Miten pitää espanjalainen asunto homeettomana?

Kirjoitan tätä juttua Aurinkorannikolla nenä punaisena ja sormet kohmeessa. Näin aamupäivällä meillä on kaikki mahdolliset ikkunaluukut auki ja kunnon tuuletus päällä.

Aiheesta Espanjan asunnot ja home. Kääk.

Hieman tulenarka aihe, mutta menköön. Tämä perustuu täysin mun omiin kokemuksiin (asuminen viidessä asunnossa + ystävien kokemukset + kuullut jutut) ja mielipiteisiin. Mikään homeasiantuntija en ole, saatikka homeelle herkistynyt. Homeelle herkistyneillä on varmasti miljoonasti parempi tatsi tähän aiheeseen.

Kuvat nykyisestä asunnosta, jossa olemme olleet terveempiä kuin koskaan.

Mutta siis.

Väitän, että suurimmassa osassa Espanjan asunnoista joko:
a. on hometta
b. on ollut jossain vaiheessa hometta
c. tulee joskus olemaan hometta

Ja sitten samanaikaisesti aina muistan tämän, minkä jossain vaiheessa luin jostain: Espanjassa kaikissa asunnoissa on hometta, mutta ongelma se on vain Aurinkorannikon suomalaisille.

Haha.

Tämän voi tulkita monilla tavoilla. Ensimmäinen karuin on tietysti se, että suomalaiset ne nyt vaan vikisevät turhasta. Itse en ajattele sitä noin. Toinen tulkinta voi olla, että me suomalaiset olemme (oman maamme rakennustekniikan takia) enemmän herkistyneitä homeelle, ja siksi me saamme oireita (vakaviakin) sellaisestakin homeesta, joka espanjalaisille ei aiheuta mitään vaivoja. Kolmas voi olla sellainen, että espanjalaisillakin on näitä vaivoja, mutta he eivät hoksaa syyttää kröhistä ja astmoista hometta. Me hoksaamme, kun siitä Suomessa niin paljon puhutaan.

Mä olisin taipuvainen uskomaan kakkosta ja kolmosta.

Lisäksi vielä voisi lisätä sellaisen, että espanjalainen elämänmeno tapahtuu enemmän ulkona kuin kodeissa. Altistumisaikaa on vähemmän, jos kodeissa käydään lähinnä nukkumassa.

Aika usein home täällä on pintahometta. Ja se ihan oikeasti siis vain pestään pois. Me suomalaiset ajattelemme, että TÄH. Mutta niin se vain menee. Homeenpoisto-ominaisuus pesuaineessa on täällä hyvin tavallinen. Usein seinän homekohta käsitellään jollain aineella (olen nähnyt, kun se tehdään, mutta en ole tehnyt itse), annetaan kuivua, ja lopulta maalataan päälle hometta torjuvalla maalilla.

Niks naks homma ratkaistu.

Karseaa, ajattelee suomalainen. Toisaalta jos home on vaan ihan kiviseinän pinnassa ja johtuu ilmankosteudesta, niin kai se sitten vaan tosiaankin niin menee. Suomalaisten ongelmatalojen homeethan on esimerkiksi rakenteissa ja ilmanvaihdoissa, käsittääkseni.

Tässä asunnossa ei ole näitä ongelmia ja tuuletus on helppo järjestää.

Ilman kosteuspitoisuuden takia asuntonsa saa homeeseen hyvin helposti. Ja me suomalaiset valitettavasti mokaamme usein. Ironista. Vaikka me olemme homeasioissa hereillä, just me saamme myös täkäläisen asunnon helposti (tietämättömyyttämme!) homeeseen. Jos asuntoa elelee vain niin kuin suomalaista asuntoa, niin hups heijaa, pian tarvitsee leijaa (homeenpoistopesuaine).

Yleisin suomalaisten tekemä moka on käsittääkseni se, että kylmään vuodenaikaan lämpö yritetään pitää sisällä asunnossa kaikin voimin: lämmitetään vaan, ja pidetään kaikki luukut kiinni. Pahimmassa tapauksessa jopa tukitaan aukkoja.

