6+1 kauneusasiaa, joita en tee

Aika on suhteellinen käsite. Esimerkiksi mulla on ollut jo useamman viikon ajan aikaa käydä neljä kertaa viikossa tanssitunnilla tai zumbassa – toisaalta mulla ei ole ollut kolmeen vuoteen aikaa pestä puutalon ikkunoita. Että valinnastahan siinä usein on kysymys.

Vanha kirja (pitäisikin lukea joskus uudestaan! jos olisi aikaa, ha!) Naomi Wolfin ”Kauneuden myytti” teki joskus opiskeluaikaan minuun vaikutuksen. Jos en ihan väärin muista, juuri Wolfilta oli peräisin ajatus naisen kolmesta työvuorosta. Yksi niistä on työvuoro naisen palkkatyössä. Toinen on työvuoro kotitöissä. Ja vielä kolmantena on kolmas työvuoro kauneuden eteen.

Aika osuva ajatus. Kuinka monta työvuoroa te teette?

Tuossa eräänä päivänä varpaankynsiä leikatessani (oi kyllä! näin alkaa kuulkaas moni klassikkotarina!) aloin miettiä, että ai hitto mä oikeasti kyllä laiminlyön tätä hommaa.

Ja sitten aloin listata mielessäni, että mitä muuta vastaavaa mä laiminlyön. Tällainen lista tuli:

Saunanjälkeisraikas pariskunta-pose.

1. Kynsien leikkaaminen

Sormien kynnet leikkaan, jos ne katkeavat huonosti – mutta hahaa, usein katkeavat niin siististi, ettei tarvitse leikata edes silloin. Leikkaan myös (vastahakoisesti) silloin, jos siellä alla on niin paljon mutaa, että en saa mitenkään käsiä pesemällä puhtaaksi ja alkaa ällöttää. Sormien kynsien leikkaamisen mä muuten lopetin joskus 17-vuotiaana, kun lopetin pianonsoiton. Siihen asti oli pitänyt siis pitää kynsiä aina lyhyinä ja siisteinä. Ja minkä 17-vuotiaana päättää, niin se tietysti kannattaa pitää. Ööö eiku?

Varpaan kynnet leikkaan silloin, jos ne tekevät reiät sukkiin no en kyllä leikkaa vielä silloinkaan. Silloin vasta manaan. Leikkaan ne vasta silloin, kun ne alkavat painavat kipeästi kenkiin.

2. Kynsien lakkaaminen

Voisin ihan mielelläni joskus vaikka kynteni lakatakin, mutta se poisto on ihan nou-nou-nou. Aika pitkään lakkasin ja annoin sitten lakan vaan kulua pois. Mutta sitten jostain kuulin, että lakastapoislohkeilevat kynnet ovat varsinainen pöpöpesä. Joten sekin jäi.

Varpaat lakkaan kerran kahdessa vuodessa, kun niitä ei tarvitse poistaa vaan ne saavat kasvaa itsekseen ulos. Jos ovatkin pöpöpesät, niin enpä onneksi kovin usein varpaitani imeskele. Eikä kukaan muukaan niin tee, ha.

3. Ihokarvojen ajelu

Teen sitä vain harvoin ja aihe aiheuttaa minussa ristiriitaisia tuntemuksia – tulossa tästä erillinen postaus myöhemmin, se on jo pyörinyt luonnoksissa pidempään.

Karvaiset jalat? Aivan varmasti. Luultavasti kainalotkin.

4. Kulmakarvojen nyppiminen

Äh pari karvaa siellä täällä, ei niitä kukaan näe. Mä itse näen, jos menen ihan lähelle peiliä ja tuijotan, mutta aika harvoin teen niin.

Tästä voisi varmaan halutessaan bongata (ainakin) kolme tekemätöntä kauneusrutiinia. Mä bongaan vaan zumbanjälkeispunaisen hyvänfiiliksennaisen.

5. Kasvojen kuorinta

Ahhhhhahahaaha. Mä kävin ihoanalyysissa viime syksynä ja mun ihoa kehuttiin, että hyvin on kuorittu, ei kuollutta ihosolukkoa (tai mitänytonkaan) – ja jatka samaa rataa ja samoilla aineilla. Nyökkäilin vaan, että juu juu kiva. Todellisuudessa edellisenä iltana kuorin kyllä mun vanhalla LV:n kuorinta-aineella, mutta sitä ennen en ollut käyttänyt ainakaan vuoteen mitään kasvojen (saatikka vartalon) kuorinta-aineita. Pitäis pitäis… ja silleen.

Joel tuolta taustalta kyselee, että mitä tarkoittaa kuorinta. No silleen hinkataan ihoa sellaisella, että se vähän niin kuin… Jepjep. Ei kuulemma mitään järkeä. Sen sijaan appelsiinin kuorinnan Joelkin ymmärtää, siinä on kuulemma paljon enemmän järkeä.

6. Hiusten hoitoaine

Ylimääräinen huuhtelukierros suihkussa. En jaksa.

Curly girl jäi pariin viikkoon. Koska… en jaksa.

Aurinkorasvan käyttöä sen sijaan EN laiminlyö.

+1: Hammaslangan käyttäminen

Tämä on plusyksi siksi, että tein juuri takinkäännön

Mulle on muistuteltu tästä hammaslääkärissä niin kauan kuin muistan. Nyt viime käynnin jälkeen ryhdistäydyin ja oon alkanut ensimmäistä kertaa elämässäni tehdä tätä. Ja kyllä: tuntuu se raikastavan suuta.

Tässä nyt annoin periksi, koska asialle oli oikeat perusteet (hammaskiven muodostuminen) eikä vaan jotain pari irtokarvaa, joita ei kukaan koskaan kuitenkaan näe. Joten musta on tullut hammaslangan käyttäjä!

Mitä te muut teette ja mitä jätätte tekemättä?

PS. Toki myös teen jotain kauneusasioita! Nykyisin esimerkiksi teen nopean kahden minuutin päivämeikin lähes päivittäin. Joskus se on vain sipaisu peitevoidetta ja huulikiilto, mutta usein myös päälle sutaisu puuteria, kulmakynä, ripsari ja huultenrajauskynä ennen huulikiiltoa. Käyn kampaajalla ja laitan välillä hiuksiani vähän, ja ajattelin myös käydä taas taivuttamassa ja värjäämässä ripset pian. Niistä ripsienpidennyksistäkin tykkäsin valtavasti ennen kuin tulin allergiseksi.

