Erilainen äitienpäiväkirjoitus

Olla äiti.

Joskus nämä maailmanrakkaimmat tarvitsevat minua niin paljon, että se on ihan riipivää.

En ole kovin hyvässä hapessa tänään. Olen yskinyt kolme tai neljä vuorokautta, yskinyt kohta mielenterveyteni riekaleiksi. Yskinyt päivää ja yötä – viimeisen vuorokauden aikana ei ole kulunut varmasti yhtään kokonaista minuuttia, jolloin en olisi yskinyt. Ei mitään muita oireita. Ehkä allergiaa? Ensin yskä oli vain kurkkua kutittava pakottava yskimisen tarve, mutta nyt, kun olen yskinyt-yskinyt-yskinyt, ovat kaikenmaailman keuhkoputket jo ihan tulessa pelkän rasituksen takia.

Miten voi olla näin perseestä pelkkä yskiminen? Luulisi, että se on ”vain” yskä – mutta hemmetti kun se ei vaan taukoa hetkeksikään.

Kurjassa olossani olen tsempannut pitkin äitienpäivää. Yskänpuuskieni lomassa sylitellyt takiaisina roikkuvia rakkaita, vaikka jokin minussa huutaa, että voi jumalauata mulla on huono olo antakaa mä edes hetken olen rauhassa. Sain aamupalan sänkyyn – onnittelulaulua en kuullut, koska toinen onnittelijoista sai portaidennousuteknisen totaalihepulin. Mutta kyllä se laulettiin, minä kiittelin, ihastelin kortit ja halailin.

äitienpäivä aamupala

Vaikka oikeasti olisin vain halunnut olla rauhassa.

”Minä istun äidin syliin”, pienempi rakas päättäväisesti ilmoitti ja meinasi kaataa äitienpäiväkahvikupit sänkyyn tomerilla taaperonjaloillaan.
”Tässä on paras paikka!”

Rakas. Rakas. Rakas. Minä rakastan sinua. Minä rakastan tätä hetkeä ja ihan kaikkea, mutta voi maailma tätä yskää, voiko yksi yskä näin kaataa naisen, voi maailma saanko mä joskus olla hetken rauhassa.

Äitienpäiväpiknik lähikallioille. Ihanaa. Kaikki muu ihanaa paitsi oma olo. Mansikoita ja mustikoita, salaattia ja kahvia. Saippuakuplia. Lapset leikkivät lintuemoja ja rakensivat kepeistä linnunpesiä. Sitten lintuemot järjestivät syntymäpäiväkutsut, jossa tarjottiin kakkua (iso kivi), keksejä (paksu keppi) sekä käpysoppaa.

Kaikki muu täydellistä paitsi minä itse.

piknik eväät

Rakkaat.

Istuessani (lue: yskiessäni) jyrättynä viltillä muiden leikkiessä tajusin, että tätä se äitinä oleminen on. Se ei häviä hetkeksikään – ja se on yhtäaikaisesti maailman ihaninta sekä universuminrasittavimman päälletunkevinta. Osa aivoistani voi ajatella, että antakaa mä joskus vaan oon, kun taas toinen puoli ajattelee, että olkaa aina siinä älkääkä jättäkö minua sekunniksikaan.

matkalla

Ikinä.

Koska minä rakastan teitä ja te olette rakkainta, mitä maailmassa on.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! <3

 

*köh, ysk, ysk, ysk, vittujumalauta, ysk*

72
Like

You Might Also Like

  • murina
    8.5.2016 at 15:29

    Mä annoin tänä vuonna parhaan mahdollisen äitienpäivälahjan sekä itselleni että omalle äidilleni. Meidän lapset nimittäin oli koko viikonlopun mummolassa! Oli ihan win-win-win tilanne…

    • krista
      8.5.2016 at 15:39

      Oi! Todellakin, kaikki voittavat! :)

  • vannikkila
    8.5.2016 at 16:11

    Äitienpäivää! :) me vietämme hyvän osan siitä autossa, matkalla kotiin. Eli lastenleffoja ja virkkaamista reilut 5 tuntia :)

    Yskään. Koin itse kerran flunssan jälkitautina kevyen 2 kuukauden yskän. (**Nyt silmät kiinni, jos herkkiä lukijoita) päätyi siihen, että yskin kunnes oksensin. (Vaara ohi**) Diagnoosi oli (yskästä) ärtynyt kurkunpää, joka ärtyi puhumisesta, hengittämisestä, syömisestä… you name it. Lähti kun sain hengitysteitä avaavaa lääkettä, eli astmalääkkeet. Sit lähti päivissä.

