Ihmettely on lasten supervoima!

Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Oppi&ilon kanssa. Sisältää arvonnan!

Joskus sitä pääsee kuulemaan jonkun ihmisen puheenvuoron, joka on niin innostava ja ajatuksia herättävä, että on ihan pakko käyttää siitä blogiklisee-sanaa INSPIROIVA – ja sitten vielä lisätä siihen paljon huutomerkkejä ja sydämiä perään.

Kas näin: INSPIROIVA!!!!

Ja sit vielä ne sydämet ja huutomerkit: ♥ ♥ ♥ !!! ♥ ♥ ♥ !!!

Olen niin innoissani tästä ihmisestä, aiheesta ja siitä auenneista näkökulmista, että en oikein tiedä, miten päin tätä juttua alkaisin kirjoittaa!

Sen piti siis olla ”vain” tavallinen uuden kirjasarjan julkistustilaisuus. Me ollaan tykätty aiemminkin tosi paljon Oppi&ilo -kirjoista, ja juuri nyt on julkaistu Oppi&ilon kolmen uuden kirjan Tiedeseikkailu-sarja. VAU! Tiesin heti, että nuo kirjat olisivat sellaisia, joista meidän lapset innostuisivat ihan hurjan paljon. Siksi lähdin julkistustilaisuuteen.

Mutta sitä en tiennyt, miten paljon tämä aihe voisi minuakin värisyttää!

Tiedeseikkailu-kirjasarjan toinen kirjoittaja Jenni Vartiainen (ehkä hän on joillekin tuttu Pikku Kakkosen Tiedonjyvä-ohjelmista!) on matematiikan ja kemian opettaja, joka valmistuttuaan lähti tutkimusuralle. Väitöskirjaansa hän alkoi tehdä yläasteikäisten suhtautumisesta luonnotieteisiin – kunnes kesken tutkimuksen hänelle valkeni: kaikki aiempi tutkimus viittaa siihen, että innostaminen luonnontieteiden pariin pitää aloittaa paljon aikaisemmin. Jo ennen kouluikää! Jenni meni väitöskirjan ohjaajansa luo ja kertoi, että haluaisi vaihtaa 15-vuotiaat 5-vuotiaisiin.

Ja siitä kaikki lähti liikkeelle! Nykyisin Jenni on tutkijatohtori, joka erikoistunut leikillisen tiedekasvatuksen kehittämiseen.

”Mitä te olette ihmetelleet tänään?”, Jenni kysyi puheenvuoronsa aluksi.

”Painavaa kassia olkapäällä”, yksi kuulijoista vastasi.
”Kaunista maisemaa”, toinen kertoi.
”Suomalaisten mustia talvitakkeja metrossa”, minä lisäsin.

Yleisössä oli myös kaksi lasta:
”Minä olen tänään ihmetellyt sitä, että mistä sateenkaari lähtee liikkeelle.”

VAU.

”Mä kerron sulle salaisuuden!”, Jenni kuiskutti tälle lapselle.
”Lapset on usein paljon taitavampia ihmettelijöitä kuin aikuiset.”

Näin se tuli todistetuksi! Lapset ovat mestari-ihmettelijöitä!

Kuinka nopeasti gebardi juoksee? Onko se nopeampi kuin auto? Onko lentokone nopeampi kuin gebardi? Miten lentokone pysyy ilmassa? Miten lentokone nousee sinne ilmaan? Onko se silloin avaruudessa? Voiko sillä mennä planeetoille? Onko kukaan käynyt planeetoilla? Onko raketti korkeammalla kuin lentokoneet? Miten voi päästä ajamaan lentokonetta? Kuka tekee lentokoneen? Missä on se tehdas, jossa lentokone tehdään? Miten ne voi osata tehdä lentokoneen? Kuka on keksinyt lentokoneen? Miten se uskalsi mennä sinne lentämään? Voiko ihminen lentää jollain muulla tavoilla? Osaako mikään eläin lentää? Mikä on nisäkäs? Mikä se muu vaihtoehto on jos ei ole nisäkäs? Niin miten se kala sitten saa lapset? Miten se kalalapsi syö, jos se ei syö maitoa?