Ettei siis tule ihan väärää käsitystä! Jos ja kun ulkonäköön liittyvät asiat tuovat hyvää mieltä, niin totta kai! Ja jos ei jaksa jotain tiettyä juttua tehdä (tai ei näe siinä pointtia), niin tuskin sitä kukaan muu huomaa :)

17
Like
7

You Might Also Like

  • Torey
    17.6.2019 at 21:15

    Mä käytän useimmiten hoitoainetta. Hammaslangan sijasta tykkään lankaimesta. Kynsiä kyllä sekä lakkaan, leikkaan, että viilaan. Etenkin sormen kynnet viilaan viikoittain. Ihon kuorinta on kyllä sellanen johon pitäis panostaa. Samoin käyttäisin mielelläni kasvonaamioita useammin, mutta jotenkin niiden hinta muka kirpasee. Tykkään ostaa sellaisia yksittäis/pareittain pakattuja. Saa kokeiltua erilaisia. :)
    Sheivailen kyllä, ja myös nypin kulmiani. Lisäksi värjään niitä (KULMIA), koska se tuo kasvoihin niin paljon enemmän ilmettä!

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/06/17/riipaista-kevyet-kannit/

    • krista
      18.6.2019 at 21:46

      Joo meilläkään ei itse asiassa ole sellaista tavallista lankaa vaan sellainen vimpain, jossa on varsi ja kaksi lankaa. Joel niitä osti!

      Mä en ole muuten koskaan (muistaakseni) viilannut kynsiä! :D Se on mulle niin kaukainen juttu, että en hoksannut edes mainita! Mutta naamioita mulla oli joskus aikoinaan aivan IHANIA Kanebon naamioaineita, ai että ne kyllä teki hyvää iholle. Mutta en ole käyttänyt moneen vuoteen. Nyt kyllä tuli fiilis, että voispa saada sellaisen taas kasvoille!

  • A
    17.6.2019 at 21:19

    Mä olen varmaan maailman laiskoin kauneusjutuissa.

    Mä en mm. harjaa hiuksia (ehkä kerran viikkoon…max), muuten kieputan nutturalle tms….harjaamatta :D
    Mä en meikkaa (paitsi ehkä kerran kk laitan ripsaria ja mietin, että kandeisi useamminkin…kunnes sit illalla sit kiroon että argh, se ripsari pitää poistaa ja unohdin).
    Mä en enää sheivaa kuin kainalokarvat (ja nekin vaan silloin kun muistan). Tää on iso muutos, nuorempana vihasin mun karvoja, paksuja ja tummia ja käytin tunteja sheivaamiseen, vahaamiseen, epilointiin ja nyppimiseen (voi kyllä). Nyt on niin jännästi, että sekä mun käsissä että säärissä on vanhemmiten isot alueet joissa ei (enää) kasva karvoja. En tiedä miksi, mutta äidilläkin on samaten. Enkä jaksa ymmärtää miksi mm. vihasin käsikarvojani, ne kun on näin jälkiviisaana suht hentoiset.
    En myöskään nypi kulmakarvoja (kuin ehkä kerran vuodessa jonkun hajakarvan joka sattuu silmiin). Näissäkin jännä juttu, että ei oikeastaan enää pahemmin kasva…ehkä vuosien nyppimisen tulos…tai sit vaan mä vaan nykyään näen niin paljon huonommin :)
    En lakkaa kynsiä. Haju on kamala ja kun tajusin että ne pitää hävittää ongelmajätteenä, niin en enää halua itselle. Poistaminen oli mulle myös aina tuskaa entisessä elämässä kun kynsiä joskus lakkasin.
    En käy kasvohoidoissa, manikyyreissa tms. Ajatuskin tuntuu ihan karsealta. Sain kerran lahjaksi lahjakortin kauneushoitolaan kasvohoitoon. En mennyt, vaan lahjakortti vanheni :/
    En käy kampaajalla…tai siis käyn hiuksia leikkauttamassa parturi-kampaamossa ehkä kerran vuoteen, mutta haluan vain leikkauksen…en pesua/muotoilua tms. Niin ja en myöskään värjää hiuksiani. Ehkä 10 vuotta tein sitäkin, pidin sitä loistavana keinona räjäyttää psori-ihottuma päästä…auts. Onneksi en allergisoitunut. En uskaltaisin enää, eikä tee mielikään, oma hiusväri on tosi kiva.
    …aika paljon juttuja jota en tee. Mun kauneudenhoito on lähinnä sit suihkussa käynti (+hoitsikka), kropan ja naaman rasvaus (hoh, mulle on kaksi seerumia ja mä edelleen repeilen tälle faktalle), niin ja hammaspesut. Suuhygienistin kannustuksesta koitan ”edes kerran viikkoon käyttää hammaslankaa/hammasväliharjaa” (ihana ihminen, siis mä lamaannun kun tulee aina ”joka päivä pitäisi tehdä jotain, en mä jaksa tai muista ja sit jää kokonaaan, tällainen tee edes joskus sekin auttaa lähestymistapa yleensä toimii mulle niin, että sitten pikkuhiljaa hommasta muodostuu tapa).

    • krista
      18.6.2019 at 21:50

      Ripsarin poisto on kyllä ihan vihonviimeistä! Siksi mä nii-iiin tykkäsin niistä ripsienpidennyksistä, huoh… Nykyisin mulla on niin huono ripsari (joku Espanjasta ostettu halpis), että onneksi sitä ei ole enää illalla juurikaan jäljellä pestäväksi :D :D :D

      Mä haluaisin johonkin kasvohoitoon, mutta en mihinkään hömppään, jossa vaan lillutaan jossain kemikaleissa. Kävin Espanjassa jossain hydro facialissa (?) ennen blogigaalaa, se oli aika kiva. Sellaisessa voisin joskus käydä Suomessakin, mutta jotenkin mulla ei ole tuntumaa siihen, että minne mennä ja miten. Joten jätän menemättä :D

  • Petra / Viilankantolupa
    17.6.2019 at 21:55

    Olipas virkistävä postaus näin kauneusammattilaisen näkökulmasta. :D

    Mä yrittämällä yritin miettiä jotain rutiinia jota en tekisi, mutta elän niin kauneudehoitovinoutuneessa kuplassa, että suurimmat synnit on varmaan ne, etten käytä säännöllisesti itseruskettavaa enkä lakkaa varpaankynsiä (koska en taivu enkä jaksa äheltää). Myös jalkavoiteen käyttö unohtuu melkein aina ja kasvohoidossa käyn ehkä korkeintaan joka toinen vuosi (vaikka tekisi hyvää käydä useamman kerran vuodessa tarkistuttamassa ihon tila osaavalla kosmetologilla eikä vain arvailla itse missä mennään).

