Altistuuko perheesi radon-säteilylle?

Tämä tiedottava postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa.

Vuosi sitten kirjoitin sisäilman radonista, muistatteko?

Olin siis siinä vaiheessa vuosikausia aktiivisesti yrittänyt sulkea pois mielestäni sen, että Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan sisäilman radon aiheuttaa 300 keuhkosyöpää vuodessa. Radonia ei voi haistaa eikä muutenkaan aistia, vaan sisäilman radon-pitoisuus selviää vain mittaamalla.

Koko postaus löytyy täältä – jos on unohtunut, niin kannattaa lukea!

Viime vuonna tosiaan sitten näihin aikoihin päätin, että nyt tämä meidän kodin radon-pitoisuus mitataan.

Vaikka tieto lisää tuskaa, on silti parempi tietää kuin olla tietämättä. Koska JOS kodin radon-pitoisuus olisi korkea, ja sen olisi vaan jättänyt (oman pelon vuoksi) mittaamatta – ja jos siitä lapsille jotain (lue: keuhkosyöpä) tulisi, niin…. aaaarrgh, liian kamala ajatus edes ajateltavaksi!

Toimintasykäyksenä hommalle toimi mun omalta osalta myös se, että Säteilyturvakeskus STUK halusi tiedottavalla kampanjallaan tavoittaa lapsiperheitä tämän blogin kautta. Ja sen myötä mekin siis vihdoinkin päädyttiin mittaamaan!

Tilasiko muuten kukaan muu viime vuonna kotiinsa tällaisen mittauksen? Mitä tuloksia teille tuli?

Radonpitoisuuden mittausaika on tällä hetkellä marraskuun alun ja huhtikuun lopun välillä. Tulevaisuudessa tämä vielä vähän laajenee: vuodenvaihteessa tulee voimaan uusi säteilylaki, ja sen myötä mittausaika on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Ja mittaus kestää kaksi kuukautta. Mehän siis laitettiin meidän kotiin nuo purkit mittaamaan viime vuonna 8.11., ja tammikuussa sitten saatiin tulokset.

Ja meidän kodissa…

…uutiset olivat hyviä!!!

Vanhoille taloille asetettu viitearvo on tällä hetkellä 400 Bq/m3 (tämä kiristyy uuden säteilylain myötä ja on vuodenvaihteen jälkeen 300 Bq/m3) ja uusien talojen osalta se on 200 Bq/m3.

Meidän alakerrassa arvo oli 61 Bq/m3, ja yläkerrassa 51 Bq/m3, ja ei suositeltuja toimenpiteitä siis.

JEAH!!!!

Voitte ehkä kuvitella, millainen helpotus tämä oli! Taloa ei olla (ikinä?) myymässä, mutta tämän mittauksen tekeminen ihan varmasti vaikuttaa positiivisesti talon arvoonkin. Mutta ennen kaikkea se vaikuttaa omaan tietoon siitä, että tämä asia on meidän talossa kunnossa. Kyllähän se vuosikausia mielessä ehti kummitellakin! MIKSI me ei tehty tätä aiemmin, heti kun aikoinaan aiheesta kuultiin…?

Jos mittaustulos olisi ollut erilainen, myös tämän postauksen sävy olisi tietysti hyvin erilainen. Silloin alettaisiin suunnitella taloon radon-remonttia.

Eli niinhän se kai menee, että moni (kuten me ennen) jättää radon-mittauksen tekemättä peläten juuri sitä, että mitä jos isoja arvoja löytyy: mitä se tarkoittaa talon arvolle ja elämälle? Mutta siis tärkeä viesti on tämä: asian korjaus on mahdollista! Eli radon-remontilla asunnon radon-pitoisuuden voi korjata.

Radonpitoisuuden kannalta suurimpia riskialueita ovat ainakin Lahden seutu, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso ja Pirkanmaa. Riskipaikkoja ovat hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut. Pahimpia alueita ovat kohomuotoiset jyrkkärinteiset soraharjut, kuten Pispalanharju Tampereella ja jotkut Salpausselän alueet.

Mutta sitten on tietysti sellainen juttu, että me ihmisethän vietetämme aikaa muuallakin kuin siellä kotona…

Entäs sitten työpaikat, koulut ja päiväkodit…?