Ja tämä kaikki about yhdellä hengenvedolla aamupalapöydässä. Kun äiti-ihminen siinä syvään hengitellen yrittää hörppiä vasta ensimmästä kahvikupillistaan. Lapsi esittää kuulemma keskimäärin kaksi kysymystä kolmessa minuutissa. Kuulostaa tutulta.

Entä jos -kysymykset ovat erityisen hankalia aikuiselle – ja niin herkullisia lasten aivoille. Entä jos kaikki maailman muurahaiset menisivät yhteen, niin jaksaisivatko ne nostaa ihmisen ilmaan? Entä jos sataisi kokonaisen viikon aamusta iltaan, niin paljonko vettä silloin olisi tässä vesilätäkössä?

Myönnän: joskus kysymysten tulva on myös vähän näännyttävä. Eääääääh. Kysy isiltä. Puhutaan myöhemmin, menepäs nyt leikkimään.

Siksi tämä herätti – ja vähän kirpaisikin:

Lapsi ihmettelee asioita luonnostaan, tutkii ja kokeilee. Vanhempien suhtautuminen ja asenteet vaikuttavat siihen, mitä tälle luontaiselle innolle tapahtuu. Jatkuuko se innokkaana oppimisasenteena kouluiässä, nuorena ja aikuisena – vai hiljeneekö se ja hyväksyy, että ”en mä tiedä kuitenkaan”. Tai ”ei kiinnosta”.

”Ryhtiliike! Ryhtiliike! Ryhtiliike!”, huusi sisäinen ääni minussa. Lisää tiedekeskustelua meidän perheeseen!

Ajattelen, että usein syy sille, että vanhempi ei vastaa tai vastaa vältellen, on varmaan väsymys se, että ei aikuinenkaan aina tiedä. En mä ainakaan osaa vastata kuin ihan murto-osaan omien lasten kysymyksistä. Itse vastaan (valitettavasti) usein moneen kysymykseen aika sinnepäisesti; kun tulee sellainen olo, että kerronko ”väärin”. Alkaa ehkä vähän nolottaakin: enkö mä nyt tätäkään kouluajoilta muista…?

Koska ei sitä aikuisiällä ja arkielämässä (enää) ehkä niin hyvin osaa ihmetellä vaikkapa sitä, että miten tuo taivaalla lentävä lentokone oikein tuolla ilmassa pysyykään!

Mutta yhdessähän sitä voi tutkia ja ottaa selvää!

Usein lapsen ihmettelyt liittyvät just luonnontieteisiin. Mutta ei se lapsi tietysti sitä tieteenlajia nimeä tai luokittele; lapsi ihmettelee vaan kaikkea ympärillään.

Miksi sitten luonnontieteet ovat tärkeitä nyt, ja etenkin tulevaisuudessa?

Tämä(kin) seuraava osuus Jenni Vartiaisen puheissa sai ihan mun ihon kananlihalle: vau! En ole tullut ajatelleeksi, mutta näinhän se on:

Tulevaisuudessa(kin) meidän maapallomme pelastamiseen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvitaan (monien muiden asioiden lisäksi) tieteellistä ajattelua. Tarvitaan juuri niitä ENTÄ JOS -kysymyksiä ja ihmisiä, jotka osaavat niitä yllättäviäkin kysymyksiä esittää! Tarvitaan intoa ja osaamista etsiä niihin kysymyksiin ratkaisuja! Tarvitaan ympäristöä tuntevia ja siitä kiinnostuneita ihmisiä!

Lisäksi toisena asiana: sekä nyt että tulevaisuudessa ihan älyttömän tärkeää on erottaa valeuutiset oikeista. Valetieto oikeasta faktasta. Kun nykyisin kuka vaan voi kirjoittaa nettiin mitä vaan – ja merkata juttuihin jopa lähteetkin niin, että ne näyttävät oikeilta – tarvitaan ihan valtavasti kriittisen ajattelun harjaantumista. Sillä tavalla sieltä tietotulvasta erottaa ja osaa analysoida, että mikä on tutkitusti totta ja mikä ei.

Tuntuu ihan pyörryttävältä (sekä hienolta että vähän jännittävältä), että nyt me tämän hetken vanhemmat (ME! ME!) rakennamme sitä pohjaa, millä tulevat sukupolvet suhtautuvat maailmaan.