    Tykkään laittaa kynsiä ja hoitaa ihoa, mutta meikkaan nykyään tosi vähän koska teen töitä kotona (neljäs vuosi pian täynnä, hui) ja omaa meikitöntä nassua tuijotellessa sitä ihan eri tavalla hyväksyy itsensä myös meikittä tai hyvin vähäisellä kulmakynä + huulipuna -tyylillä.

    Hiusten kanssa olen ihan toivoton, mutta käyn kyllä kampaajalla ylläpitämässä tätä moniväristä auringonlaskutukkaa, joten ehkei sitäkään sitten lasketa laistamiseksi, etten koskaan kiharra tai suorista hiuksiani itse.

    Musta tärkeimmät kauneusrutiinit on yksinkertaisuudessaan kuitenkin vain aurinkosuoja sekä kasvojen pesu ja kosteutus ihotyypin mukaan. Niillä pärjää jo hirmu pitkälle! :)

    • krista
      18.6.2019 at 21:53

      No hei mahtavaa, että sanoit ”virkistävä” etkä vaikka, että ”ihan järkyttävä” :D Mutta varmasti tosiaan ”skene” vaikuttaa tosi paljon siihen, miten kaikkia rutiineja vaikka pidetään ihan tavallisina ja arkipäiväisinä!

      Monenvärinen auringonlaskutukka näyttää IHANALTA! Tuun sun tontille seuraavaksi kurkistamaan, että miltä se näyttää! <3
      -
      Mutta joo oon samaa mieltä, aurinkosuoja ja kosteutus on tärkeimmät! Mä laitan illaksi öljyä kasvoille, päivällä suojakertoimella varustetun päivävoiteen ja usein alle virkistävän seerumin/silmänympärysvoiteenkin välillä. Muuta en oikeastaan rasvaa paitsi kasvoja, ja käsiä silloin, jos erityisesti kuivuu.

  • Anne
    17.6.2019 at 23:33

    Hah, ihan samat jutut! :D

    Kynsiä en ole leikannut koskaa (paisti joskus lapsena pakosta), vaan ne lyhenevät itsestään katkeamalla tai repimällä. Ainoa poikkeus on isovarpaat, joiden kynsi on niin paksu, ettei sitä saa revittyä.

    Ihokarvoja en myöskään ajele, mutta minulla on jonkinlainen (outo?) intohimo niiden nyppimiseen pinseteillä :D Esim. kainalokarvojen poisto hoituu näin. Kulmakarvojen nyppimistä en ole kuitenkaan koskaan edes kokeillut. Vaikka pystyn hyvin nyppimään karvoja muualta, niin kulmakarvat tuntuvat jo ajatuksen tasolla epämillyttävältä.

    LIsäksi en ole koskaan meikannut, eli tämä sulkee pois myös monta kauneusjuttua.

    • krista
      18.6.2019 at 21:57

      HIhi ja AUTS, kainalokarvojen nyppiminen pinseteillä, aijaijaijai! :D Tosi hauskoja nämä omat intohimot, mulla oli joskus aikoinaan haarahiusten bongaaminen hiuksista sellainen. Käytin pitkiä aikoja piiloutuneena hiuspehkon alle haarahiuksia etsien. Nykyään niitä ei enää ole, niin tää harrastus on jo kauan sitten haudattu :D

  • viv
    17.6.2019 at 23:59

    Ai kauhee, en mää näitä varmaan kehtais ääneen kellekään tunnustaa, mutta: en harjaa hiuksia juuri koskaan, en käy kampaajalla enkä leikkaa / värjää hiuksia muutenkaan, en käytä deodoranttia juuri koskaan, ihoa en muista kuoria (haluaisin kyllä muistaa). Sen sijaan käytän meikkiä ihmisten ilmoilla, ajelen säärikarvat yms, käytän kasvoille kaikenmaailman öljyjä ja voiteta varsinkin jos ihoa yhtään kiristää, muistan yleensä leikata kynnet. Aurinkosuojavoide on kertoimella 50 – muuten mulle tulee herkästi kauhea aurinkoihottuma. :/

    • krista
      18.6.2019 at 22:00

      Hei nyt on pakko kysyä: koetko sä, että hiki haisee, kun et käytä deodoranttia? Mä oon jotenkin viime aikoina miettinyt tuota deodoranttihommaa, että pärjäisikö sitä ilman alkuongelmien jälkeen… Joskus mun mielestä en juurikaan käyttänyt enkä mä haissut – omasta mielestäni :D Nyt käytän sellaista, jota laitetaan vaan kolmen päivän välein.

      IHANA, että ”tunnustit”. Mutta tää on just sitä, että vaikka just tällainen mun ”en juurikaan ajele karvojani” -tunnustus on jopa vähän tabu, sellaisia ihmisiä pidetään vähän… …outoina? Ei ehkä epähygienisinä, mutta osiko epäseksikkäänä? Sekin on ehkä vaikea sana, jotenkin ”epänä” kuitenkin :D Ja siis MIKSI pitäisi tehdä ne kaikki hommat – vaikka sun harjata hiukset tai käyttää deodoranttia – jos niihin ei koe olevan tarvetta! Tää on mun mielestä tosi mielenkiintoista!

      • Päivi
        19.6.2019 at 15:24

        Mun on pakko kommentoida tähän väliin tuosta deodorantista. Itse käytän arkisin työpäivinä luonnonmukaista kristallideodoranttia. Viikonloppuisin ja etäpäivinä kotona en mitään. Harvoinpa haisee hiki, PAITSI jos olen syönyt kananmunaa tai jotain mausteista ruokaa.. En syö punaista lihaa juuri milloinkaan, mutta nyt taannoin yhden hampparipihvin verran ja apua. Hiki haisi muutamia päiviä niin kammottavalle, että päätin olla syömättä enää ikinä! ;) Eli mulla vaikuttaa ruoka ja tietty stressi saa välillä tuoksahtamaan.

