paketin kainaloon kun tiennyt tilaavansa jotain pientä jne., niin ei olekaan toiminut mun suunnitelma niin kätsysti.

    • krista
      6.11.2015 at 14:00

      Minulta saa kyllä henkilökohtaiset pisteet ne merkit, jotka pakkaavat tuotteensa just noin. Hyvä, että näitäkin löytyy!

  • Aliina
    6.11.2015 at 13:48

    Menee nyt hienoisesti ohi aiheen, mutta tuli mieleen tämä: https://www.youtube.com/watch?v=arA_fGLh74g

    Mielestäni aika hyvä idea ja ois niiiin kiva, kun verkkotilauksen jälkeen eteisessä ei olisi sitä roskakasaa, joka niistä pakkausmuoveista ja laatikoista jää (ja joka lähes poikkeuksetta on huomattavasti isompi kuin ne itse tilatut tuotteet).

    • krista
      6.11.2015 at 13:58

      Oijoijoi, miten hyvä! Tuollaiset laajemminkin käyttöön! Ja niii-iiiin isot pisteet niille, jotka jo käyttävät; just tällaista tarvitaan. Yksinkertainen idea, joka toimii!

  • MarjaH
    6.11.2015 at 17:11

    Mä aloitin runsaat 10 vuotta sitten ensitreffit nykyisen aviomieheni kanssa ihmettelemällä partakoneen pakkausta, jonka olin nähnyt treffipaikalle kävellessä. Siis siihen olisi oikeasti mahtunut mikro. Ja keskustelu siis oikeesti meni tyyliin ”Moi” ”Moi, siis ARVAA minkä kokoisen PARTAKONEEN pakkauksen mä just näin!”.

    Ja tästä huolimatta (vai sen takia?) se meni mun kanssa naimisiin :)

  • Huppari-kaveri, Seppälä 4ever
    10.11.2015 at 14:23

    Varastamisen lisäksi toinen juttu lienee pakkauksen näkyminen kaupan hyllyltä. Meidän kahden aikuisen taloudesta löytyy paljon lautapelejä, jotka usein mahtuisivat huomattavasti pienempiin laatikoihin kuin missä ne myydään (pienempi laatikko olisi käyttäjäystävällinenkin ratkaisu kun pelejä kantaa paikasta toiseen), mutta olemme järkeilleet, että iso laatikko erottuu hyllystä paremmin. Mutta elektroniikka taitaa vielä olla varkailla lautapelejä suuremmassa suosiossa. :D