Haluavatko he ihmetellä, tutkia ja ratkaista – vai passivoituvatko he ottamaan vastaan sen, mitä muut heille syöttävät.

Joo. Mulla itsellä lähtee nyt ehdottomasti käyntiin henkilökohtainen ja oman perheen ryhtiliike! Entistä positiivisempi ja innostuneempi asenne lasten kyselyihin – lisää ihmettelyä elämään meille aikuisillekin!

Julkistustilaisuudesta sain siis mukaan Oppi&ilo -kirjasarjan uudet Tiedeseikkailu-kirjat 4-8 -vuotiaille: Vesi, Energia ja Omat tutkimukseni -tehtävävihko. Ja kuten arvasinkin, meidän lapset olivat heti ai-van innoissaan niistä.

Kirjoihin on kerätty lasten yleisimpiin kysymyksiin ja ihmettelyihin liittyviä taustatarinoita, ja niitä käsittelevät tiedetemput, joilla lapsi voi itse tutkia ja ihmetellä ilmiötä ja sen syitä.

Viime viikonloppu oli meidän perheessä niin hulinaa, että emme ehtineet vielä näiden kirjojen pariin selailua, yleisintoilua ja tuota kuvissa näkyvää spontaania ilmapallotemppua enempää. Mutta eilen sovittiin, että jo tänään illalla päivähoidon jälkeen tehdään ensimmäiset tiedetemput – ja tuosta Vesi-kirjasta lapset haluaisivat lähteä liikkeelle. Pintajännitys ja kapillaari-ilmiö, täältä tullaan!

Sain myös arvottavaa – jee!

Eli joku onnekas saa tästä arvonnasta tämän saman paketin kuin me: Tiedeseikkailu-kirjat Energia, Vesi ja Omat tutkimukseni. Tuotepaketin arvo on yhteensä 44,70 €.

Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tätä postausta ti 23.4. klo 16 mennessä. Kerro vaikka, millaisia hyviä kysymyksiä teidän lapsenne ovat esittäneet! Nämä on aina ihan superhauskoja kuulla nämä lasten kysymykset!

Voittajalle ilmoitan voitosta sähköpostilla heti arvonnan päätyttyä. Arvonnan säännöt löytyvät täältä

 

 

PS. Tuoreimpana kysymyksenä eilen iltapalapöydässä meidän 5-vuotias kysyi: ”Onko valkoisessa valoa?”

VAU! Hieno kysymys! Otetaan selvää!

14

You Might Also Like

  • miimii
    15.4.2019 at 13:09

    Kaksivuotiaan vaikein ja yllättävin kysymys tähän mennessä on ollut ”Äiti, mitä rakkaus tarkoittaa?”. Suusta pääsi vain yllättynyt ”jaa-a, no mitäs se tarkoittaa?”. Lapsi itse vastasi ”sitten pitää lohduttaa” . Sen jälkeen ollaan puhuttu rakastamista ja rakkaista asioista lähes päivittäin <3

    • krista
      15.4.2019 at 13:15

      Voi ihana! <3 Ja ihana vastaus myös lapselta! Ja siis ihan mieletöntä viisautta ja tunneälyä jo kaksivuotiaalta <3 <3 <3 <3
      -
      "Kuka keksi rakkauden?" <3

  • MarjaH
    15.4.2019 at 13:10

    Ihana kysymys! Valkoinen nimenomaan on valoa, tosin kaikki värit ovat, mutta valkoinen sisältää tasaisesti kaikkien värien aallonpituuksia.
    *
    Meilläkin kysellään paljon, mutta mitähän viimeksi… Taisi olla, että miten pissa tulee pippelistä 😅

    • krista
      15.4.2019 at 13:17

      Eiks ollutkin mahtava kysymys; ja siis uskomatonta, että lapsi tuollaista edes tuli ajatelleeksi!!! Mä olin ihan itse, että VAU.

      Haha ja ERITTÄIN olennainen ja hyvä kysymys myös teillä! Lapset just voi pohtia tuollaista, ja tuohan on hyvä kysymys ihmisen biologiasta! Ja on tosi tärkeää, että siihen tulee vastaus eikä mitään ”hyi hyi älä puhu tuollaista”. Sä varmasti tiedeihmisenä osasit hyvin selittää!