      • viv
        20.6.2019 at 17:34

        Dödössä on varmasti harhan riski – itse kuvittelee ettei haise vaikka oikeesti haisiskin! Musta tuntuu että hikoilen ehkä tavallista vähemmän; mulle ei esimerkiksi koskaan tule näkyviä hikiläikkiä kainaloihin. Niinkuin Päivi kommentoikin, syöty ruoka varmasti vaikuttaa, mutta mulla ittelläni ihan selvästi vaikuttaa stressi. Stressihiki kyllä lemahtaa ja silloin deodorantti ois paikallaan!

        Hiusten harjaamattomuudesta selviän sillä että mun tukka on laadultaan sellainen ettei se kovin herkästi mene takkuun. Mulla on myös oikeestaan aina jonkinlainen ”suttunuttura” ts. tukka päätä myöden tiiviisti ja varsinaisessa nutturaosiossa mahdollinen sotkuisuus ei edes haittaa.

        Ollaan varmaan epähygieenisiä ja epä-vaikka-mitä.. Mut luonnollisuudella voi aina puolustautua! Että ihmiset nyt vaan on vähän karvaisia, tukka menee luonnostaan takkuun ja hiki haisee, hah!

      • Caica
        24.6.2019 at 17:12

        Mä en myöskään käytä päivittäin dödöä ja kyllä väitän että en normaalisti haise. Stressihiki haisee ja jos tiedän että edessä on joku jännittävä tai stressaava juttu niin silloin laitan.
        Muistelisin lukeneeni jostain että 1/3 ihmisistä ei tarvi dödöä (tai että 1/3 tarvii, en muista kummin päin :D).

  • ssps
    18.6.2019 at 12:20

    Hammashoitajana iloitsen tuosta hammaslangan käyttöönotosta! Sitten kun siitä tulee rutiini, niin se hoituu onneksi tosi nopeasti, ei varmasti minuuttiakaan mene siihen :-D Varsinkaan lankaimella! (se perus lanka on vähän työläämpi, ainakin musta…) Vaikka myönnetään, ettei munkaan joka ilta sitä tule tehtyä vaikka tiedän että pitäisi… Itsellä on myös tuo kynsien lakkaaminen jäänyt kokonaan ihan siksi että töissä ei saa olla kynsilakkaa.

    • krista
      18.6.2019 at 22:06

      Joo meillä on varmaan just joku sellainen lankainsysteemi! Tai jotain sellaisia joka tapauksessa :)

      Mulle itselle tuo hammaslanka on jotenkin ”uusi” juttu, musta tuntuu, että siitä on alettu puhua vasta tässä viimeisen 5-10 vuoden aikana. Ehkä siksi mulle on tullut sellainen ”no ei se nyt niin välttämätöntä voi olla” -fiilis, ja siksi se on jäänyt jotenkin tekemättä tähän asti. Mutta oot oikeassa: ihan jo tällä nykyisellä rutiinilla (noin kuukausi ollaan käytetty, Joelin kanssa molemmat) siitä on tullut jo silleen… …palkitsevaa. Tai silleen, että sen ihan haluaa tehdä iltaisin hampaidenpesun yhteydessä!

      Mutta hei kertokaapa viisaammat, että missä järjestyksessä se pitää tehdä! Jostain luin jonkun klikkiotsikon, että jos lankaa pesun jälkeen, niin ne pöpöt vaan leviää suuhun. Mutta jos lankaa ennen pesua, niin siellähän on tosi paljon möhnää, joka ois voinut jo irrota pesussa… Nyt oon sitten ensin pessyt, sitten langannut, ja sit vielä vähän hammasharjalla putsaillut pesemällä, mutta ilman uutta hammastahnaa. En tiedä, onko ihan hölmösti tehty – onko?

      • ssps
        23.6.2019 at 14:43

        Tosta järjestyksestä on vähän erilaisia näkemyksiä. Yleisin mitä oon kuullut on se että ei mitään väliä missä järjestyksessä tekee kunhan vaan jotenkin putsaa ne välit :D Mutta yksi hammaslääkäri kenen kanssa oon tehnyt töitä sanoo, että kannattaisi tehdä niin, että kun oot harjannut, niin et purskuttele ollenkaan vaan lankaat tahnat suussa niin että fluoria menis sinne hammasväleihin, sit vasta purskuttelet suun puhtaaksi. Kuulostaa ihan järkevältä ajatukselta, mut itse oon kyllä mennyt ihan fiiliksen mukaan välillä ennen välillä jälkeen harjauksen :D Ne pöpöt mitä sieltä hammasväleistä irtoaa, ei enää tartu takaisin hampaisiin, näin mulle ainakin sanottu.

  • Heikkis
    18.6.2019 at 12:34

    Itse en ole ikinä ymmärtänyt mihin suihkusaippuaa tarvitaan? 40 v. elämäni aikana hiki ja muu lika on hyvin lähtenyt kehosta pelkällä vedellä. Hiuksista kun valuu shampoota niin saatan joskus kainalot sillä pestä. Hoitoainetta harvemmin jaksan käyttää vaikka pitkät hiukset minullakin. Muutenkin pesen hiukset niin harvoin kun vaan mahdollista, koska on liian aikaavievää puuhaa mielestäni. :) Kynnet leikkaan, mutta todella harvoin lakkaan, koska just se poisto on niin ärsyttävää. Sitten nämä ihokarvat…talvisin saavat rehottaa vapaana ja villinä, mutta vielä en kehtaa lähteä ihmisten ilmoille karvaisena eli kesällä on ”pakko” sheivailla vaikka sitä inhoankin yli kaiken.