Esimerkiksi omasta pienestä mokasta: jätimme erässä aiemmassa asunnossa (jossa oli muutenkin tosi kostea ilma) muovipussillisen lasten askarteluvälineitä niin, että se oli seinän lähellä ja osittain koski seinään. Viikon kuluttua kun pussin siirsi, taustalla oli hometta. Ja se siis oli vain kiviseinän pinnassa ja se pestiin siitä pois.

Hometta voi syntyä myös vaikkapa huonekalun (etenkin sohvan tai sängyn) ja seinän väliin. Tai vaikka vaatekaappiin, jonka ovea pidetään kiinni.

Tuuletus, tuuletus, tuuletus!

Eli näitä asuntoja pitää todellakin tuulettaa – myös kylmällä säällä – ja katsoa, että ilma pääsee kiertämään vaikkapa vaatekaapit.

Näin me sen teemme:

Aamupäivällä avaamme ristivedon koko asuntoon. Meillä on perinteinen espanjalainen kerrostaloasunto tuuletuskuiluineen, eli asunnon kolmella ”sisäseinällä” on tuuletusikkunat keskellä olevaan kuiluun. Se on tosi näppärää eli asunnon saa hyvin tuuletettua. Samalla availemme kaappien ovia ja muutenkin ”unohtelemme” kaappeja auki.

Illalla auringon laskiessa suljemme persianat (metalliset kaihtimet) ja käytämme ilmalämpöpumppuja tarvittaessa lämmittämiseen.

Ja sitten taas seuraavana aamuna kaikki räppänät ja kaapinovet auki, ja kunnon tuuletus!

Ikkunoiden alla on reiät syystä; niitä ei kannata tukkia. Tumma on kaupunkilikaa, ei hometta.

Tämä meidän kokemus ja toimintatapa. Löytyykö teiltä muita tietoja/vinkkejä tuuletukseen ja espanjalaisen asunnon homeettomana pitämiseen?

Homeelle altistuminen on vakava juttu. Silti espanjalaisten asuntojen hometta ei tarvitse mun mielestä liikaa pelätä: tällä tosiaan se on käsittääkseni enimmäkseen pinnassa olevaa hometta, joka tulee nopeasti ja johtuu ilman kosteudesta. Sitä pystyy siis omilla toimilla pitämään poissa!

Jännä myös ajatella, että monet Suomessa keuhko-ongelmaiset löytävät etenkin talvihelpotuksen täällä – vaikka täällä on asunnoissa hometta ja paljon hajusteita. Mutta se on varmasti se meri-ilmasto ja ulkona oleminen, ja tosiaan se, että tuollainen pintahome ei ole asunnolle mikään purkutuomio. Tiedän monia homealtistuneita, jotka täällä voivat asustella ihan hyvin!

Myös ”ongelma-asuntoja” on. Kyllä tosi usein kuulee näitä tarinoita. Ja harmi kyllä espanjalaiset asunnonomistajat eivät niitä ota samalla vakavuudella kuin suomalaiset asukkaat täkäläisissä asunnoissa; olen kuullut, että usein asukkaiden valituksia ja huomioita asunnon homeesta ja oireista ei oteta vakavasti.

Mutta on myös ”terveitä” asuntoja! Esimerkiksi nyt meillä on vanha asunto, mutta täällä olemme olleet (flunssan kannalta; ei nyt puhuta siitä norosta) terveempiä kuin koskaan ennen.

Ja asunto vaihtoon, jos ongelma ei muuten ratkea. Elinikäistä vaivaa asumisesta ei tietenkään itselle kannata hankkia – terveys on tärkeintä!

