Otin kuvan tytöistä karusellissa ja ajattelin: oi, tästähän tuleekin ihana blogipostaus – se joskus jostain lukemani ajatus siitä, miten lapsi vilkuttaa joka kierroksella äidilleen ja äiti vilkuttaa takaisin ja sit se on vähän niin kuin joku syvällinen elämään liittyvä juttu.
Se joku tosi syvällinen ja henkevä juttu. Se sellainen elämänviisaus. Niinku tosi koskettava ja silleen. Ihan valaistumista tuottava kerrassaan! Henkinen kasvu. Maailmankaikkeus. Nyt mä ymmärrän kaiken.
Että ”oooo just näin se elämä on!!!”
Mahtavaa! Hieno postaus!
Paitsi että… Niin mikäs se viisaus siis…?
(Tähän sitten sellainen hetki, jolloin aivot yrittävät epätoivoisesti kytkeä oikeita piuhoja keskenään – ei mitään)
Google apuun. ”Karuselli aforismi” tai ”lapsi vilkuttaa karusellissa” – ei mitään. Entä Facebook? Näppäilen statukseeni:
”Ööö miten se meni se juttu, että lapsi on karusellissa ja ööö vilkuttaa äidilleen joka kierroksella ja äiti vilkuttaa takaisin ja ööö siitä sit jotain kaunista ja syvällistä ja henkevää elämästä?”
Ei mitään. Ehdotetaan Pharrel Williamsia. Ei se. Yksi sentään muistaa, että on kuullut kyllä saman. Joo joo siihen liittyy just se lapsi, joka vilkuttaa ja sitten takaisin vilkuttava vanhempi ja just jotain hienoa elämästä.
Okei.
No, tässä on nyt sitten ne kuvat karusellista. Ne ovat aivan epätarkkoja. Suurimmassa osassa kuvia näkyi joko lasten selät tai ei lasta ollenkaan.
”Lapsi vilkuttaa karusellissa äidille ja äiti vilkuttaa joka kierroksella takaisin, ja sit jotain syvällistä elämästä.”
Siihen on syynsä, miksi mä en ole mikään elämänviisausbloggaaja.
46
ElinaBee
20.12.2016 at 20:15Hihiii mäkin olen tuon joskus kuullut, mutta en kyllä millään muista mikä se syvällinen juttu oli :D
krista
20.12.2016 at 20:37Mahtavaa, että siitä jää vaan mieleen se karusselli ja vilkutus, mutta pointti on unohtunut :D
–
Hitsi, eikö kukaan muistais? Tää jää muuten ikuisesti vaivaamaan! :)
Hihi
20.12.2016 at 20:40Oli pakko laittaa omat googletaidot testiin. Onko se tämä? :D
“You don’t really understand human nature unless you know why a child on a merry-go-round will wave at his parents every time around and why his parents will always wave back.” -William D Tammeus
krista
20.12.2016 at 20:44Joo! Joo! Joo! Tää oli sit joku suomennus tästä – ja ehkä vähän muokattunakin, mutta siis JOO tuo ois ehkä ollut alkuperäinen lainaus! Kukakohan toi tyyppi on ollut, pitääpä googlata lisää! JEE! Kiitos, ensimmäinen johtolanka!
Hihi
20.12.2016 at 20:46No JES! :D Sen takia se pointti vilkutuksen ja lapsen lisäks unohtuu. Siinä ei oikeestaan oo sellasta :DD
krista
20.12.2016 at 20:52KYLLÄ! Eli tuo mun versiohan itse asiassa OLI sen hyvin vapaa suomennos :D :D :D
–
Googlasin lisää ja nyt oon aika varma, että se oli just tää, mutta käännettynä suomeksi ja jonain ”inspiraatiokuvana”, jota jaettiin Facebookissa. JEEEEEEEE! KIITOS!!!!!!
Hihi
20.12.2016 at 23:51JEEEE! Ei mitää, kiva olla avuksi :D
Ebe
21.12.2016 at 01:08Jee joku löysi sen! Mä yritin just tunnin Googlesta ettiä :’D
krista
21.12.2016 at 10:18Haha mullakaan ei itsellä tärpännyt – mutta toi se oli! :)
anna-liisa
21.12.2016 at 06:54😂 Mulle tuli mieleen vaan se, kuinka laitetaan vahinko kiertämään :D
krista
21.12.2016 at 10:18Ahhhahahahahaha apua nyt osui nauruhermoon! :D :D :D Tosi osuva! :D :D
Embu
21.12.2016 at 14:56:’D :’D :’D Tätä aion käyttää!
Sanna
21.12.2016 at 08:45Heips! Ei oikeastaan liity tähän postaukseen, muttaa.. Esitin joskus ehkä vuosi sitten (?) postaustoiveen rakkaudesta/parisuhteesta, muistatkohan :D Kehtaisinkohan toivoa sitä nyt uudelleen, jos sinulla löytyisi enää inspiraatiota sellaista kirjoitella :D Sinulla tuntuu olevan niin ihana ja rempseä asenne elämään, rakkauteen, kaikkeen, että jostain syystä haluaisin kovasti kuulla juuri sinun ajatuksia aiheesta :)
Ihanaa joulua teidän perheelle <3
krista
21.12.2016 at 10:26Muistan! :) Kaikki nämä vuodet (heh no kuukaudet) se on silleen pompsahdellut mieleeni, että ”ja siitä vois sit kirjoittaa”, mutta aina se on jäänyt muhimaan, kun olen mukamas odotellut siihen jotain elämää suurempaa ”kuningasideajujua”. Haha, että ehkä voisin jo ajatella, että jos mitään elämää suurempaa elämänfilosofiaa siihen ei ole tulossa (heh niin kuin ei tähän karusellipostaukseenkaan), niin ehkä sen voi kirjoittaa ihan niillä ajatuksilla ja näkökulmilla, jotka itsellä luontevasti ja ilman mitään mega-aforismitasoa on :)
–
Eli joo, NYTPÄ mä kirjoitan sellaisen joskus tässä lähitulevaisuudessa! :) Ihanaa joulua sinnekin! <3
Karin
21.12.2016 at 11:53Aahajaa, ihan paras! Repesin. Ja sitten uudelleen kiertävän vahingon kohdalla.
*
Itse pyörittelen usein silmiäni sekä itselleni ja miehelle, että erityisesti isovanhemmille, jotka AINA reagoi lapsen taputuksiin ja tuuletuksiin tekemällä saman perässä isolla innolla. Siis joku syvä biologinen tarve ja hyöty tässä varmaan on, koska ei se oikein (pelkällä) rakkaudella selity. Mutta niin, meistä saisi ihan kaameita videoita ruokapöydästä/ravintolasta, varsinkin jos kuvaisi vain aikuisia. Toi karusellivilkutus taas on vaan tosi suloista.