Ensinnäkin työpaikoista: Työnantajalla on velvoite huolehtia, etteivät työntekijät altistu liikaa sisäilman radonille. Tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä on siis ehdotus uudesta säteilylaista, ja jos laki menee eduskunnassa läpi, tulee työnantajille lisää tiukennuksia radonvelvoitteeseen.  Mutta… Millä tasolla työnantajat tämän kanssa nyt sitten tällä hetkellä ovat? Joo, voitte ehkä arvata, että tällä ei ole juhlimista: Stukin arvion mukaan ainoastaan n. 10% työpaikoista, joissa mittaukset tulisi tehdä, on tämä mittaus tehty. Täältä löytyy tietoa siitä, että milloin työpaikan radon-pitoisuus täytyy tämänhetkisen säteilylain mukaan selvittää.

Työnantajat tuntevat siis tätä velvollisuutta heikosti. Viime keväänä STUK teki tehovalvontakampanjan, jonka myötä selvisi, että esimerkiksi Vantaan Tuupakassa (joka edes ei ole määritelty riskialue) työpaikkojen radonpitoisuuden keskiarvo oli 663 Bq/m3, eli selvästi yli viitearvojen. Suurin yksittäinen mittaustulos oli 7071 Bq/m3. Uhhuh.

Lisää voi lukea STUK:in tiedotteesta täältä.

Ja sitten ehkä vielä työpaikkojakin kuumottavampi (mulle itselleni ainakin) ympäristö: altistuvatko lapset keuhkosyöpää aiheuttavalle radon-säteilylle kouluissa ja päivähoidoissa?

Tässä vaiheessa huomautan väliin, että en halua lietsoa paniikkia eikä Säteilyturvakeskuskaan halua. Mutta koska Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa (syyt tähän löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta), näistä on ihan hurjan tärkeä olla tietoinen.

STUK on tehnyt selvityksen päiväkotien ja koulujen radon-tilanteesta niistä kunnista, joissa radon-mittaus työpaikoilla on pakollinen.

Hyvät uutiset ensin: Tilanne on kohtalaisen hyvä.

Sitten huonommat uutiset: Joissain paikoissa raja-arvoja silti ylittyi, ja osa selvityspyynnön saaneista tahoista jätti pyynnöstä huolimatta mittaukset tekemättä.

Siksi Säteilyturvakeskus kannustaa vanhempia tiedustelemaan oman lapsen päiväkodin tai koulun radon-tilannetta varsinkin niillä alueilla Suomessa, jossa radon-pitoisuudet ovat korkeita. Sekin on  hyvä muistaa, että suurin osa suomalaisten radon-altistuksesta tapahtuu kuitenkin kodeissa.

Täällä STUKin selvitys päiväkotien ja täällä selvitys koulujen radon-tilanteesta.

Pidetään siis pää kylmänä, mutta ei silti työnnetä tätä tietoa pois ajatuksistamme.

Mitä sitten Säteilyturvakeskuksen mukaan kannattaa tehdä?

Harkitse vakavasti radon-mittauksen teettämistä kotona. Se on ainoa tapa saada tietoa siitä, altistuuko oma perhe keuhkosyöpää aiheuttavalle säteilylle kotona. Mittaus maksaa muutamia kymppejä per purkki, ja Säteilyturvakeskuksen hyväksymät radon-mittausten tekijät löytyvät täältä.

Kysele myös (rakentavasti, heh) lastesi kouluista ja päiväkodeista sekä työpaikaltasi, että onko radon-mittaus tehty ja mitkä olivat sen tulokset. Etenkin riskialueella! Sinä voit olla se toimeenpaneva voima, joka saa vaikka työnantajan täyttämään tuon velvollisuutensa.

Ja tarvittaessa sitten radon-remontti. Korkeiden radonpitoisuuksien löytyminen ei tarkoita talolle purkutuomiota. Keskimääräiseksi korjauksen kustannukseksi suomalaisissa pientaloissa on arvioitu 2300 euroa asuntoa kohti.

Onko teidän kodin, työpaikkojen, päivähoitojen ja koulujen radon-tilanne tiedossa?

Tämä on Säteilyturvakeskuksen kanssa yhteistyössä tehty tiedottava kampanja, jonka tarkoitus on lisätä suomalaisten perheiden tietoisuutta sisäilman radonista. STUK:in erityisesti lapsiperheille suunnattua radon-tietoa löytyy täältä.

16
Like
5

You Might Also Like

21 Comments

  • Reply
    Sari
    29.10.2018 at 14:27

    Tärkeä aihe, hienosti kirjoitettu. Loistava että juuri sut on otettu viestinviejäksi ympäristöterveydelliseen aiheeseen! Osaat kirjoittaa selkeästi, uskottavasti, napakasti mutta samalla myös rauhoittavasti hankalastakin aiheesta. Hyvä! Voisit kyllä jatkossakin tehdä yhteistyötä vaikkapa Valviran ja Tukesin kanssa tärkeiden asioiden ymmärrettävänä ulossuoltajana!;)

    • Reply
      krista
      29.10.2018 at 14:31

      Oi, kiitos, ihanasti sanottu! <3 Ja siis ihan supermielelläni tekisinkin, todellakin!