    • krista
      18.6.2019 at 22:09

      No VAU, siis oikeasti VAU! Silleen mindblown-tasolla! Mulle aina suihkusaippua on ollut m-u-s-t eli jos se on ollut lopussa, jopa hätärinä käsisaippualla (toki LV:n mieto) oon peseytynyt. Mutta ilman suihkusaippuaakin voi siis pärjätä, vau! Myös hikijumpan jälkeen se riittää sulla? Varmaan iso osa on sitä, että miten keho on tottunut! Sama kuin yllä deodorantittomuudessa siis! Aikoinaan Intiassa vapaaehtoistyössä mä pesin hiukset TOSI harvoin, ja alkuun haisin ihan kolmosen ratikalla, mutta sitten hiuspohja jotenkin tottui siihen eikä pesuja enää kaivannutkaan! Varmaan sama juttu suihkusaippuattomuudessa ja deodorantittomuudessa. VAU. Olisi kyllä hienoa pärjätä vieläkin vähemmin kemikaalein!

      Mäkin inhoan karvojen ajelua, ai että! Ai hitsi, mä kirjoitan tästä pian lisää!

  • Anna A
    18.6.2019 at 13:43

    Mä en meikkaa koskaan, koska en osaa. Se on se hävettävä totuus, eikä suinkaan mikään muu syy. Ilmeisesti silloin kun muut opetteli meikkausta, ihonhoitoa jne niin minätyttö painelin pitkin metsiä.
    Ripsaria laitan kun lähden juhlimaan ja sitten kiroan kun hieron silmiä..
    Ajelen kainalo- ja säärikarvat kesäisin tai kun muistan. Eli yleensä viimetinkaan, silloin kun haluan mekon päälle. Niin ja ajan ne myös kylpylän suihkussa koska en koskaan muista et oon johki menossa ja puskat rehottaa (anteeksi kanssaeläjät).
    Kulmakarvoja en ole nyppinyt sitten parinkympin jälkeen. Siinäpä rehottaa..
    Tukan pesen päivittäin ja hampaita lankaan muistaessani.
    Mun vakiorutiini on naaman rasvaus (ja talvella koko kehon) aina pesun jälkeen. Tai siis naaman pesen suihkussa vedellä ja koska heti alkaa kiristämään, niin suihkun jälkeen lätkin karitevoita menemään. Iho on vielä naamassa vaikka aika on ajanut ohi siitä kolmestakympistä jolloin ihoa piti alkaa hoitaa.
    Retuperällä siis koko akka :D

    • krista
      18.6.2019 at 22:11

      Metsissä painelu on IHANAA eikä mitään hävettävää! <3 Sulla on ollut hei muuta tekemistä kuin puunausta! Mä en muuten yhtään usko, että olisit oikeasti retuperällä oleva akka <3 Mulla tulee mieleen metsissä viihtyvä ihana luonnonkaunis nainen!

  • Tilia
    18.6.2019 at 15:52

    En meikkaa, enää edes pikkujouluihin. Olen ostanut meikkejä 2 kertaa elämässäni, vanhojen tansseihin ja omiin häihin. Ovat kuivettuneet purkkeihinsa. En föönaa, värjää, kampaa enkä harjaa tukkaa. Hyvä, napakka leikkaus riittää, wash & go. Käytän lähinnä 1+1-sampoota, jotain lapsilta jäänyttä muumia tms. En ajele säärikarvoja ikinä talvella enkä nypi kulmia. Bikinirajaa en sheivaa, koska se aina tulehtuu, jos niin tekee. En ole ikinä lakannut sormien tai varpaiden kynsiä, leikkaan kyllä kynsileikkurilla suht säännöllisesti. Olen kerran elämässäni käynyt kasvohoidossa. En kuori mitään ihoja tai käytä mitään naamioita tai muita sellaisia (en edes tiedä, mitä ne ovat) enkä käytä kuin apteekin perusvoidetta naamaan, käsiä ja jalkoja rasvaan talvella, jos iho on kuiva. Aurinkorasvaa tarvittaessa kesäisin, jotain vuosikertarasvaa tietenkin. Hyttyskarkotetta käytän ja dödöä käytän, maks. 2 kertaa vuodessa hajuvettä, pullo on 20 vuotta vanha. En omista yksiäkään korkokenkiä. En käytä nykyään myöskään sukkahousuja, jos ei ole isoja juhlia. Huulirasvaa käytän ja hammastahnaa ja -lankaa. Saippuaa selänpesuun saunassa. En käy missään body sitä ja tätä jumpissa muokkaamassa itseäni. Hyötyliikunta riittää. En käytä irtoripsiä, kestovärjäyksiä enkä mitään muutakaan tekojuttua. Saunapuhdas riittää. Tavoitteenani on kauneusrintamalla saada naurunrypyt silmäkulmiin. Mottona Aira Samulinin lausahdus: ”Kun on aito oma itsensä, se on aina kaunista.”

    • krista
      18.6.2019 at 22:15

      Toi Aira Samulinin lausahdus on NII-IIIN totta! <3 Ja hyvä sinä,myös sun tekstistä syntyy selvästi sellaisen vahvan suomalaisen luonnonkauniin naisen fiilis, sellaisen joka ei puunaamista kaipaa!
      -
      Ai tosta sun "en tee" -listauksesta osuu silmään myös tuo hajuvesihomma! Mähän en ole käyttänyt hajuvettä varmaan 15 vuoteen. Ihan HUI mikä ajatus, että sellaista suihkaisisin, pitäisi varmaan mennä pesulle! :D Eikä se varmaan lähtisi pesussakaan pois se haju :D

      • Tilia
        20.6.2019 at 08:42

        Mulle on nykyään jäänyt epäselväksi, että milloin sitä hajuvettä voisi edes käyttää. Töissä on hajustekielto, teatteriin ja konsertteihin ei saa laittaa, isommissa perhejuhlissa on varmasti aina joku hajusteyliherkkä, kotioloissa ei hajuvettä tarvitse… Joskus laitan ihan vähän, kun menen sellaiselle ystävälle kylään, joka ei ole allerginen ja jonne ei ole sillä kertaa muita ihmisiä tulossa.