    Toivottavasti helpottaa pian :)

    • krista
      8.5.2016 at 16:35

      Hyvää ja turvallista matkaäitienpäivää teille sinne tien päälle! <3
      -
      Tää on jotenkin niin kummallista, kun mulla ei ollut yhtään minkäänlaista flunssaa "pohjall", ei kurkkukipuja ym. Mutta esim. silmiä ärsyttää (valuvat) eli mä tulkitsen tän siitepölyallergiaksi... Mutta joo, veikkaan, että mullakin on paikka jos toinenkin tuolla yskimiselimistä ärtynyt, kun yskin KOKO AJAN hemmettivie. Jos ei ala mennä maanantaina/tiistaina ohi, niin kai on pakko yskiä tiensä lääkäriin :(

    • AnnaTampereelta
      8.5.2016 at 18:51

      Argh tiedätkö mulla on tämä tilanne just nyt päällä. Yskää (ei juuri muita oireita, ei allergiataustaa) takana kuusi viikkoa ja rapiat. Kahdeksan viikkoa vaaditaan että pääsee astmatesteihin, mutta sain jo jonkun tuollaisen piipun varmuuden vuoksi. Alkaa hermot venyä jo aika pahasti.

      Yskätöntä seuraavaa viikkoa kaikille ja ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!

  • MirvaK
    8.5.2016 at 16:11

    Yskä on syvältä. Mä yskin keväät juuri allergian takia. Epävirallinen diagnoosi allerginenastma koska yhdistelmä allergia- ja astmalääkkeet auttavat.

    • krista
      8.5.2016 at 16:38

      Mä otin viime yönä Silvan Ventoline-piipusta huikat, kun en voinut edes KUVITELLA nukkumista. Se helpotti muutamaksi tunniksi eli sain hetken nukuttua. Aamulla yritin jatkaa aamu-unia Ventolinen avulla (kun oli tarkoitus, että Joel ottaa lapset ja mä jään nukkumaan), mutta siihen se ei sitten enää auttanut :(
      .
      Mutta samalta joo kuulostaa kuin mullakin nyt. Keskustassa asuessa mulla ei ollut koskaan mitään näin pahaa, mutta täällä ”maalla” noita puita tietysti on ihan eri tavalla kuin siellä kivikaupungin ytimessä…

  • elinamanda
    8.5.2016 at 16:17

    Ihanaa äitienpäivää! Ja hei mä niiiin symppaan sua tossa yskässä, täällä yskitään nyt pitkälle kolmatta viikkoa. Allergialääke auttoi 24/7-kutinaan, mutta yskää ei vienyt mihinkään. Vatsalihakset ihan höllänä, toissayönä kroppa jotenkin prakas lopullisesti, ja oksensin koko yön, ihan vaan kun yskiminen kävi liian rankaksi. Ei siis ollut yhtään paha olo tai mitään sellasta, jokanen yskäkohtaus vaan päättyi pöntön halailuun.. No onneks tota jatku vaan sen yhden yön, mutta yskä on edelleen sitkeessä. Todella toivon, että pääset vähän vähemmällä! Ei uskoisi, kuinka matalaksi pelkkä yskä voi mielen viedä!

    • elinamanda
      8.5.2016 at 16:21

      Ainiinainiin, piti vielä myös sanoa että onpas ihana uus banneri!