  • Reply
    Anna
    29.10.2018 at 15:32

    Meillä on Radonia. Arvaa turhauttaako tässä kohtaa olla yliharkitsevan miehen puolisona. Ja ylenpalttisen dramaattisesti reagoivan samalla kertaa. Kun tulokset saatiin (oli yli tuplasti sallitun määrän) niin hirveä meteli ja paasaus (lasten kuullen) siitä miten me kuollaan kaikki keuhkosyöpään. Sitten kun alettiin puhua rahasti niin yksi taho sanoi meille että hyvä tuuletus vähentää jo huomattavasti Radonia ja meidän piti ensin tehdä ilmastointiremppa ja sen jälkeen mitata uudestaan oliko mitään vaikutuksia. Mutta kun se maksaa ja miehen pitää jo pelkästään lapselle välttämättömän uuden haalarin ostoa miettiä kaksi viikkoa niin vboi arvata onko tuota ilmastointiremppaa tehty. Ensin kamala meteli ja säikyttää lapset ja stressaa minut hepuliin ja sen jälkeen ei tee mitään. Ja valitettavasti minulla ei ole omaa rahaa niin paljon että tekisin mitään. Eli tässä nyt sitten asutaan tuon radonin kanssa kunnes herra päättää milloin olisi sopiva hetki että on harkittu kylliksi ilmastointiremppaa (joka muutenkin välttämätön) ja sitten jos se ei auta niin varmaan muutama vuosi vielä radonremonttia josta isäni on sitä mieltä että on pelkkää huijausta ja kusetusta kaikkia radonkaivot ja kun hän on rakennusalan ammattilainen niin paha lähteä riitelemään vaikka uskon että hän voi myös yhtä hyvin olla väärässä (siinä syy miksi sitä ei meillä ole tehty). Oikeastaan haluaisin muuttaa vanhaan rossipohjataloon joka ei olisi niin riskialtis kuin tällainen 80-luvun rinnetalo.

    • Reply
      krista
      29.10.2018 at 16:06

      Äääääääh miten kurja tilanne! Ai hitsi ja jos se tosiaan joka tapauksessa ois tulossa se ilmastointiremppa, niin… Äh, mutta jos toinen ei tee mitään :( Mitenköhän häneen saataisiin nyt vauhtia, oot varmaan yrittänyt puhua sen kanssa…? Näytä vaikka tämä kirjoituskin, josko mitään auttaisi!

      Samoin hei mä oon sopinut STUK:n ylitarkastaja/radon-asiantuntija Katja Kojon kanssa, että hän vastailee kommentteihin täällä torstaina. Hänellä voisi olla tähän antaa suositus tai joku näkemys! Pysy siis ihmeessä tässä keskusteussa mukana tai tule torstaina katsomaan tämä uudestaan (ja mies myös mukaan), että millainen näkemys hänellä on sun tilanteeseen. Josko siitä olisi sitten apua tai vauhditusta!

    • Reply
      Katja Kojo
      1.11.2018 at 09:06

      Ensinnäkin hyvä, että teillä radon on mitattu. Kyllä radonkorjaukset ovat toimivia, osaava radonkorjausyritys osaa suositella teidän talolle toimivaa korjausmenetelmää sekä toteuttaa sen hyvin. Radonkorjauksista voi lukea lisätietoa näiltä https://www.stuk.fi/aiheet/radon/radonkorjaukset STUKin sivuilta. Sivustolta löytyy esimerkiksi tietoa eri korjausmenetelmien tehokkuudesta sekä yrityksistä, jotka toteuttavat radonkorjauksia. Tarjouksia radonkorjauksen toteutuksesta kannattaa pyytää! Siihen en pysty ottamaan kantaa, riittääkö teidän talossanne ilmastointiremppa alentamaan radonpitoisuuksia. Mutta jos jokatapauksessa on todettu, että ilmastointiremppa tehdään, kannattaa siihen ryhtyä ja ottaa tuo radonasia huomioon remppaa tehdessä. Ja kun ilmastointi on saatu kuntoon, uusi radonmittaus kannattaa tehdä jolloin näätte, riittikö ilmastointiremppa. Ymmärrän kyllä hyvin senkin, että jos rahareikiä on muuallakin (esim ne lasten haalarit), voi olla niin että radonkorjaukset lykkääntyvät. Kustannusasiasta kannattaa tsekata tuo sivu https://www.stuk.fi/aiheet/radon/radonkorjaukset/radonkorjausten-kustannukset ja muistaa, että työn osuudesta saa kotitalousvähennystä. Toivottavasti pääsette siellä nyt (sovussa :) ) miehen kanssa edistämään asiaa.