        • krista
          20.6.2019 at 17:51

          Totta! Onkohan muuten hajuveden käyttö vähentynyt Suomessa viime vuosina? Kun siis tästä nykyisin (ja hyvä niin) niin paljon puhutaan. Voisin kuvitella, että on! Espanjassa sen sijaan suihkitaan ihan huolella :D Etenkin miehet on sellaisia rankkitynnyrin (tai siis hajuvesitynnyrin) hajuisia, että ohikävellessä huimaa. Eikä hyvällä :D

  • Ppaa
    18.6.2019 at 16:45

    Ai kauhea, toi plus yksi oli paha! Musta lankaamattomuus on kamalaa(tähän se apinahymiö joka pitää käsiä silmillä)…koska välit on 30% hampaiden pinnoista ja jos niitä ei puhdista langalla, ne jäävät shaibaseksi. Ja sieltä sitten kaikki pöpöt kulkeutuu muuallekin elimistöön. Muistakaa kaikki: välit on 30% hanpaiden pinta-alasta ja ne ei puhdistu harjalla! Ihanaa että oot alkanu lankaamaan!! ^^ terveisin hammaslääkäri

    • krista
      18.6.2019 at 22:17

      Hihi kiitos! Aika pitkään mua piti tähän muistutella ennen kuin otin lankaamistavan. Mutta nyt, kun se on, niin kyllä se tuntuu järkevältä – ja ei pelkästään kauneustoimena niin kuin tän jutun otsikko vaan tosiaan ihan terveydelliseltä kannalta.

      Mutta hei jos oot vielä hammaslääkärinä kuulolla, niin koska tää hammaslankaamisesta puhuminen oikein on käynnistynyt? En muista esimerkiksi kouluajan terveydenhuollosta yhtään tällaista, oon kuullut tästä ehkä vasta viimeisen 10 vuoden ajan puhuttavan. Miten tämä on ”keksitty” vasta nykyään, vai oonko vaan ollut kuurona aiemmin…?

      • Tilia
        20.6.2019 at 08:38

        Mulle kyllä sanottiin jo yläasteella (1990-luvulla), että pitäisi ruveta opettelemaan hammaslangan käyttöä. Että ei ihan uusinta uutta. En kyllä säännöllisesti aloittanut vielä silloin, aika monta vuotta meni ”opetellessa”.

  • Iiduliinu
    18.6.2019 at 23:38

    Heipsan! Eri hammaslääkäri kuin aiemmin vastannut huutelee tässä :)

    Kysyit siitä järjestyksestä, niin suosittelen lankaamaan ensin ja sitten vasta harjaamaan. Tämä juurikin siksi, että väleistä tulee paljon mähmää ja harjalla saat ne siistittyä pois.

    Lisävinkki: suuta ei ksnnata harjauksen jälkeen enää huuhtoa vedellä, koska muutoin lähes kaikki vaivalla suuhun harjattu fluori lähtee pois. Eli pelkkä sylkäisy riittää lopuksi. Voi tuntua alkuun ällöttävältä, mutta siihenkin tottuu.

    Siihen en osaa 2015 valmistuneena ottaa kantaa, että milloin lankausta alettiin kunnolla suosittelemaan. Hyödyllistä ja tärkeää se on, kuten itsekin totesit, terveyden kannalta. Harmillisen usein vastaanotolla näkee ihmisiä, joiden ulkokuori on tiptop ja sen eteen nähdään vaivaa. Suussa tilanne taas voi olla hyvinkin heikko. Hyvä, että te löysitte lankaamisen ilot :D

    Ja niin, olen lukenut blogiasi siitä saakka, kun Silva täytti vuoden. Aito ja usein huumoripitoinen teksti on viihdyttävää luettaavaa. Nyt vasta taidan toista kertaa vastailla.

    • krista
      20.6.2019 at 17:53

      Uijuijui, tuohon en kyllä pystyisi, että en huuhtoisi vedellä – oi mun hampaidenpesunautinto oikein on se loppuosa, kun raikkaalla vedellä viimeistelee. Mulle siis ihan uusi juttu! Tätä mun täytyy ehkä vielä vähän haudutella :D Mutta joo voin ymmärtää tuon pointin! Esimerkiksi meillä toiselle lapselle on välillä kuuriluontoisesti (siis hammaslääkärin ohjeen mukaan) jätetty purupinnoille hammastahnaa yöksi.

  • Mama80
    19.6.2019 at 12:17

    Noh! Meikkaan ihan joka päivä… vähintään meikkivoide/peitevoide/puuteri mut yleensä myös poskipuna/rajaukset/luomiväri/kulmat/ ripset/huulikiilto. Meikki vie aikaa n. 10-15 min. Mulla on todella kirjava iho ja hyvin tummat silmänaluset ja näytän ilman meikkiä ”sairaalta”. Olen nuoresta asti meikannut joka päivä niin se ei tunnu oikeastaan rasitteelta ja tässä iässä on jo löytänyt ne itselle toimivat tuotteet ja tavat joten homma on toimivaa ja tulos kestää päivän. (Ja nyt laitoin ne yumi-taivutuksesta ja värin niin saa ripset olla ilman ripsaria :)) Hiukset pesen joka toinen päivä ja myös muotoilen ne (tyven kohotus ja suoristusraudalla latvojen taivutus). Mut tukka on ilman muotoilua sellainen ”lehmän nuolaisema” eli valuu pitkin päätä tikkusuorana. Hiukset ovat lyhyet, polkkamittaiset koska hiuksien kiinnipito saa aikaan päänsäryn = hiukset on aina auki :) Hoidan kasvojen ihoa mutta en käy kosmetologilla (kotona naamiot/kuorinnat jne) mut toisaalta pakko myös hoitaa jotta saan rasvoittuvan/epäpuhtaan ihoni pidettyä vähänäppyisenä (ja testattu on, hoidolla on merkitystä!)
    Kainalokarvat ajan kesällä päivittäin ja talvella ehkä joka kolmas päivä. Säärikarvat taas kesällä useammin ja talvella kun muista :) ihon rasvaan aina suihkun jälkeen. kynsiä en lakkaa ja leikkelen ne lyhyeksi.
    Mulla tällä tapaa laitettu ulkonäkö on tärkeä osa identiteettiä eli meikkaan/ laitan hiuksia ihan itseni takia (eli vaikka olen päivän kotona niin silti).

    • krista
      20.6.2019 at 17:55

      Mäkin nykyisin meikkaan pikameikin oikeastaan joka päivä: päivävoide, puuteri, ripsari, vähän kulmia, huultenrajauskynä ja huulikiilto. Kaikki silleen vähän sutaisten, aikaa menee jotain 2 minuutia :D Mutta muutamien meikittömien väsymysvuosien (vauvavuodet) se tuntuu just itselle kivalta ja siksi sen teen!