      • MarjaH
        15.4.2019 at 15:29

        Kemistinä vastasin, että se tulee sellaisesta reijästä 🙈 Mutta tyytyi siihen tänä aamuna 😅

  • tulip
    15.4.2019 at 13:26

    Nuo kirjat olisivat niin meidän juuri neljä vuotta täyttäneen kyselijän mieleen. Itsekin pitää tehdä ryhtiliike noiden omien vastatusteni suhteen, ehdottomasti! Mutta aiheeseen: ”Äiti, mikä on kompensaatio?” 😃

    • krista
      15.4.2019 at 13:31

      Joo varmasti olisivat! <3 Ikäskaala noissa on just 4-8 vuotta!
      -
      Sanaselitykset on kyllä kans mahtavia! Ai hitsi yritän miettiä, mitä kaikkia sanoja meillä on selitetty (ja ne voi olla yllättävän hankaliakin), mutta nyt lyö ihan muisti tyhjää... Palaan, jos pompsahtelee mieleen! Näitä pitäis ottaa ylös, niin muistaisi :)

  • Anskis
    15.4.2019 at 13:28

    Meidän kaksivuotias ei vielä paljon puhele, eikä siis myöskään kysele, vaikka selvästi onkin kiinnostunut ja ihmettelee monia juttuja arjessa. Kohta neljävuotias kummityttö taasen on ollut koko talven todella kiinnostunut avaruudesta, opetellut planeetoita ja hämmentänyt aikuisia kysymystulvalla. Kirjasarja olisi varmasti omiaan hänelle.

    Ystävän 6-vuotias kysyi tänään että voiko loukata jos tippuu kypärä päässä puusta, kun äitinsä on sanonut että kypärä pelastaa hengen 🙈 Viereinen 5-vuotias ilmoitti samaan keskusteluun lapsen varmuudella, että hänen äitinsä tietää KAIKEN. ❤️

    • krista
      15.4.2019 at 14:19

      Meilläkin just muutama viikko sitten keskusteltiin paljon avaruudesta ja planeetoista! Voi tiedonjanoiset lapset <3 Ja pian se teidän kaksivuotiaskin varmasti löytää sanat ja kysellä, ja sittenpä sille ei tulekaan loppua, hih <3 Mutta siis on niin ihana kyllä seurata tuollaisia pikkuisia "tutkimuksissaan", kun hehän ihmettelevät koko ajan kaikkea, alkaen siitä, että mitä tapahtuu, kun hyppää vesilätäkköön ja niin edelleen!
      -
      Äidithän siis TIETYSTI tietää kaiken, mitenkäs muuten :D <3

  • Johanna
    15.4.2019 at 13:31

    Meillä 7- ja 5-vuotiaat pojat ihmettelevät päivittäin vaikka ja mitä. Kaksivuotiaskin tarkastelee maailmaa uteliaasti. Välillä varsinkin autossa kysymyksiä tulvii sellaisella tahdilla, ettei meinaa pysyä perässä. Mieluusti kuitenkin vastaan heille ja etsin lisätietoa netistä. Tiesittekö esim. että maailman isoin käärme ikinä on ollut 13-metrinen titanoboa, joka painoi 1100 kiloa. Onneksi se eli 60 miljoonaa vuotta sitten. :)

    • krista
      15.4.2019 at 14:20

      No enpä tiennyt, VAU! Tää mun täytyy kertoa meidän Seelalle tänään ja etsiä, josko löytyisi jotain piirroskuvaluonnosta, että millainen mötkäle se on ollut! Joel varmaan tän ois tiennytkin! :D

  • Naks
    15.4.2019 at 13:32

    Ooo, miten parasta! Meidän uusimmat ihmettelyn aiheet: ”Miten helikopteri voi lentää, kun sillä ei ole siipiä? Mistä pavut tulee?”