      • Reply
        Anna
        1.11.2018 at 10:55

        Hei, kiitos vastauksesta. Pitää yrittää taas kerran puhua tuosta ja koittaa saada pyörät pyörimään tämän asian suhteen. Tämän ikäisessä talossa nyt on aina jotain remppaa jossain kohtaa että pitää nyt vaan asettaa asioita tärkeysjärjestykseen ja miettiä järkevää järjestystä.

  • Reply
    Tintti
    29.10.2018 at 21:18

    Viime vuotisen postauksesi innoittama teetettiin vihdoin Radon-mittaus (oli siis ollut to do-listalla jo vuosia..) ja onneksi pitoisuudet olivat hyvät. Eli kiitos siitä postauksesta ja ehkä tämäkin innostaa jonkun vihdoin teettämään mittauksen,

    • Reply
      krista
      29.10.2018 at 21:24

      Jee, mä toivoinkin, että joku muukin sai tällaiset hyvät uutiset! Eiks ollutkin helpottavaa? Mulle ainakin se oli ihan selkeästi sellainen ”phuuuh”-huokaisun paikka, kun mekin oltiin sitä tosiaan vuosia haudottu. Hyvä, kun teetitte – ja huippua, että tulokset olivat hyvät!

  • Reply
    Elinabeth
    29.10.2018 at 22:57

    Mun isän luona tehtiin mittaus viime talvena ja oli huomattavasti yli raja-arvon erityisesti siinä huoneessa, jossa me pienen lapsen kanssa yökyläillään. Kovasti ukki sai pontta hoitaakseen ikävän asian, kun uhattiin, ettei tulla hakemaan keuhkosyöpää ehdoin tahdoin. Remontti hoitui jollain laitteella, joka tuulettaa talon alapohjaa. Hintaa n3000e, puolen päivän työ ammattilaiselta ja niin on yksi murhe vähemmän. Hoitui lopulta kivuttomammin kuin skenaarioissamme kuviteltiin. Ukki pääsee jälleen nauttimaan lapsenlapsestaan!

    • Reply
      Anna
      30.10.2018 at 07:55

      Onko mitattu tuon asennuksen jälkeen? Minua kiinnostaa kovasti juuri se millaisia muutoksia on tullut. Ja oliko millainen talo? Saisikohan saman systeemin asennettua rinnetaloon (olettaen että sillä oli vaikutusta).

    • Reply
      krista
      30.10.2018 at 09:11

      No hei mahtavaa, että on tällainen tarina kerrottavana: että tosiaan se ON korjattavissa ja kuitenkin aika ”helpolla” – ainakin verrattuna siihen riskiin, mitä se aiheuttaa! 3000 euroa on toki paljon rahaa, mutta ei sentään 30 000 tai purkutuomio. Mahtavaa, että isäsi mittautti ja korjaus tehtiin, yksi huoli vähempänä!

    • Reply
      Katja Kojo
      1.11.2018 at 09:12

      Hienoa kuulla tarina onnistuneesta radonkorjauksesta. Ja yleisestihän on juuri noin, että radonkorjaukset onnistuvat. Kuullostaa siltä, että ukin taloon on laitettu radonimuri elikkäs tämmöinen https://www.stuk.fi/aiheet/radon/radonkorjaukset/radonkorjausmenetelman-valinta/radonimuri Radonimuri onkin tehokas korjausmenetelmä. Kysyn samaa kuin Anna, eli onko radonpitoisuus mitattu korjauksen jälkeen? Se kannattaa tehdä.

  • Reply
    Giassilina
    30.10.2018 at 08:31

    Meillä mitattiin työpaikalla ja vanhemmassa rakennuksessa raja-arvot ylittyi. En muista, kerrottiinko arvoja meille koskaan, mutta tuli ohjeistus, että kyseisessä talossa ei saa oleskella normaaleja 7,5h työpäiviä. Onneksi kyseiset tilat ovatkin muussa kuin toimistokäytössä, mutta moni työntekijä joutuu kuitenkin viettämään siellä useita tunteja päivässä. Mielestäni myös päärakennuksessa tehtiin mittaus (seinällä oli lappu kertomassa asiasta), mutta siitä ei tiedotettu sen enempää, joten luulen arvojen olleen ok.