  • Life with Satu
    19.6.2019 at 16:10

    No siis, mun aamun 15min pitää sisällään hampaiden pesun, naaman huuhtelun ja kosteutuksen, hiusten laiton ponnarille ja pikaisen meikin. Meikki vie eniten aikaa, mutta tykkään sen tekemisestä, siksi 15min sen 10min sijaan. Iltaisin sitten pesen meikit pois. Salin jälkeen suihkussa pesen tukan ja laitan hoitoaineen, öljyn latvoihin kun tuun suihkusta, kampaaja raidottaa tän ja muuten samalla hoitaa kulmat kuntoon myös. Saatan myös muistaa noin kerran viikossa kuoria naaman suihkussa, joskus joka toinen viikko. Siis lätätä aineen naamaan, hangata ja huuhtoa. Silleen helppoa kun pesisin sen naaman niin nyt vaan sitten kuorin pesun sijaa. Sheivaan suihkussa samalla kun se hoitoaine vaikuttaa tukassa.

    Mutta mitä mä en tee? Leikkaan kynnet kun on pakko, en lakkaa niitä ikinä enää. Oon huono rasvaamaan kroppaa, jonka koetan korvata suihkusaippualla jossa on jotain voidetta, ihan riittävän kosteutunut on kropan olo.

    Tykkään panostaa siis jollain tasolla, mutta joissain asioissa oon armottoman laiska. Nyt oon koettanut tsemppaa ihon hoidossa ja kyllähän se on hyvin reagoinut kun panostaa. Jännä :D

    • krista
      20.6.2019 at 17:57

      Hei tässä oiskin muuten hauska jatkopostausaihe: että mitä sitten TEEN – ja mitä muut tekee, näitä on kiinnostava lukea! Mutta vaikka kaikki tavallisen vuorokauden ”kauneustoimet” (ja mitä tekee harvemmin), ois hauska itsekin listata, että mitä kaikkea tulee tehtyä!

  • Anomuumioriginaali
    19.6.2019 at 21:58

    Tää oli kyllä hauska ja virkistävä, kuten edellä mainittiinkin. Mäkin oon tätä joukkoa, joka viheltelee ja katselee huoneen ylänurkkiin, kun puhutaan siitä, mitä sen-ja-sen ikäisen naisen kauneusrutiineihin pitäisi kuulua. Mutta hampaittenhoidosta (ml. lankaus sentään silloin tällöin) en jousta!

    Odotan karvapostausta. Toivottavasti käsittelet myös pimppikarvat! Ne ne vasta nimittäin sosiaalinen konstruktio onkin. Itse ajelen karvoja 100-prosenttisesti kauneusihanteiden luomien paineiden alla, en siksi, että itse haluaisin. Kaikkein kuumottavimmat on partakarvat, ne on pakko nyppiä, koska ”naisilla ei ole partaa”. Eipä. Kiitti, äidin suvun geenit. Hieman säälin myös miehiä, joiden etupuolella karvat on sosiaalisesti ok ja joillain jopa ihanne, mutta selkäpuolella ne onkin sitten yhtäkkiä kategorisesti sielunvihollisesta. Go figure.

    • krista
      20.6.2019 at 17:59

      Joo mäkin :D Tai oikeastaan mä olen ehkä se, joka töräyttää ääneen, että MÄ EN TEE MITÄÄN, JA SILTI NÄYTÄN NÄIN HYVÄLTÄ. Ja saan huoneen kiusaantuneen hiljaiseksi, kun kaikki katsoo, että jep-jep, ja sen kyllä huomaa :D :D :D :D

      TODELLAKIN käsittelen myös pimppikarvat! Pitää varmaan tehdä joku TMI-varoitus alkuun :D

  • Tiira
    20.6.2019 at 22:53

    Mä voin varmaan laskea käsien ja jalkojen pienillä ulokkeilla monta kertaa olin käyttänyt hammaslankaa tai lankainta ennen viimeisintä suuhygienistillä käyntiä toukokuussa, ja hammaskiven poisto sillä ihme ultralla oli jotain niin hirveetä että sen jälkeen oon lankaillut kuuliaisesti hammasvälit joka ikinen ilta ja toivonut että sitä pinteleen kiveä ei kertyis enää 😂 näin kääntyi takki.

    Käyttökelpoisia meikkejä en enää edes omista, tukassa on oma väri, latvoja tasataan about kerran vuodessa ja hoitoaineen sijaan vaan huutelen tukan etikalla. Kynsilakkaa en käytä enkä sitäkään edes omista mutta kynsiä kyllä leikkaan koska vuosien viulunsoitto jätti jälkeensä sen että häiriinnyn pitkistä kynsistä. Varpaankynnet saa elää omaa elämäänsä ja ne leikkaan vain jos riittävän paljon alkaa häiritsemään ja tuntumaan epämukavalta kengissä. Karvoja ajelen sääristä ja kainaloista, koska säärikarvat alkaa kutittaa, deororanttia en kylläkään käytä vaan sipaisen sen sijaan kainaloihin Meine base -suolaa. Ja toimii myös töissä, vaikka onkin aika fyysisesti aktiivista, koska jos ei hajut pysy poissa niin töissä voi tilanteen paikata sivelemällä kainaloihin käsidesiä, haisevat bakteerit kuolee ja taas mennään :D

    Joskus mua vähän nolottaa olla niin laittamaton ja paljon pynttäytyneiden seurassa saattaa tulla vähän nukkavieru olo, mutta sitten toisaalta vaan kelaan joko olevani vääränlaisessa seurassa tai että so what ja kun en vaan jaksa nähdä vaivaa kun itelleni kelpaan näinkin. Ja miehelle :D sen mielipide on toki varmasti vaikuttanut nykytilaan, kun on joskus todennut että oon kuulemma kauniinpi ilman mitään ylimääräisiä ehostuksia :D

  • anemone
    20.6.2019 at 23:05

    Mulla on silleen sama tilanne kuin mitä mama80 tuolla kommentoi aiemmin, eli kirjava iho ja tummat silmänaluset, ja siksi useimmiten käytän meikkivoidetta + peitevoidetta silmänalusiin, ja juhlameikkiin sitten vielä valokynää. Mutta en kyllä ihan joka päivä, useimmiten jos meen jonnekin + töihin kyllä melkein aina. Muuten koen mäkin näyttäväni helposti jotenkin sairaalloiselta, ne silmänaluset varmaan sen tekee :D kesällä ihon tilanne on kyllä parempi. Talvea mun ohut ja pintakuiva, mutta jännästi rasvoittuva ja näppyjä lykkäävä iho ei kestä yhtään. Siksi myös rasvaan ja hoidan, on seerumia ja kasvoöljyä ja talvisin sellasta rasvaa mitä muut käyttää rohtuneeseen ihoon tai halkeileviin kantapäihin. Mä laitan sitä mun naamaan, ja talvella se on ainoa mikä auttaa siihen kiristävään ja koko ajan kuivaan ihoon. Käytän nykyään pelkkää luonnonkosmetiikkaa ja mun iho on kyllä parantunut.