    • krista
      15.4.2019 at 14:21

      No todella hyvä kysymys hei! Pysyykö se pelkästään sen propellin avulla ilmassa vai täh…? :) Pavut sentään voi kurkistaa purkin kannesta :D

  • Pauliina
    15.4.2019 at 13:33

    Kitos inspiroivasta postauksesta! Osallistun arvontaan. Meidän lapsista pienempi ei vielä osaa puhua, mutta ísompi ihmetteli viimeksi jojon toimintaperiaatetta. :)

    • krista
      15.4.2019 at 14:24

      Kiva, että innostus oli tarttuvaista! <3 Mä olin sen tilaisuuden jälkeen itsekin kans aivan täpinöissäni; mun oli siis tarkoitus kirjoittaa (myöhemmin) noista kirjoista, mutta sitten tuo kirjottajan puheenvuoro sai mut aivan täysvaikuttuneeksi, ja oli pakko pistää ajatukset näppämistölle!
      -
      Hahaa, meillä talvella ihmeteltiin jojoa kans, kun Silva sai sellaisen pikkujoululahjaksi! Joel oli sitä mieltä, että ei se voi toimia, kun sieltä "puuttui" joku jousi. Mutta eipäs siellä olekaan jousta, vaan se tulee "itsestään" ylös! Mutta MITEN? Sepäs varmasti pitäisikin yhdessä tutkia, jokin (energiaan?) littyvä ilmiö siinäkin varmasti on!

  • avaruuskenguru
    15.4.2019 at 13:46

    Mistä lehmät tulevat? Miksi on Minni-hiiri? Miksi tuntuu haikealta lähteä, vaikka haluaisikin lähteä? Nukkuvatko kalat? Onhan näitä.

    Arvonnassa mukana! Kuulostaa ihan mahtavalta! Ollaan muutenkin tykätty oppi&ilo-sarjasta hurjan paljon. :)

    • krista
      15.4.2019 at 14:26

      Kaksi jälkimmäistä myös meillä kysyttyjä! Nukkuuko muuten ne kalat…? Tai oikestaan meillä taidettiin kysyä, että miten kalat nukkuu? Mä taisin vastata jotenkin, että no siellä ne lilluu vaan :D :D :D Ois varmasti pitänyt selvittää vähän tarkemmin! :D

      Meillä kans on tykätty Oppi&ilo sarjasta hurjasti ja meillä on monia niiden kirjoja – ja niissä on kivasti ne ikävaiheet merkattu, niin on ollut kiva ostaa just oikeanikäistä. Nämä uudet on kans IHAN huippuja, iso suosittelu tosiaan!

  • Riina
    15.4.2019 at 13:48

    Oi miten mielenkiintoiselta kuulostaa! Oma lapseni kyseli viimeksi ihan vain, että miksi lumi sulaa pois…

    • krista
      15.4.2019 at 14:27

      Mä taas voisin kysyä, että miksi tuo yksi lumipläntti, jota tuijotan tästä työpöydän yli ikkunasta, EI sula, vaikka siihen paistaa aurinko ihan yhtä paljon kuin muuhunkin nurmikenttään. Hassua!

  • Mii
    15.4.2019 at 13:51

    Oispa mielenkiintoinen kirjasarja. Osa kysymyksistä on kyllä hankalia koska ne menee nii yli oman ymmärryksenkin ettei osaa vastata mitään järkevää :D Luulen et meillä viimeisin kysymys on ollu et miks pojilla on pippeli.

    • krista
      15.4.2019 at 15:37

      Tuo taitaa olla aika yleinen kysymys :) Mutta ihmisen biologia on tärkeää!

      Mutta joo totta, usein kysymykset menee yli oman hilseen ja ne voi olla myös muotoiltu jotenkin sillä tavalla, että aikuinen ei ihan ”saa kiinni”, että miten sitä asiaa lähtisi selvittämään. Tietysti kun ne on lapsen logiikalla muotoiltu <3

  • Henna
    15.4.2019 at 13:58

    Voi vitsi, nää olis niin meille! Ensi syksyllä kouluun menevä esikoinen kyselee jatkuvasti kaikkea. Nyt avaruus ja aikateemat ajankohtaisia. Samoin kuolemaan liittyvät ja kuinka paljon mikäkin sattuu. ”Sattuuko jos käsi lähtee irti”, ”kuinka kuuma aurinko on”, ”kuinka kauan kestää matkustaa Marsiin (tai jonnekin toiselle planeetalle)” jne.

    • krista
      15.4.2019 at 15:38

      Meilläkin on kysytty käden irtoamisesta; että kuoleko? Auts, aika groteskia joskus!

