Isinpäiväeristeet

Isänpäivämeininkejä, eikö niin? Kansa kaipaa isänpäivämeininkejä?

Nooh. Mä luotan siihen, että te tiedätte. Että ette nyt odotakaan täältä mitään marsipaanikermakakkuja ja kynttilöitä (ja oikeasti – ovatko ne silloin, mitä isä haluaa vai mitä äiti haluaa?). Ja että netti on pullollaan niitä – jos haluaa fiilistellä, niin romanttista söpöystunnelmaa varmaan löytyy ähkyyn asti. Jos niin haluaa.

Meidän perheen isi sai lahjaksi tunnin ”omaa aikaa” (lue: häirittiin koko ajan) korjata yläkerran lavuaarin illalla rikkoutunut viemäriputki.

isä viemäri

Isi eristi otsansa.

Silva oli tehnyt hoidossa isille kortin – niinpä askarreltiin kotona vain isoisille. No, eilen illalla aloin sitten kysellä, että missäs se kortti muuten on. Jaahas, unohtunut sinne hoitoon.
”Eihän se nyt mitään haittaa, mä saan sen sitten maanantaina”, Joel kohautti olkapäitään.

Silva ”ei jaksanut” laulaa onnittelulaulua.

No, sitten isin lahjansaantikarnevaalit ihan hurjina jatkuivat: seuraavaksi me annettiin sille huikeat puoli tuntia omaa aikaa (lue: häirittiin koko ajan) skannailla piirroksiaan. Sillä aikaa me tytöt nautittiin eilen siivotusta olohuoneesta.

kannatti siivota

…että terveisiä täältä majasta – rentoa ja suorituspaineetonta isänpäivää kaikille!

Ja kiitos isit, että olette olemassa.

majassa

Isosisko syöttää pikkusiskolle puupalikkaa. Se vois leikisti olla vaikka mun leipoma (HA!) isänpäiväkakku.

17
Like

You Might Also Like

  • Emmi Nuorgam
    8.11.2015 at 14:54

    Mietin ihan samaa tänään – kuinka moni isä on toivonut vaaleanpunaisia cupcakeja aamupalaksi? Me syötiin toiveruuaksi uunimakkaraa ja nyt maataan sohvalla katsomassa Modern Familyä. Ei yhden yhtä brunssia, kuohuvaa eikä pakettia. Just hyvä näin.

    • krista
      8.11.2015 at 15:43

      Just hyvä! Tai siis jos isä niitä vaaleanpunaisia cupcakeja rakastaa, niin TOTTA KAI. Mutta uunimakkara on ihan yhtä hyvä toive. Ja sohvalöhöily!

      Meillä itsellä mä TIEDÄN, että tän talon isänpäiväsankarin toive on, että ei ainakaan aleta mitään tässä ylimääräistä hääräämään ja stressaamaan ja näkemään vaivaa. Niinpä se toive toteutuu :)

  • Mamma rimpuilee / Laura
    8.11.2015 at 15:22

    ”Kuha (kuha, hehhehe) ei tarvi sykkiä”, sano mun mies, kun kysyin mitä se tahtois tehdä. Itsehän haluan aina johonkin brunssille äitienpäivänä, mutta toi on iha fine, ku se saa löhötä kollareissa sohvalla/lattialla/sängyssä. Tehtiin me aamukroisantit esikoisen kanssa sille aamulla ja äskön tein lounasta. Varmistelin vielä varmuuden vuoksi juuri, että riittääkö tää nyt tosiaan, niin sano se et voidaan me vaikka syömässä jossain käydä. Eli syömistä ja löhöilyä ja syömistä, great success! <3

    • krista
      8.11.2015 at 15:46

      Sykkiä, apua ENTAJUU :D :D :D Ton kuhan sentään suunnilleen tajuan – ehkä :D Onks se muuten lähtenyt jostain/jonkun sanomisesta, vai onko se vaan.

      Mutta kuulostaa hyvältä sielläkin! Sehän on parasta, että ”päivänsankarin” toiveita kuunnellaan. Mulle toi muuten ois perfect äitienpäiväohjelma: kroisantteja (oi, saispa syödä) ja syömistä ja löhöilyä – illalla kävis nepalilaisessa (oi, saispa syödä). Oi, saispa syödä.