    Mutta joo.. noi muut jutut. Kuulostaa tutulta! Havahdun kynsienleikkaustarpeeseen kun ne katkeaa, leikkaan varpaankynnet kun ne alkaa sattua kengissä. En jaksa käyttää hoitoainetta, tosin nyt kun hiukset on olkapäämittaiset eikä niitä ole käsitelty (ei värjätty tms), en sitä oikeastaan tarvitsekaan. Lopulta oon ihan tyytyväinen siihen että huomasin sen hoitoaineen melko turhaksi, ainakin tässä vaiheessa. Mutta siis syy miksi lakkasin käyttämästä sitä oli se, etten vaan muka jaksanut sitä ylimääräistä pesu/huuhtelukierrosta. Siksi en myöskään ole kokeillun sitä curly girliä vaikka aikomus ja houkutus on olemassa. Inhoan ylimääräisiä hajusteita, joten hajuvettä en käytä enkä ole koskaan käyttänyt. Enkä lakkaa kynsiä, paitsi ehkä varpaankynnet joka toinen vuosi. Ripsenpidennykset mulla kerran oli ja ne oli ihanat, mutta en enää uskalla ottaa vaikka en allergiaoireita saanutkaan. Hiusväreistä oon saanut allergisia reaktioita ja siksi kartan vähän kaikkea nykyään.

    Pakko muuten kertoa tuttavastani, joka suihkusaippuan loputtua kertoi napanneensa sen tilalle siivouskaapista mäntysuopaa. Toimi! Joten kasvojenpuhdistusaineen loputtua… tilalle mäntysuopaa. En kyllä uskalla suositella :D Mutta hyvältä hänen ihonsa näyttää!

  • Karoliinan
    21.6.2019 at 09:37

    En ajele jalkakarvoja, en meikkaa juuri koskaan, en lakkaa kynsiä, en tee kasvonaamioita enkä jalkakylpyjä, en käy kampaajalla, en värjää hiuksia, en treenaa lantiopohjan lihaksia (pitäis), en käytä hammaslankaa (pitäis), en harjaa hiuksia, en käytä hoitoainetta, en poista mustapäitä, en ajele bikinirajaa, en käy kauneushoitoloissa, en käytä hajusteita. Lista on varmasti loputon, ja tulee ihan törkynen olo kirjotellakin tämmösiä :D. Mitä sitten TEEN: käytän deodoranttia, peseydyn päivittäin ekologisella suolasaippualla, rasvaan atooppista ihoani, leikkaan säännöllisesti hiukseni, pukeudun tyylikkäisiin vaatteisiin joka päivä. Haluan olla oma itseni ja korostaa kehollani minua joka päivä ns ”riisuttuna”, eli en peitä itseäni kaupallisten tuotteiden alle liikaa. Oon hieman minimalistinen hippi näissä asioissa. Luonnollinen kauneus, itsensä hyväksyminen ihan riisuttuna. Vapaus, jonka saavuttaa olemalla ylpeästi sitä mitä luonto on minulle antanut.

  • Sari
    21.6.2019 at 10:39

    Mä kans oon maailman laiskin näissä. Töihin lähden joka päivä tukka märkänä, edelleen äitiyssykerönä, ripsaria ja valokynää jos kerkiää. Hiukset pesen arkisin ihan liian usein ja koitan kyllä muistaa ihon kuorintahommat. Hammaslangan olen myös ottanut käyttöön, ja miettinyt monesti, että hyi kuinka monta vuotta ollenkaan ollut ilman sitä.:/ Aurinkorasvan unohdan liian usein:// Mökillä on mahtavaa; en käytä muuta kosmetiikkaa kuin sitä aurinkorasvaa jos muistan, jos tulee hiki niin menen järveen, dödöä en koskaan käytä. Saunaan saippuoimaan kun tulee semmonen fiilis. Kulmia en oo nyppinyt vuosiin. Mutta yks on, mistä olen aina tarkka: kynnet on aina lyhyet! Opin vauvauintiajoista, että suurimpia bakteeripaikkoja ovat kynsien alustat, kun vauvauinnin ohjeessa oli että aikuisilla pitää olla lyhyet kynnet, myös varpaankynnet, ennen altaaseen tuloa. Sen jälkeen olen ollut erityisen tarkka tässä. Olen myös outolintu, koska minusta pitkät lakatut kynnet ovat karseat. Ehkä just mietin sitä hygieenisyyttä tai jotain, kakkaa siellä alla, mutta minusta ne on kamalat.

  • raks
    22.6.2019 at 13:38

    Tääkin oli osittain vähän liikaa tietoa —kategorian postaus :D
    Mutta herättelevä postaus ja yllättävän moni tuntuu nykyään olevan aika luonnonlapsi :D
    Hyviä postauksia samalla tyylillä voisi olla esim kotityöt joita en tee tai joku kasvatushomma :D olisi mielenkiintoisia ja voisi miettiä tarviiko kaikkea tehdä, kuten tuo ikkunanpesu josta mainitsit. Kun on kasvanut siihen, että ne ikkunanpesut yms kuuluu tehdä vuosittain, mutta kun ei vain kykene venymään kaikkeen…

  • 6 + 1 kauneusasiaa, joita en tee | Teräsmeduusat
    25.6.2019 at 09:54

    […] Bongasin Puutalobabysta Kristan listan kauneusasioista, joita hän ei tee: […]