  • Asstrid
    15.4.2019 at 13:58

    Miksi meidän pihalla on edelleen lunta kun kaikkialla muualla se on jo sulanut pois? Sm

    • krista
      15.4.2019 at 15:39

      No samaa tosiaan ihmettelen minäkin! :D

  • Outi
    15.4.2019 at 14:04

    Mukana ollaan! Kirjat sopisivat hyvin meidän tiedonjanoisille muksuille :)

    • krista
      15.4.2019 at 15:39

      Kyllä, näissä on kyllä paljon tutkittavaa! <3

  • Päivi
    15.4.2019 at 14:06

    Meidän 6-vuotiaalle tuo olisi mahtava kirjasarja, nyt kiinnostaa kaikki. Viimeksi meillä ihmeteltiin avaruutta ja tähien määrää.

    • krista
      15.4.2019 at 15:40

      Joo noita meilläkin on ihmetelty! Ja olin aivan vaikuttunut, kun 5-vuotias selitti tähtiä katsellessa, että osa noista on planeettoja <3 VAU!

  • A
    15.4.2019 at 14:16

    Kiva kirjasarja ja hyvät tekijät asialla. Meidän nakero oli 4-vuotiaana juurikin Vartiaisen liikkeelle saattamassa tiedekerhossa (HY:n luma-kasvatusta) ja voi että siitä tykättiin. Meillä perheessä lapsen uteliaisuuden tukeminen luonnontieteisiin ja matematiikkaan tulee aika lailla ”äidinmaidossa” kun vanhemmat ollaan tutkijoita. Mutta tosi tosi tärkeä juttu! En muista mitä 7v. on viimeisimpänä ihmetellyt, mutta juuri eilen keskustelimme hänen kanssa miksi vaalikoppiin mennään yksin (sanoin siis että hän on niin iso että saapi odottaa sivussa mun äänestämistä) ja sitten koitan selittää hänelle miksi vaalisalaisuus on tärkeä (mikä oli vaikeaa kun hänelle vapaat ja demokraattiset vaalit ovat ainut kokemus, mutta tosiaan kaikkialla asiat eivät ole näin hyvin). Omalla kohdalla luonnontieteiden kysymyksiin on enemmän helppo vastata (toki faktoja on pakko tsekata aina välillä ystävästämme googlesta), mutta kun ollaan luettua lapsen saamaa Kunnaksen Suomen historiaa, niin se paljastaa että oonpa aika pihalla Suomen historiasta. Mutta otan tämän iloisena asiana, pääsen oppimaan uutta ja muistelemaan aiemmin oppimiani juttuja kun lapsi aloittaa koulutien.

    • krista
      15.4.2019 at 15:42

      Mäkin joskus näin niitä tiedekerhomainoksia ja ajattelin, että VAU – mutta sit koskaan ei ihan istunut meidän aikatauluihin! Nyt, kun siinä julkistustilaisuuden lopuksi sai itse tehdä niitä tiedetemppuja (näkyi mun IG-storyssä) niin heti tuli mieleen, että OI miten lapset tykkäisi just tällaisesta kerhosta! <3

  • Paula
    15.4.2019 at 14:19

    Tänä keväänä usein toistunut kysymys on ollut: tuleeko tänään kesä? Ja miksi lumesta tulee vettä? :)

    • krista
      15.4.2019 at 15:43

      Hyviä kysymyksiä! <3 Meilläkin on pohdittu, että miksi joskus sataa vettä, joskus räntää ja joskus lunta. Ja sumua on pohdittu myös!

  • Kiia
    15.4.2019 at 14:53

    Tämän päivän saldoa:
    ”Jos maapallo pyörisi nopeampaa, niin tuulisiko siellä silloin kovempaa?”
    ”Miksi ihmisillä on eri väriset silmät, ja onko kaikilla kiinalaisilla mustat hiukset?”
    ”Miksi sinä tykkäät vihreästä väristä?”
    ”Miten ihminen oppii puhumaan? Miksi me opitaan puhumaan suomea?”

    • krista
      15.4.2019 at 15:44

      Voi kun aikuisetkin jaksaisi ihmetellä yhtä paljon päivän aikana; voi vaan miettiä sitä tiedon määrää, mikä meillä olisi tuota vauhtia! Hienoja kysymyksiä <3

  • Lauriczek
    15.4.2019 at 15:01

    Meillä pienet ihmettelijät 5-ja 4- vuotiaat. Viimeksi on tullut usein kysymyksiä, miksi eletään ja entä sitten kun kuolee? Myös ihmiskehoon liittyvät jutut kiinnostavat kovasti, mitä korvan sisällä on jne.