      • Mamma rimpuilee / Laura
        9.11.2015 at 10:29

        Hahaha, ”sykkiä” on niinku säätää, sählätä, suorittaa…. kaikkee sellasta, missä joutuu… noh, sykkiä! :D

  • Liisa
    8.11.2015 at 16:50

    Oi vitsi, minusta on ihanaa vähän hössöttää. :D Mulle se on yksi tapa näyttää, että oot just se tyyppi kenen vuoksi halutaan nähdä vähän vaivaa, ei pelkkiä sanoja. Niinpä pöydässä oli juuri uunista otettu limppu ja pannulla (Isyyspakkauksen ohjeella tehty) shakshuka ja muut systeemit kun mentiin herättämään MEIDÄN ISI. :) Tämä siis jo eilen, tänään sankari on töissä kirjaimellisesti koko sen ajan jonka lapset ovat hereillä ja vähän ylikin.
    Mutta vaikka tavat ovat erit, raja on meillä just se sama kuin teillä: järjestelyt eivät saa aiheuttaa mitään stressiä millekään osapuolelle. Rennosti hauskaa!

    • Karin
      8.11.2015 at 20:25

      Oliskos armeijasta peräisin toi sykkiä -sanonta?
      Siellä kai sykitään, kun pitää mennä luin sähköjänis (tai ylipäätään pitää tehdä asioita pakosti), ja rötvätään kun maataan laiskana (vaikka ehkä pitäisi jotain tehdä).

      • Karin
        8.11.2015 at 20:26

        Ääk, miten tää heitti tän vastauksen tähän kun piti mennä edelliseen? Ei osaa katsoa tai sormi lipsahti.

      • krista
        8.11.2015 at 21:15

        AHAA, toi selittää!!!

      • Mamma rimpuilee / Laura
        9.11.2015 at 10:30

        Aa, täällä oliki jo vastaus ”sykkimiseen”! Ja parempi ku toi mun äskönen! :D

    • krista
      8.11.2015 at 21:36

      Joo stressittömyys ja rentous se tärkeintä on – ei se, että onko sitä marsipaania vai ei :) Jos se iloa porukalle tuottaa, niin sittenhän se on JUST OIKEIN! :)

      Mekin ollaan muuten kerran vietetty joulua kaksi päivää ”myöhässä”. Siis mun lapsuuskotona; mä taisin olla teini silloin. En muista tarkalleen, mikä siihen oli syy – oiskohan ollut mun äidillä joku matka ja se pähkäili, että voiko mennä, kun joulu menee ”pilalle”. Me todettiin, että eihän se päivästä ole kiinni! Että ensin matkalle, ja sitten joulu pidetään paria päivää myöhemmin. Oli joulupukki ja kaikki. Samahan se on, milloin sitä juhlaa viettää :)

  • KattiLaKoo
    8.11.2015 at 17:07

    Tänä vuonna isänpäivä on ollut yhtä kuin pyjamapäivä. Ja ihan ilman hössötystä. Ainoastaan aamiaispöytä croissanteineen oli valmiina. Päivällisen valmistamiseen iskä osallistuu – itsehän halusi pihviä, joita mä en osaa paistaa. Parasta tänään on ollut iskän laatuaika poikien kanssa legojen ja leffan parissa (lue: mä oon ollut linnoittautuneena työhuoneeseeni kirjoittamassa koulujuttuja).

    • krista
      8.11.2015 at 21:25

      Pyjamapäivä paras päivä! Ja laatuaika paras aika! <3

  • MirvaK
    8.11.2015 at 17:10

    Juuri kirjoitin omaan blogiin meidän isänpäivästä… 4h päivystyksessä esikoisen kanssa. Kokonaisuutena lähes 6h reissussa. Päälle jatkoin eilisen täi-shown pyykättyjen pyykkien viikkauksella. Zzzzz…

    Mut hei, keitin mä miehelle kahvit aamulla!

    • krista
      8.11.2015 at 21:24

      Auts mä näinkin Instasta sun kuvan… Toivottavasti ei mitään vakavaa? Tsemppiä sairasteluun (ja täi-showhun) koko perheelle!

  • Eedith
    8.11.2015 at 18:28

    Isänpäivä on paras silloin, kun se on perheen ja isän näköinen! :) meillä katetaan aamupala pöytään ja perinteisesti käydään ”herättämässä” isi. Ylimääräistä stressiä ei vedetä kuitenkaan mistään.

    Yleensä on vierailtu mun vanhemmilla, mutta tänä vuonna lähdettiinkin suvun voimin nuotioretkelle metsään. Ihanan rentoa, kun kukaan ei odotakaan saavansa metsässä mitään makkaraa hulppeampaa ;) tästä retkestä saattaa jopa tulla ihan tapa!