      • krista
        8.5.2016 at 16:27

        Kiitos! En malttanut olla julkaisematta heti nyt samana päivänä kuin sen sain :)

        Kuva (ja kuvaussessio) on lahja blogin lukijalta Sissi Vuorjoelta, joka työkseen tekee dokumentaarista perhekuvausta. Sain just tänään 150 kuvaa ENKÄ KESTÄ miten järjettömän ihania ne on! Teen kuvapostauksen myöhemmin, Sissi siis seurasi meidän päivää aamusta päikkäriaikaan asti ja kuvasi kaikkea näkemäänsä <3

    • krista
      8.5.2016 at 16:41

      Mä otin vasta TÄNÄÄN eka allergialääkkeen, en tiedä miksi en aiemmin tajunnut. Mutta ei se kyllä itse asiassa auttanut (ainakaan vielä), ehkä se ei toimi yskään tosiaan… Joo mullakin on sellainen olo, että oksennus meinaa tulla, kun yskä on niin voimakasta. Ja että tuntuu, että pissaa housuun :D

      Tää on tosiaan ihan älytöntä, että PELKKÄ YSKÄ saa näin matalaksi. Ymmärtäisi paljon paremmin, että jos ois kuumeet tai vatsataudit tai vastaavat, että silloin ois paskana. Mutta pelkkä ”helppo” yskiminen. Mutta kun se tosiaan jatkuu monta päivää TAUKOMATTA, niin se alkaa olla aika karsee :( UHH kolmatta viikkoa sulla, uhhuhhuh :(

  • Katri
    8.5.2016 at 17:18

    Joko olet kokeillut hunajaa? Minulla auttoi se pahimpiin yskänpuuskiin ja antoi yöunet. Tosin yskäni oli flunssaa, ei allergiaa… Lääkäriin mars!

  • raleigh
    8.5.2016 at 17:41

    Äidilleni on kehittynyt vuosien saatossa paha hajusteyliherkkyys, eli tuoksut saavat hänet yskimään. Eikä ongelmana ole pelkästään hajuvedet, vaan kaikki kemikaalit rasvoista ja dödöistä, hiuslakkoihin ja pesuaineisiin. Jopa juhannusruusu sai pihasta lähtöpassit voimakkaan tuoksun takia. Töissä olo on raskasta, kaupoissa käynti lähes mahdotonta ja ryhmäliikuntatunnit välillä aivan tuskaa. Yskimiseen avuksi sai astmalääkkeitä. Mutta se väsymys yskimiseen, on vaikea katsoa vierestä kun ei mitenkään voi auttaa ja se väsymys on aivan murskaavaa. Ennen niin reipas ja iloinen, rakas ihminen, on painunut muutamassa vuodessa aivan lysyyn ja vain yskän takia.
    Ei apua täältä sinulle krista, mutta hyvää äitienpäivää kuitenkin <3 toivon todella että yskäsi helpottaa pian :)

  • Salla
    8.5.2016 at 18:00

    Koivun siitepölymäärä vaihtelee tällä hetkellä täällä etelässä runsaan ja erittäin runsaan välillä.. Että revitään siitä sitten hupia, itsekin täällä aivan tukossa ja silmät vuotaa lähes taukoamatta vaikka olen syönyt allergialääkkeitä jo alkukeväästä asti! Ei kivaa ollenkaan, ei ihme jos aiheuttaa vaikka minkälaisia oireita. :/
    Tsemppiä yskän kanssa, mene ihmeessä heti huomenna lääkäriin jos saisit astmalääkkeet avuksi! Mullakin on avaava inhalaattori justiinsa allergiakausia varten.

  • Karusellin Anni
    8.5.2016 at 18:18

    Yksi tärkeimpiä mun vanhemmuuden myötä oppimia asioita: aamiainen ja lapset eivät sovi samaan sänkyyn. :-D

    Ja hei: äitienpäivänä on ihan ok koko perheen ajatella äidin etua. Joskus se voi olla vaikka se, että äiti saa levätä rauhassa ja lapset puuhailevat toisen vanhemman kanssa jotakin mukavaa. Yhdessä mun tuntemassa perheessä äiti on jo vuosia tehnyt äitienpäiväviikonloppuna matkan, yksinään.

  • Maija
    8.5.2016 at 18:22

    Minulle auttoi hirveään yskään kurlaaminen vedellä, johon sekoitin Emsin suolaa (saa apteekista). Ei ehkä tehoa kaikkeen yskään, mutta suosittelen ainakin kokeilemaan! Toinen hyväksi todettu on imeskeltävät sinkkitabletit. Toivottavasti yskäsi hellittää pian. :)

  • ElinaBeE
    8.5.2016 at 21:26

    Oot varmana jo kokeillu, mutta mulla auttaa hunaja yskään! Syön sitä purkista lusikalla ja sulatan kuumaan veteen :D Toivottavasti pian helpottaa!