    • krista
      15.4.2019 at 15:46

      Hmm alasin? Tärykalvo. Ja mitä muita osia, hih oikein muistan sellaisen korvasta tehdyn poikkileikkauskuvan, mikä joskus oli biologian tunnilla! Ihan mieletöntä ajatella, että nyt tässä ihmettelyiässä jos lapsi tällaiset oppii, niin miten hyvä pohja se on sitten koulussa näitä opiskella! Voi muistaa osan jo valmiiksi, ja vaikka ei tietoisesti muistakaan, on kuitenkin kuullut siitä jossain ja kyllä mä uskon, että se helpottaa sitten oppimista!

      Ja oi noita filosofisia kysymyksiä <3

  • Riika A
    15.4.2019 at 15:04

    Nää on kyllä ihania! <3

    Oma tulokas ei vielä vähään aikaan paljon kysele, mutta kaverin mukuloiden kanssa taannoin ihmeteltiin madon ruuansulatuselimistöä… Siis että onko madoilla suu ja mistä ne kakkaa. :D

    • krista
      15.4.2019 at 15:47

      Hauska! Me on joskus ihmetelty, että onko madolla korvat tai kuuleeko se :D

  • Hilla
    15.4.2019 at 15:09

    Meillä 6-vuotiasta on pohdituttanut kovasi avaruus. Viimeisin kysymys taisi olla, että: ”Mistä planeetat koostuu?”
    Nelivuotias taas on kovin kiinnostunut dinosauruksista ja niiden sukupuutosta. Eilen tähän aiheeseen liittyen pohditutti sitten se, että: ”Kuoliko maapallolla ihan kaikki eläimet, vai jäikö jotkut henkiin, kun se meteoriitti iski maahan?”

    • krista
      15.4.2019 at 15:48

      Kyllä! Ai että, näitä on niin mahtava lukea, kun tosi moni ihmettely toistuu! Meilläkin on puhuttu dinosaurusten sukupuuttoon kuolemisesta! Ja tietysti siitä (tuohon ylempään sananselitykseen liittyen), että mitä tarkoittaa sukupuutto!

    • Kuunari
      16.4.2019 at 17:11

      Meilläkin viimeksi kysyttiin pitkä kysymyssarja meteorista, joka harvensi dinosauruslajistoa. Miksi niitä dinosauruksia ei enää ole? Miksi se asteroidi osui maahan? Mistä niitä tulee? Osuuko niitä usein? Mitä silloin tapahtui? Miksi tuli pimeää ja kylmää? Jne.

      Kyseinen kolmevee on pistämätön tarinankertoja, ja hän aina itse keksii erilaisia vaiheita ja loppuja aloittamiini vastauksiin (ja kirjoihin, joita luetaan). Siinä sitten itse luonnontieteilijänä saa olla suu ymmyrkäisenä kun asteroiditarina saa yllättäviä käänteitä.

      Minä: No siitä pölähti ilmoille niin valtava pilvi maata ja tomua, että aurinko pimeni…
      Lapsi: Niin ja se aurinko lähti pois avaruuteen toisten tähtien luo, koska se ei tykännyt siitä tomusta ja pimeästä ja niillä oli juhlat sitten yhdessä niillä tähdillä ja oli TOOOOSI valoisaa eikä ollenkaan tarvinnut mennä nukkumaan.
      Minä: …aivan. Tai oikeastaan sanoin vähän väärin, että eihän se aurinko pimentynyt vaan tänne maahan vaan tuli pimeää ja kylmää, koska se tomu levisi tähän maapallon ympärille kääreeksi ja auringon valo ei päässyt siitä läpi.
      Lapsi: Ja sitten ne dinosaurukset oli siellä kääreen alla ja niillä tuli niin kylmä, että ne joutui pukemaan talvihaalarit päälle ja luntakin satoi ja ne teki lumilinnoja ja sitten ne tippuivat koooorkealta lumilinnasta maahan PLÄTS ja kuolivat ihan liiskana sukupuuttoon.

      Jepjep. Kirjasarja ois ihana!

    1 2 3 5