    • krista
      8.11.2015 at 21:29

      Kyllä, just näin! Retki kuulostaakin muuten aika hyvältä idealta, voitais joskus kopioida tapa! …jos tuo meidän isi haluaa :)

  • Annuskainen
    8.11.2015 at 19:25

    Meillä isänpäivää oli lasten hoidossa tekemät kortit ja lahjat, ja aamulla isi sai nukkua puoli tuntia pidempään, sitten kannettiin kahvi sänkyyn. Eikä se edes juonut sitä siellä. Sit olikin loppupäivä ihme riitelyä ja huutoa mitä ihmeellisimmistä syistä, kunnes lähdettiin sukuloimaan ja iskä töihin. Et se siitä isänpäivästä…

    • krista
      8.11.2015 at 21:32

      Voi höh, riitely ei kyllä ole koskaan kivaa – ei isänpäivänä, mutta ei muutenkaan. Mutta isänpäivä nyt on päivä muiden joukossa; voihan sitä rakkautta ja kiintymystä ja toisen ihmisen arvostusta tietysti osoittaa kaikkina muinakin päivinä. Voi valita sit sellaisen päivän kiintymyksenosoituksille, jolloin kukaan ei ole känkkäränkän kourissa. Koska kränäilyn keskellä juhliminen nyt ainakaan ei toimi…

  • Riika V.
    8.11.2015 at 20:06

    Heh! Meillä oli lapset mammalassa yökylässä ja isi sai siis lahjaksi nukkua koko yön. Ja sit tänään se kävi Kumpulassa vesivahinkotyömaalla maalaamassa katot ja vahaamassa keittiön tasot! :D Lounaaksi se haki kebabia ja pitsaa samalla kun tuli kotiin. Että ei varsinaisesti mitään ylisöpöä isänpäivää täälläkään! ;) Käytiinhän me kyllä sit mammalassa kakkukahvilla samalla kun haettiin lapset kotiin ja jo viikolla ostettiin lahjaksi uus paistinpannu kun vanhasta oli pinnoite irronnut. Ja Sofia tietty oli tehnyt kortin!

    • krista
      8.11.2015 at 21:20

      Jos meidän perheen isiltä kysyttäisiin, niin tuo koko yön nukkuminen ois varmasti MAAILMAN paras lahja! :)

  • Karin
    8.11.2015 at 20:34

    Meillä miehen lempikakku marsipaani-kermakakku, itse en sitä voi sietää.. Mutta eipä mies sitä saanutkaan, vaan omenarahkapiirakkaa, josta kyllä tykkäsi myös.
    **
    Ollaan aika lailla saatu vaan olla, mies on kyllä siivoillut, mä olen sanonut että mulla on kai man-flu. Flunssa lähinnä tuloillaan ja väsyttää. Laiska päivä, mutta jotenkin mukava sellainen. Sai mies pari lahjaakin, ja oltiin yhdessä tehty lapsen kanssa kortti. Harkittiin vähän kahville menemistä, mutta oli niin sateinen päivä ja flunssa painoi, niin pysyttiin kotinurkissa.

    • krista
      8.11.2015 at 21:19

      Hih, mä ajattelin, että voiko marsipaanikermakakkua ollakaan – ilmeisesti siis voi :) Ehkä marsipaania päällä ja kermaa siellä sisällä :D Meillä oli anoppilassa muuten sacher-kakkua ja UIH en ois voinut kuvitellakaan maistavani :D Mä oon tällainen kakkunegis :)

      Paranemisia sinne! Tai toivottavasti saat siis flunssan torjuttua niin, että jää vain tuollaiseen löhöilytilaan eikä muutu sellaiseksi ”aaaargh mä oon maailmanloppukipeä” -olotilaksi! Koska löhöily = jees, mutta kipeily = graah. Paljon C-vitamiinia kehiin!

      • Laura
        9.11.2015 at 01:49

        Onhan niitä, esim. se sellainen vihreä Prinsessa-kakku, joka on päällystetty marsipaanilla ja sisällä on kermatäytekakku.:) Jokseenkin ällö.