13
Like
4

You Might Also Like

  • Anna
    4.2.2019 at 15:24

    En ehkä sanoisi että Suomessa otetaan vakavasti homeongelmaa. Yksityisasunnoissa tilanne voi tietysti olla toinen, mutta julkisissa rakennuksissa se ollaan vain ottavinaan vakavasti. Tai ehkä siihen asennoidutaan vakavasti, mutta kun on vaakakupissa joko raha tai homekoulu niin kappas kun pyydetään vähän kaunisteltuja tutkimustuloksia tai ei tutkita kunnolla ja ongelmaa yritetään piilotella ja vähätellä. Valitettavan usein juuri näin.
    _
    Jotenkin voisin kuvitella että homelajikkeetkin saattaisivat olla siellä erilaisia kuin täällä. En ole minäkään asiantuntija, mutta arvailen. Kun on ihan erilainen ilmasto niin ehkä erilaiset homeetkin?

    • krista
      4.2.2019 at 15:32

      Tässä aiheessa pitää olla kieli keskellä suuta, kun kirjoittaa – tai sormet keskellä näppäimistöä. Mutta siis EN MISSÄÄN NIMESSÄ tarkoittanut, että Suomessa yleensä otettaisiin riittävän vakavasti homeongelmat (varsinkaan julkisella puolella)! Auts, saattaa saada väärän kuvan. Kodeissa toki enemmän, mutta ei julkisella puolella. Uhhuh. Nämä koulut ja päiväkodit ja työpaikat, ja usein haluttomuus tai vitkastelu korjata, puutteelliset korjaukset jne. Tarkoitin tuolla lausahduksella ihan eriä, eli suomalaisia asukkaita täkäläisissä vuokra-asunnoissa; siis että asukkaat täällä saattavat kertoa asunnon homeesta, mutta omistaja ei ota tosissaan. Tarkennan tuon kohdan, että ei tule väärinkäsityksiä!

      Tästä homelajikepuolesta ollaan kai kahdella kannalla, ja mä en tiedä vastausta siihen! Jossain on ollut, että täkäläiset pintahomeet ois eriä. Mutta sitten luin myös sellaisen jutun, jossa homeita oli tutkittu ja oltiin sitä mieltä, että ne olivat ”kannaltaan” (?) ihan samoja homeita kuin Suomessa. Mutta voisko sitäkin olla eri määrää, jos se vaan tosiaan siinä pinnaissa ”poispyyhkäistävissä” on, en tiedä…

  • TarjaS
    4.2.2019 at 17:15

    Sielläpäin voi kyse olla sisäilmaan tiivistyvästä kosteudesta, joka on lähtöisin ihmisistä, pyykeistä, suihkusta jne. Ja joka lähtee pois asianmukaisella tuuletuksella tai ilmanvaihdolla. Täällä suomessa taas kosteusvaurio tulee yleensä rakennusvirheestä tms jossa kosteus pääsee esimerkiksi maaperästä rakenteisiin, tai esim puutteellisista vesieristeistä, rikki mennyistä putkista, märästä liian nopeasti pinnoitetusta betonista jne. Rakenteissa kosteus tekee pahempaa jälkeä eikä ole pyyhkäistävissä pois. Kosteudelle altistutaan pitkään. Toki meilläkin on sisäilman kosteutta ihmisistä ja suihkusta tms lähtöisin, mutta yleensä koneellinen ilmanvaihto poistaa sen. Puurakenteet, höyrynsulkumuovit ja eristeet jne tuovat suomessa omat haasteensa, kun taas ulkomailla rakennetaan yleensä kivestä, betonista jne joista kosteus pääsee haihtumaan pois luonnollisesti.

    • krista
      4.2.2019 at 17:30

      Kyllä, näin mäkin arvelen – ja tosiaan siis ilmankosteus ihan ilmassa olevana vrt. Suomen kuiva sisäilma etenkin talvisin. Ja tällöin tosiaan täällä se home on just siellä pinnassa eikä syvemmällä rakenteissa. Toki täälläkin on jossain taloissa varmasti myös rakenteissa olevaa hometta, mutta tuo yleinen asuntojen pintahome on just tuota ilman kosteudesta syntyvää hometta.