    • Reply
      krista
      30.10.2018 at 09:32

      Hyvä, että mitattiin! Ja onneksi ei ollut toimistotila, olisi ollut aika kuumottavaa tajuta vaikka olleensa 20 vuotta 8h päivässä töissä sellaisessa tilassa – vaikka niitäkin tarinoita tässä maassa on varmasti ihan valtavasti. Sitä tilaa ei lähdetty kuitenkaan korjaamaan mitenkään?

    • Reply
      Katja Kojo
      1.11.2018 at 09:14

      STUK valvoo radonpitoisuuksia työpaikoilla. Työnantajalla on velvollisuus toimittaa tulokset STUKiin. Tätä voisit vielä kysyä työpaikallasi, että onhan mitatut tulokset toimitettu STUKin työpaikkojen radonvalvontaan. Tarvittaessa STUK antaa määräyksiä radonaltistuksen rajoittamisesta sekä valvoo, että määrätyt toimenpiteet toteutetaan.

  • Reply
    Tee
    31.10.2018 at 15:05

    Asiantuntijalle kysymys; onko joku vuosiluku, jonka jälkeen rakennetuissa taloissa voi luottaa siihen, että radon-asia on huomioitu?

    • Reply
      Katja Kojo
      1.11.2018 at 09:36

      Kiitoksia kysymyksestä. Valitettavasti ei voi luottaa. Kunnan rakennusvalvonnalla on suuri rooli siinä, kuinka radon otetaan rakentamisessa huomioon. Tässä on tullut ilmi suuria kuntakohtaisia eroja. Tilanne käsittääkseni parani hieman sen jälkeen, kun rakentamismääräyksiin lisättiin vuonna 2004 maininta, että radonriski pitää ottaa rakentamisessa huomioon. Silti niitä kuntakohtaisia eroja on. Radonmittaus on ainoa keino selvittää talon radonpitoisuus.

  • Reply
    Sari
    31.10.2018 at 16:38

    Asiantuntijalle kysymyksiä: Onko radon-riski mahdollinen talossa, joka on rakennettu savimaalle, onko vain kalliopohjaisten talojen ongelma? Sen tiedän, että talousvesikaivo voi lisätä radonille altistumista, mutta onko taloon tuleva maalämpö (maalämpökaivon kautta) myös radonriski? Miksi kuntokartoittajat eivät useinkaan kirjaa radonmittausta korjauskehotukseksi talojen kuntokartoitusraportteihin? Voisiko tätä jotenkin muuttaa lainsäädännön kautta?

    • Reply
      Katja Kojo
      1.11.2018 at 09:43

      Kiitoksia kysymyksistä. Radon on kaasu, joten oleellista sen kulkeutumisessa maaperässä on se, kuinka hyvin maaperä läpäisee ilmaa. Radon pääsee siis hyvin kulkeutumaan hyvin läpäisevissä maaperissä, eli hiekka- ja soramaassa. Savimaa ei näin ollen yleensä ole riskialuetta. Toisaalta, jos rakennuksen alle on tuotu täyttömaata, saattaa se lisätä radonin kulkeutumista sisäilmaan. Totta, jos talossa käytetään porakaivovettä, voi se lisätä sisäilman radonpitoisuutta. Maalämmön käyttö ei lisää radonriskiä. Kuntokartoittajilla ei varmastikaan ole velvoitetta kirjoitella radonmittauskehoituksia raportteihinsa. En myöskään osaa sanoa, kuinka hyvin kuntokartoittajilla radonasia on tiedossa. Toivottavaa olisi, että radon otettaisiin aina huomioon kuntokartoitusta tehdessä.

  • Reply
    krista
    1.11.2018 at 09:55

    Kiitos Katja, kun pääsit tänne vastilemaan!

    Blogin Facebookin puolelle oli tullut myös yksi kysymys ulkosuomalaiselta (käsittääkseni) blogin lukijalta. Kopsaan sen tähän. Eli:
    ”Onkohan samanlaista radon karttaa olemassa muista maista? Koko Euroopan karttaa? ”

    • Reply
      Katja Kojo
      1.11.2018 at 10:10

      Kiitos Krista itsellesi hyvästä blogikirjoituksesta! Juu, kävin FB:n puolella vastaamassa tuohon kysymykseen ja sanon saman tällä puolella: Muistakin maista on olemassa radonkarttoja. Jos googlaa vaikka ”indoor radon map”, löytyy paljon karttoja.

    Leave a Reply