  • Ansku
    8.11.2015 at 21:46

    Meidän perheessä nämä isän- ja äitienpäivät menee aina kiireessä. Aamulla ollaan kotona ja juodaan kakkukahvit ennen lähtöä lasten mummuloihin. Molemmat asuu puolen tunnin matkan päässä -eri suuntiin- niin molemmissa ”pitää” käydäkin. Joskus, mm. tänään kun miehen piti lähteä vielä työmatkalle alkuillasta jo, olisi ollut kiva olla ihan vaan kotona oman perheen kesken mutta ei kehtaa jättää käymättäkään kun matkaa ei tuon enempää ole. Muuten ollaan kyllä pyritty siihen että mennään mahdollisimman rennosti. Sen verran päivänsankaria passataan että hän saa tulla valmiiseen pöytään ja ei tartte ite kahveja keittää tai pöytää siivota ruokailun jälkeen.

  • Neiti Nimetön
    8.11.2015 at 22:44

    Ei se yksi päivä, vaan ne 364 muuta päivää! Meillä isi on tänään saanut aamiaisen valmiiksi katettuna, laitellut venettä talvikuntoon, saanut yllätys-illallisvieraita, syönyt kakkua. Voisi olla ihan normi-sunnuntai.

  • Karo
    9.11.2015 at 04:15

    Meillä täällä Englannissa ei vietetä isänpäivää tähän aikaan vuodesta (se ajottuu suurinpiirtein juhannukselle täällä), joten mies oli unohtanut koko isänpäivän olemassaolon. Eilen ostoksilla koko perheen voimin jätin miehen vaunujen kanssa kauppakeskuksen käytävälle, kun menin suklaakauppaan ja tämän jälkeen korttikauppaan. Ajattelin, että nyt varmaan arvaa, mutta oli kuulemma ajatellut, että ostin joululahjoja :D

    Meillä tosin aamupäivällä mies nappasi vauvan kainaloon ja makoilivat sohvalla, kun äiti veti (ansaittuja?) sikeitä. Kun heräsin ojensin miehelle suklaarasian (suklaata, jota en voi pääosin syödä) ja kortin. Päivällä kyllä leivoin leipää (laiskotti pukea päälle ja lähteä sen takia kauppaan) ja laitoin päivälliseksi miehen yhtä lempparuokaa eli uunilohta, mutta jo tässä vaiheessa meno oli jo yltynyt hulinaksi vauvan toimesta ja illalla ihmeteltiin huutoa, kunnes kurkkasin vauvan suuhun ja niinpä siellä ien pullottaa ekaa hammasta.

    Meillä siis isänpäivä meni vauvan tehdessä hampaita, mutta mies tuntui ihan tyytyväiseltä silti. Onneks oon marsipaanille allerginen niin ei tarvitse marsipaanikakkua hommata! ;)

  • Karoliinan
    9.11.2015 at 10:36

    Eilen oli tääl isillä ensimmäinen isänpäivä. Kutsuin perjantaiks yökylään meiä koko ihanan ystäväporukan (12 henkee) ja lähdin itse vauvan kanssa mummilaan yöksi. Tein koko porukalle seitankebabii ja mokkapaloja. Ostin kans koko porukalle oluet illaks ja siivosin koko kämpän. Ne valvo aamuun asti ja nukku iltapäivään ja kaikilla oli kivaa! Itelle tuli vaan vähän kurja olo kun vauva ikävöikin isiä nukutuksiin ja itse ikävöin ystäviämme. Ehkä mäkin vielä pääsen… :) isänpäivä meillä oli arkinen ja kiree ku isillä oli koulustressi ennen tän päivän tenttiä ja ite oiin uupunu. Päivän paransi kuitenkin tuo ihana lapsi joka pitkän junamatkan jälkeen suostui paikallisbussissa julki-imetettäväksi ensimmäistä kertaa. Muuten on ollu raskas vuosi tämän suuritarpeisen kanssa joka ei suostu syömään missään matkan päällä. Toi imetystilanne toi toivoa siitä että pääsisi paremmin pois kotoo! Teillä on oikea asenne kaikkiin tällaisiin juhliin muute! Tykkäääään!

  • stev
    9.11.2015 at 12:09

    Joo,nimenomaan niin,että juhlapäivän täytyy olla ”sankarin”näköinen. Minähän harrastan ja teen tilauksestakin niitä ”kamalia ja pahanmakuisia” ;D kermasokerimassaihanuuksia,mutta eipä niitä meillä eilen ollut kahvipöydässä kotona,kun ei mies niistä välitä. Tykkää enemmän suolaisesta,joten niinpä sitten herkuteltiin aamupalapöydässä suolaisella piirakalla.
    Oma isäni taas tykkää isänpäivänä lahjoista ja kakusta,joten niitäkin pääsin kuitenkin isänpäivänä toteuttamaan.. :)