  • Anonyyminä
    4.2.2019 at 20:27

    Tai sitten suomalaiset oireilee koska pelkäävät, kun kaikkialla rummutetaan homevaaraa. Tottakai kosteusvauriot pitää hoitaa ja sisäilman olla kunnossa, mutta kyllä monissa maissa ihmetellään suomen homeongelmaa.
    https://yle.fi/uutiset/3-7788328

    • krista
      4.2.2019 at 21:07

      Hmm, mitenköhän tämän ajattelisi… Ehkä siinä voi olla perää, että jonkun ihmisen lieviä oireita ei välttämättä tiedostaisi, jos homeesta ei niin paljon Suomessa puhuttaisi. Toisaalta vakavasti oireilevien ongelmat on niin isoja ja elämää mittavastikin rajoittavia, että tavallaan en MILLÄÄN haluaisi ajatella tai sanoa mitään tätä asiaa vähättelevää tai edes siihen suuntaan. Koska jos yhtään lähtee puhumaan, että mitkä vaivat on ”todellisia” ja mitkä ei, ollaan aika vaarallisilla vesillä ja se voi olla hyvinkin loukkaavaa – kun kuitenkin oikeita ja vakavia oireita ihmisillä ON, sitä ei varmasti kukaan ”toisinajattelijakaan” kyseenalaista, niin kuin tuossa jutussakin sanotaan. Eli pikemminkin pitäisi panostaa siihen, että lisää näitä altistuvia/herkistyviä ei pääsisi syntymään, kun ajatellaan esimerkiksi just kouluja, päiväkoteja ja työpaikkoja jne. Mutta hankalia asioita.

    • Anna
      4.2.2019 at 21:27

      Varmasti osalla voi olla myös luulotautia (uskon hyvin vahvasti mielen mahtiin niin hyvässä kuin pahassakin), mutta tiedän ihmisiä jotka ihan oikeasti oireilevat todella pahasti tietyissä rakennuksissa joista sitten jälkikäteen löytyy hometta. Ihan tuttavapiirissä on näitä. Pitää myös muistaa että eri ihmiset voivat reagoida erilaisiin homeisiin ja sieniin. Yksi on herkitynyt sädesienelle ja joku toinen jollekin muulle.

      Nyt menee ihan puhtaasti arvailun puolelle, mutta voisiko osa ongelmaa olla myös ihan se että ihminen ei enää luonnossa altistu samalla tavalla erilaisille homeille yms kuin joskus ennen ja siitä syntyy yliherkkyysreaktio kun oleskelee paikassa jossa hometta on runsaammin. Kroppa ylireagoi. Mikä ei tarkoita etteikö oireita tulisi ottaa vakavasti. Olipa niiden syy mikä tahansa niin ne on otettava vakavasti.
      Rakenteisiin pesiytyneen homeen määrä on myös todennäköisesti aika paljon suurempi kuin pintahomeen.

      • Nro 26
        5.2.2019 at 14:54

        Luulotauti on aika epäkorrekti ilmaisu. Se kuulostaa leimaavan lisäksi aika yksinkertaiselta. Mielen toiminnot ovat monimutkaisia ja keho ja mieli hyvin monimutkainen kokonaisuus. Oireet ovat nk. luulotautisellakin oikeita, eivät luuloja, ja voivat olla kovin voimakkaitakin, mutta se ei tarkoita että ihminen voisi noin vain päästä niistä ”luuloistaan” ja oireet loppuisivat sitä kautta kuin seinään, niinkuin ilmaisu luulotauti antaisi äkkiseltään ymmärtää. Jos jollakulla on maha tavattoman kipeä, niin ei se joku silloin luule että sen maha on tavattoman kipeä, kyllä se silloin todella on kipeä, johtuipa se ihan mistä hyvänsä. Et varmaankaan tarkoittanut tätä, mutta siltä tuo ilmaisu itsessään kuulostaa.

        Tulee myös mieleen sellainen ”sä vaan luulet” -vastine siitä ”ota ittees niskasta ja piristy” jota masentuneille ennen hoettiin (joka siis ei tietenkään toimi, koska masennus ei toimi niin).

  • Maaritanneli
    4.2.2019 at 20:38

    Muistan pesseeni Turkissa asunnon seinistä pois pintahometta.
    Seinien rakenne on pelkkää tiiltä ja betonia, eli pääsee kuivumaan ulospäin.
    Ja jotenkin pähkäilin myös niin, että kun kesällä on paahtavan kuuma ja kuivaa, ne homeitiöt tms. Kuolee pois.