  • nimetön
    8.5.2016 at 21:52

    Voi ihan karseeta. Meillä oli lapsilla alkutalvesta pitkä flunssa joka alkoi noin, pelkkää piinaavaa yskää muutama päivä, ei muita oireita. Sitten alkoi kuumeet jne ja flunssa kesti pari viikkoa. Oli karseeta seurata vierestäkin.

    Ootkin varmaan lipitellyt kaikki mahdolliset yskänlääkkeet mutta mainitsen kumminkin, me testattiin kolmea yskänlääkettä ja Resilar ”ärsyttävään yskään” oli ainut joka tepsi ja piti muutaman tunnin yskän poissa kun vielä nostettiin sängyn pääpuoli ylös kunnolla 45 asteen kulmaan kirjakasojen avulla. Voiko aikuisille tehdä niin? En tiedä mutta tsemppiä ihan hirveesti.

  • Satupa
    8.5.2016 at 21:55

    Heips,testaa laittaa normi keltasipuli yöksi sängyn viereen,semmonen nyrkin kokonen.Tee siihen viillot ristiin,eli aukeaa kukaksi,ei läpi asti.Meillä on tämä sipuli-ihme antanut nuhasen ja yskäsen vauvan ja aikuiset nukkua yöt yskimättä.Se sipulin eteerinen öljy auttaa rauhottaan yskää. Try it!(:

  • MariaK
    8.5.2016 at 22:01

    Samat sanat, mut yskän tilalla ripuli (ihan perseenmoinen sellainen). Ja, mieskin ollut tänään ihan v-mäinen. Ei tietoakaan mistään aamiaisista sänkyyn tms. Ja, tämä kuitenkin vasta toinen äitienpäivä (ekana meillä oli ristiäiset). Vojmia sulle -ja mulle!

    • krista
      8.5.2016 at 23:41

      Apua, perseenmoinen ripuli! Okei PALJON pahempi kuin mikään yskä!

      Mutta voi surku tuota v-mäisyyttä. Pöh. Voisko kyse olla jostain kommunikaatio-ongelmasta eli hän ei tiennyt, että kaipaisit ehkä jotain vähän… …erityistä, tai no edes vähemmän-v-mäistä äitienpäivänä :) Tietämättä siis yhtään teidän taustaa muuten. Mutta siis itse oon ihan rautalangasta vääntänyt, että ”aamu-unet = suositeltavaa, aamupala sänkyyn = kiva ekstra, yhdessäolo = toivottavaa, muut lahjat = ei tarvitse” :) Myöskään v-mäisyys ei kyllä ole suotavaa :(

  • ilona/keskeneräinen
    8.5.2016 at 23:13

    Joskus olen kuullut sanottavan, etteivät yskänlääkkeet toimi.
    Mutta Codesan. Toimii. Vaikuttaa kai keskushermostoon tai jotain. Mutta voi sitä autuutta, kun joku auttaa yskään!

    P.S. ihana uusi banneri!

    • nimetön
      8.5.2016 at 23:25

      Joo Codesan todellakin toimii, mut se onkin vahvaa kuten nimikin kertoo. Oon ymmärtäny, et sitä ei enää mielellään lääkärit kirjota, koska väärinkäytöksiä on ollut paljon. Mut se siis kyllä todellakin toimii. Oi sitä autuutta, kun viikkoon ei ole yskän takia nukkunut, ja sitten Codesan on auttanut ja nukkuu kuin tukki yskästä huolimatta.

    • krista
      8.5.2016 at 23:35

      Jaiks oiskohan se ollut just tää…? Joku avaava lääke kuitenkin! Sain nimittäin sellaista silloin leukaleikkauksen jälkeen sairaalassa, kun olo tuntui tukkoiselta – ja kohta sitten jouduinkin sydänkäyrille ja niin edelleen. Uhhuh, ei siis sopinut mulle… Hei se saattoi muuten ollakin just tuota; nimestä päätellen. Koska Panacodia myös en pystynyt ottamaan; jotenkin mun elimistö teki kodeiinista morfiinia (?) liian tehokkaasti ja sain ihan yliannostusoireet. Uhhuh. Uhhuh.

