Terassiton terassi

Kun aikoinaan aloimme haaveilla puutalon pihasta, ensimmäiset toiveemme tähän olivat iso terassi ja näppärästi rullalta tuleva uusi siisti nurmikko.

Nyt viisi vuotta myöhemmin meillä ei ole kumpaakaan.

Silloin siis (utopistinen) toiveemme oli löytää toteuttaja, joka olisi tehnyt kaiken. Me vain ojentaisimme pankkikortin ja pitäisimme terassituparit – ulkoistaisimme koko homman projektinhoidosta rakentajien kartoittamiseen. No, sellaista tekijää ei koskaan löytynyt. Hyvin pian totuimme muhkuraiseen vanhaan nurmikooon; se on ihan hyvä.  Sammal tuntuu sitä paitsi oikein mukavalta jalan alla. Ja tyydyimme myös siihen, että terassia tähän pihaan ei sitten taida saada – meillä silloin vuosia sitten käynyt puutarhasuunnittelija selitti kaikenmaailman kallioon poraamisten kamalia kustannuksia emmekä muutenkaan tainneet päästä ihan samalle aaltopituudelle.

Olen kuitenkin kaikki nämä vuodet ihan akuutisti kadehtinut kaikkia sellaisia superihania kesäkeidasterasseja. Ja sitten me ihan täysin spontaanisti (haha, täällä) päätettiin, että hemmetti vie nyt hankitaan vaan se aurinkokatos, vaikka meillä ei mitään terassia olekaan.

Ja vaikka se alkuperäinen spontaanius ei kovin onnistunutta ollutkaan, kyllä tuossa silti yllätys tapahtui. Nimittäin kun tulin yhden vuorokauden Kuopion-tanssireissun jälkeen kotiin, pihalla komeili minulle täytenä yllärinä tällainen:

Ooooooh!!!!! Mitä täällä on tapahtunut?!?!?!

Nyt muutamassa viikossa terassista – tai siis eihän se terassi ole, katos vaan – on tullut meille paljon paljon paljon paljon paljon rakkaampi (kyllä, käytän tätä sanaa) kuin olisimme ikinä osanneet ajatella.

Esimerkiksi ennen meillä tuli tosi harvoin syötyä ulkona; nyt syömme tuossa oikeastaan aina, kun sää vähänkään sallii. Esimerkiksi lettuaamupalan sunnuntaina, ah! Ooh nyt meilläkin on yhtäkkiä oma kesäkeidasidylli! Omat vanhat kalusteemme loksahtivat sen alle kuin suunniteltu:

Hassua, miten pelkkä katos ja nurkat jotenkin tuovat mukanaan tilan tunnun. Niin kuin huoneen. Sitä on jotenkin vaikea kuvailla. Jotenkin… tilasta tulee yhtäkkiä yksityisempi. Äh, en mä osaa selittää. Mutta tuossa on vaan niin niin niin ihana istuskella ja viettää kesäpäivää. Ja iltaa. Ja aamua.

Ja enää emme kaipaa sitä lattiaa ollenkaan. Mitä me jollain lattialla. Tämä on meille just hyvä, ah!

Verhoiksi kokeilimme monenlaisia yhdistelmiä vaatehuoneen uumenista  – halusin nimenomaan noita vanhoja omia verhoja tai kankaita käyttöön. Päädyimme (meille) aika yllättävän yksinkertaisiin väreihin: ohuet valkoiset ja turkoosit verhot. Ne vaan näyttivät parhaimmilta. Molemmat verhot olivat ikkunoissa mun Kampin-minikaksiossa joskus 2000-luvun alussa, ja nyt sitten lähes parinkymmenen vuoden odottelun jälkeen pääsivät käyttöön uudestaan. Kannattaa olla koskaan heittämättä mitään pois, haha.

Mutta kaikkein iloisin on siitä, että tämä Hietsun kirppikseltä vuosia sitten ostettu (muistaakseni 50 sentillä) Ganesha-verho pääsi vihdoinkin käyttöön! Aijaijai, että nautin joka kerta, kun silmät osuvat tuohon!

Tän katoksen alla mä aion viettää tän kesän. Ah!

33

You Might Also Like

  • Aino
    10.7.2017 at 15:21

    Oi että, mieki vielä joskus! Mulla suurin syy haaveilla paviljongista (tai etelään muutosta) on nämä hemmetin inisevät vampyyrit. voi ku vois tiheän sääskiverkon suojissa rentoutua ulkoilmassaki. Budjetti ei varmaan anna muutamaan vuoteen periksi, mutta unelmoida aina saa :D

    • krista
      10.7.2017 at 23:01

      Hei miten olisi hyttysongelmaan ihan vaan sellainen ”prinsessakatos” ja joku ihana löhösohva alle…? Olisi edullinen ratkaisu ainakin alkuun! Silleen tälleen siis :)

  • Elina*m
    10.7.2017 at 22:15

    Näyttääpä ihanalta! Meillä on mökillä ihan sama tilanne ja toihan voisi olla kokeilemisen arvoinen ratkaisu. Oliko katos Ikeasta?

    • krista
      10.7.2017 at 23:02

      Hih joo, ihan perus-Ikeaa :) Mutta suosittelen, tosi kiva ilman sitä varsinaista terassiakin!

  • Nukkis
    13.7.2017 at 16:29

    Android puhelimella kun lukee uusia postauksia, kuvat on vaan niin valtavan kokoisia, että pitää pyyhkäistä alas pari-kolme kertaa että voi jälleen lukea. Kuva ei oo skaalattu, vaan niin iso ettei voi nähdä siitä mitään muuta kuin valtavia osia. En tiedä mikä selain tässä uudessa puhelimes on 🙄

    • krista
      13.7.2017 at 16:57

      Joo joku häikkä tässä selvästi on, äh! Yritetään korjata, vaikka tää nyt loma-ajan takia on aika haastavaa… Jos kokeilet eri selaimella (saako siitä eri selaimen valittua?), niin toistuuko ongelma siinä vai näkyykö siinä oikein? Mietin, että onko siis selainkohtaista eli että osaisi sitä kautta lähteä selvittämään… Meidän omista puhelimista (anrdoid, jossa crome tai explorer) ongelmaa ei tosiaan näy, mutta muiltakin on tullut nyt parin päivän aikana viestiä tästä!