    • krista
      4.2.2019 at 21:09

      Joo niin täälläkin ajatellaan! Ja ilmeisesti on joku sanontakin, tyyliin ”talvi kastelee, kesä kuivaa”. Vähän niin kuin Suomessa ”kesä märkänsä kuivaa”, tai ainakin meillä kotona sanotaan niin kesäsateista :D

      Samoin täällä on talojen rakenne just tuollainen!

  • kuullostaa tutulta...
    5.2.2019 at 00:47

    Hmm, kuullostaa jokseenkin samalta kuin kokemukseni saksalaisten ystävien luona… En tiedä espanjan ja saksan arkkitehtuurin eroista/yhtäläisyyksistä, kun kokemusta on useamman matkan verran saksalaisten ystävien kodeista, ja yhden espanjassa vietetyn matkan, jolloin majailin suomalaisen ystävän vuokra-asunnossa, mutta muistaakseni niissä oli enemmän yhteistä, kuin jos vertaisi suomeen…
    Saksalaisilla on myös tapana aina pitää ikkunoita ja ovia auki, säästä riippumatta, lähes yötäpäivää… Ja talot kiveä jne, monissa myös haiskahtaa ”maa” sisätiloissa … Ilmasto(ainakin sillä ystävieni alueelle) on kosteaa ja viileä, paahtavaa on vain hyvin harvoin, mikä on kyllä selkeä ero espanjaan…
    Jokaikisellä matkallani saksassa tulen nuhaiseksi tukkoiseksi ihan alkupäivinä, mutta olen syyttänyt ystävieni salakavalaa tuuletusta. Jopa sen ”minun” huoneeni ovi saatetaan käydä avaamassa yöllä nukkuessani, ja aamulla herään jäässä…. Kaikki yöt nukun kahden peiton kanssa :D Perisuomalaisena olen kohteliaasti hiljaa ja käytän nuhalääkkeitä ja nenäsuihkeita… hah…
    Ystävieni vieraillessa suomessa, olemme saaneet aikaan ihan sanaharkkaa, kun yrittävät täällä samaa läpivetoa toteuttaa… Ja termostaatit huutaa apua, kun joulukuussakin heitetään lämmöt harakoille… Niin, kun nämä meidän lämmitysmekanismit taitaa toimia hieman eritavalla kuin teillä… Tässäkohtaa ei näy perisuomalaista hyväksyntää, vaan vahvaa eurooppalaista taivastelua, kuinka suomalaiset ovat niuhoja ja eihän se lämmitys VOI siitä tuuletuksesta seota jajaja…. :D todella kiinnostaisi kuulla jotain asiantuntija-kommentteja euroopan rakennuskulttuurista, koska jotain eroa selvästi on :D

  • Puumis
    5.2.2019 at 12:19

    Jep, täällä Keski-Euroopassa sama homma. Home käsitellään homepesuaineella ja pestään pois, ja maalataan päälle. Koitan tuuletella kun muistan (makkarissa, suihkussa ja vessassa on aina ikkunat raollaan tosin) ja onneksi pellettilämmitin myös kuivattaa sisäilmasta enimmät kosteudet pois. Se verran jo karaistunut paikallisiin sisälämpötiloihin ja jatkuvaan tuuletukseen, että jos menee yli 20 asteen sisällä niin tulee heti hiki.

  • i
    5.2.2019 at 13:18

    Myös Norjassa tuuletetaan ihan koko ajan ja lämpötila pidetään matalampana. Monissa taloissa on takka (se vaaditaan kasittääkseni kaikkiin omakotitaloihin varautumisen vuoksi ja ainakin pohjoisessa se on todella järkevä vaatimus). Takkaa lämmitetään iltaisin, jolloin ilma vaihtuu piipun kautta ja korvausilmaa tulee huoneeseen avoimista ovista ja ikkunoista.. Makuuhuoneissa nukutaan talvellakin ikkuna kiinni. Huonelämpö on oleskelutiloissakin alle 20 astetta. Myös Venäjällä rakennuksissa on pahoja vesi- ja kosteusvaurioita, mutta niitä ei pidetä ongelmana. Tuulettaminen on sielläkin hyvin yleistä.