      MUTTA ihanaa, jos jollekin löytyy tuosta toimiva lääke! Oispa mullekin! :) Sitä toivoin sieluni pohjasta myös silloin, kun vedin perus-burana-panadoleja leikkauskipuihin, kun muut ei olleet sopivia… Yyyh.

  • Johanna
    9.5.2016 at 01:43

    Astmalääkkeet! Itse yksi toisessa raskaudessa niin kovasti, että sain aikaan ennenaikaiset supistukset. Sain panacodia öihin ja astmakiekkoa päiviksi ja johan helpotti. Lääkäriin vaan!

    • Johanna
      9.5.2016 at 01:45

      Paitsi että just tajusin ettei tuo panacod sulle sovi. Mutta lääkäriin silti!

  • Lilah
    9.5.2016 at 07:26

    Omaan äitienpäiväaamuuni tiivistyi monta asiaa, jotka äitiydessä ovat niitä vaikeimpia oppia ja toisaalta jotka tekevät siitä niin tunteisiinkäyvää. Odottelin sängyssä lapsia herättämään, kun jo illalla oli vannotettu etten saa nousta ennen (jos lapsia joutuu kasvattamaan odottamaan vuoroaan niin äitiys on kyllä odottamiseen extremelaji). Oli jo nälkä ja pissihätä, mutta toisaalta kainalossa tuhisemassa ihana viikon ikäinen kuopus <3 Keittiöstä kuului isompien kuiskutus, joka aika ajoin muuttui iloiseksi pulinaksi ja kinaksi. Tänään en puutu, ajattelin. Ratkokoot keskenään vaikka vähemmän sivistyneestikin. Esikoinen pöllähti ovelle kysymään mutakakkureseptiä. Voi ei, pitääkö mun odottaa vielä tämäkin?!? Eikun "ihanaa, ai vielä kakkuakin meinaatte leipoa". Noh, joukot oli loppu, ei tullut kakkua. Eikä aamupalaakaan, olivat askarrelleet keittiössä lisää "lahjoja". (Suurella rakkaudella tehtyjä, mutta voi tätä tuotteliaisuuden määrää ja kaikki pitäisi säästää ikuisesti.) Helvetillinen kiire tuli kun lopulta noustuani oli runsas tunti aikaa saada itseni ja neljä lasta ruokittua, kammattua ja puettua isovanhemmille lähtöä varten. Ei mennyt ihan zen.

  • Puuraitti
    9.5.2016 at 09:32

    Oih, tiedän tunteen. Esikoinen sairastui vatsatautiin pe-vastaisena yönä. Mies ja minä la-su-välisenä. Eilinen meni oksentaessa ja ripulissa. Ei kovin auvoista juhlatunnelmaa. Kuopus kävi kyllä ihanasti silittelemässä ja paijaamassa: ”Voi pientä.” ❤ Paranemisia ja parempia vointeja.

  • Nathalie
    9.5.2016 at 21:13

    Meillä oli melko surkea äitienpäivä, mies kipuilee edelleen oman äitinsä kuolemaa reilu vuosi sitten. Yritän ymmärtää mutta pettymys oli suuri. Lapset nii pieniä vielä ettei sen päälle ymmärrä. Josko ensi vuonna olisi jo minun äitienpäiväni <3

  • MarjaH
    9.5.2016 at 22:47

    Mulla oli ensimmäinen äitienpäivä, kun lapsikin tajusi <3 Se oli tarhassa askarrellut hienon kortin ja käsikorun, joka tosin kutitti niin laitoin ponnariksi. Miehelle kirjoitin yksityiskohtaisen toivelistan (siis ei mitään ihmeellistä, tyyliin mitä haluan aamiaisella tarjottavan ja mitä kahvia). Toimi! Raskaanaolevan rakko ei kestä "nukkumista", joten lapsen herättyä kävin sen kanssa tekemässä aamutoimet, ja palasin sänkyyn köllöttelemään. Aamiaisen valmistuttua mulle tultiin laulamaan "Paljon onnea vaan", "Tuiki tuiki tähtönen" ja "Let it go" :D

    Tsemppiä yskään, mulla oli kerran teininä koko kesän yskä. Oli kamalaa.