    Rakentaminen on hyvin samanlaista kuin Suomessa, mutta uskoakseni tällä tuulettamisella ongelmat eivät pääse niin pahoiksi.

    Ja kyllä julkisellakin sektorilla otetaan homeongelmat vakavasti, mutta niiden korjaaminen on vaikeaa. Ainut takuuvarma tapa on purkaa koko rakennus ja rakentaa uudelleen. Vaikka rakennus korjattaisiin terveeksi (siis oikeasti täysin terveeksi) niin homeelle altistunut voi kokea siellä silti oireita jos joihinkin rakennuksen kohtiin on jäänyt kuivanutta hometta.

    Lisäksi kiinnittäisin siihen huomiota, että Suomessa herkästi syyllistetään julkisia rakennuksia homeongelmasta, mutta ihmiset oleskelevat paljon enemmän omissa kodeissaan, joissa ei välttämättä tehdä samoja tutkimuksia tai avata rakenteita samalla tavoin.

  • Pacopepe
    7.2.2019 at 15:03

    Se pesuaine on muuten lejia, ei leija.

  • Jiijii
    7.2.2019 at 18:23

    Miksi kirjoittaja ei käytä lämpöpumpun kosteudenpoisto asetusta, kun kerran lämpöpumppu on käytössä. Ei tarvitsisi ikkunst auki palella.

  • Nuuti
    9.2.2019 at 18:45

    Kosteudenpoisto ilmalämpöpumppuun päälle ja hetken päästä se huone vasta kylmä onkin. Ei todellakaan hyvä tapa talviaikaan. Käytän kosteudenpoistoa kesällä huoneiston viilentämiseen. On energiatehokas tapa.

  • Suvi
    13.2.2019 at 14:21

    Olen asunut useamman vuoden Espanjassa, mutta huomasin tämän ”homeilmiön” vasta tässä meidän nykyisessä (vuokra)asunnossa. Olen aikaisemmin asunut kahdessa eri kerrostaloasunnossa, eikä kummassakaan ollut hometta/tummia seiniä, paitsi kylpyhuoneen katossa! (Täällä Espanjassa harvoin on kylpyhuoneessa erillistä ilman poistoa, joten tietysti kosteus nousee ylös.) Mutta nyt (asumme talossa) seinät tummuvat joka talvi. Uskon, että kosteuden muodostumiseen vaikuttaa myös paljon asunnon sijainti. Kun hometta alussa ilmestyi olin mielettömän huolissani. Argentiinalainen mieheni pysyi tyynenä ja totesi, että pintahomeen muodostuminen on täysin normaalia ja yleistä Espanjassa. Keskusteltuani useamman ystäväväni kanssa aiheesta, sain huomata, että ongelma tosiaan on yleinen. Sain kuitenkin hyviä vinkkejä asiaan. Olin myös itse tehnyt klassisen virheen tässä tuuletus asiassa (eli ikkunat kiinni talvella, ettei lämpö karkaa) ja rakensin samalla tiedostamattani meille ”homepesää”. Nyt meillä avataan ikkunat aamuisin, kun lähdemme liikenteeseen. Pesen seinät HETI kun tummaa ilmestyy lejíalla (vakaisuaine), jotta kaikki mahdolliset mikrobit kuolevat, emmekä ehdi hengittää niitä. Mercadonasta saa myös toimivia Anti-humedad kosteuden neutralisoijia, jotka poistavat kostetutta sisäilmasta. Säiliöön kerääntyy vettä (ilmasta). Olin yllättynyt miten usein säiliötä saa tyhjentää, sisäilmassa tosiaan on paljon kostetutta! Mutta olen samaa mieltä, että terveys on tärkeää ja homeasiat täytyy ottaa vakavasti, vaikka se olisikin ”normaalia”! :)